6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleiskokous valitsee uuden neuvoston tulevalle kaksivuotiskaudelle marras-joulukuussa. Suomi on ehdolla jatkokaudelle. Liikenne- ja viestintäministeriö on toivottanut tervetulleeksi suomalaiset merenkulkualan oppilaitokset neuvonantajiksi Suomen valtuuskuntaan yleiskokouksessa. Suomalainen merenkulkualan koulutus on kysyttyä ja sitä viedään eri puolille maailmaa. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) yleiskokous järjestetään Lontoossa 24.11.–3.12.2025. Kaikista jäsenvaltioista koostuva yleiskokous on IMO:n ylin hallintoelin. Se kokoontuu kahden vuoden välein muun muassa hyväksymään järjestön työohjelman ja talousarvion sekä valitsemaan 40 jäsenvaltiota neuvostoon, joka on ylin hallintoelin yleiskokousten välillä. Suomelle keskeisiä teemoja yleiskokouksissa ovat muun muassa hallinnon tehokkuus ja läpinäkyvyys, komiteoissa tehtyjen päätösten kunnioittaminen sekä tärkeiden päätöslauselmien hyväksyminen. Marras-joulukuussa kokoontuva yleiskokous on järjestyksessään 34. ja se valitsee uuden neuvoston kaksivuotiskaudelle 2026–2027. Suomi on ehdolla jatkokaudelle neuvostoon kategoriassa C. Yksi Suomen neuvostoehdokkuuden kärkiteemoista on merenkulkualan koulutus ja alan kouluttajien äänen kuuleminen päätöksenteossa. Niin Suomessa kuin maailmalla on valtava tarve uusille merenkulkijoille, joilta vaaditaan merenkulun perinteisten taitojen lisäksi mitä moninaisempaa uutta osaamista. Esimerkiksi digitalisaatio, kyberuhat sekä uusien aluspolttoaineiden ja -käyttövoimien turvallisuussääntely haastavat tulevaisuuden merenkulkijoita. Suomi on pitänyt esillä myös sukupuolten tasa-arvoa merenkulkualalla, sillä naiset ovat edelleen maailmalla huomattavan aliedustettuina merenkulkuammateissa. - Suomi ja suomalainen osaaminen on juuri sitä, mitä maailmanlaajuinen merenkulkuala tässä ajassa tarvitsee. Haluamme IMO:ssakin konkreettisin esimerkein näyttää, että meillä on tarjota paitsi huippulaadukkaita teknologisia ratkaisuja, myös rautaisia ammattilaisia merenkulkualan tulevaisuutta rakentamaan, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. SUOMALAISTEN MERENKULKUALAN OPPILAITOSTEN EDUSTAJAT LONTOOSEEN Suomalainen merenkulkualan osaaminen kiinnostaa maailmalla. Suomi tunnetaan koulutuksen kärkimaana, ja useat valtiot ovat myös IMO:ssa tiedustelleet Suomelta mahdollisuuksista yhteistyöhön merenkulkualan koulutuksen saralla. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin toivottanut alan oppilaitokset tervetulleiksi Suomen valtuuskuntaan IMO:n yleiskokouksessa. Näin Suomi toteuttaa paitsi oman neuvostoehdokkuutensa lupausta kuulla alan kouluttajien ääntä päätöksenteossa, myös merenkulkualan koulutusvientiä: yleiskokouksessa oppilaitosten edustajat pääsevät tapaamaan suomalaisesta osaamisesta kiinnostuneiden valtioiden edustajia. Lontooseen ovat lähdössä Satakunnan ammattikorkeakoulun johtava tutkija Minna Keinänen-Toivola, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin merenkulun ja logistiikan koulutuspäällikkö Anssi Avelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen ja koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila, Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu Högskolan på Ålandin merenkulun ja merenkulun koordinaation ohjelmapäällikkö Ellinor Lindblom sekä ammattikorkeakoulu Novian dekaani Patric Granholm ovat lähdössä Lontooseen. Granholm edustaa myös Aboa Marea, joka järjestää jatko- ja täydennyskoulutuskursseja ammattimerenkulkijoille ja viranomaisille. - Satakunnan ammattikorkeakoululla on erinomaisia kokemuksia merenkulkualan opetus- ja tutkimustoiminnasta mm. Namibian ja Kap Verden kanssa. Odotamme hyviä kohtaamisia ja uusia avauksia IMO:n yleiskokouksesta, kertoo Keinänen-Toivola. - Ekamissa teemme jo nyt kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä ja koulutusvientiä esimerkiksi Itä-Afrikan alueelle. Mielelläni esittelen osaamistamme siitä kiinnostuneille IMO:ssa, Avelin toteaa. - Xamk on jo useiden vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä eri valtioiden viranomaisten kanssa. Odotamme innolla mahdollisuutta tuoda osaamistamme esiin sekä luoda uusia arvokkaita kontakteja IMOn yleiskokouksessa, toteaa Saastamoinen. - Osaamisemme jakaminen ja kestävän merenkulkualan edistäminen kuuluvat erottamattomasti tehtäviimme, Lindblom sanoo. - Yrkehögskolan Novia ja Aboa Mare Ab ovat kansainvälisen merenkulkualan koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja toimijoita. IMO:n yleiskokoukselta odotamme kiinnostavia ja antoisia keskusteluja, joiden kautta laajennamme ja vahvistamme kansainvälistä verkostoamme, sanoo Granholm. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous järjestetään Lontoossa 21.11.–3.12.2025. MERENKULUN SÄÄNTELYÄ SUJUVOITETAAN – SÄÄDÖSHANKE KÄYNTIIN Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädöshankkeen, jossa tehdään muutoksia merenkulun sääntelyyn. Muutosten tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaa sääntelyä. Tavoitteena on myös edistää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottavuutta. Säädöshankkeessa muutoksia tehtäisiin muun muassa merenkulkijoiden pätevyyskirjoja ja alusten miehitystä koskevaan sääntelyyn sekä alusturvallisuutta koskevaan sääntelyyn. Muutoksia tehtäisiin laivaväkilakiin, miehitysasetukseen, alusturvallisuuslakiin, liikennepalvelulakiin, merilakiin ja mahdollisesti vesiliikennelakiin. Lakia aletaan valmistella liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmistelun aikana kuullaan sidosryhmien näkemyksiä muun muassa lausuntokierroksella. Lausuntokierros on tarkoitus järjestää keväällä 2026. SUOMI EHDOLLA JATKOKAUDELLE IMO:N NEUVOSTOON – KOTIMAINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS JA TUTKIMUS NÄKYVÄSTI ESILLÄ
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==