36 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART turvallisuutta. Samalla toteutetaan useita ympäristöystävällisiä toimenpiteitä: valaistus modernisoidaan energiatehokkailla LED-ratkaisuilla, sähköverkkoa vahvistetaan tulevia latauspisteitä varten ja raskaan liikenteen latauspisteitä rakennetaan osana pitkän aikavälin hiilineutraaliustavoitteita. Samassa yhteydessä uusitaan myös ajoportin valvontarakennus. Näin Hangon satama vastaa EU:n vihreän siirtymän vaatimuksiin ja sitoutuu vähäpäästöiseen merilogistiikkaan. HANKO PANOSTAA VIHREÄÄN SIIRTYMÄÄN Toimitusjohtaja Ahlvik haluaa tuoda esiin vihreän siirtymän periaatteen kertomalla, että Hanko on Suomen ensimmäinen omassa toiminnassaan hiilivapaa satama. – Olemme luoneet yhtiölle biodiversiteetti ohjelman, joka tarkoittaa sitä, että yritämme minimoida ympäristöön negatiivisesti vaikuttavat toiminnot ja mikäli niitä on, ne kompensoidaan muualle. EU:n biodiversiteettistrategian mukaan tavoitteena on varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Euroopan ekosysteemit ovat kestäviä, asianmukaisesti suojeltuja ja ennallistettuja. Hangon Satama on näissä asioissa edelläkävijä Suomessa, muut satamat tulevat perässä pikkuhiljaa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT JA TIEINFRAN KEHITYS – ”Uskon vakaasti, että etelän satamat ovat voittajia energian kulutuksen ja muun teknisen kehityksen johdosta. Siirtyminen vähäpäästöiseen yhteiskuntaan lisääntyy. Sen seurauksena maantiekuljetukset sähköistyvät, rekkaliikenne sähköistyy. Raideliikenteen sähköistys Hanko-Hyvinkää radalla on otettu käyttöön vuoden 2025 vaihteessa, Hanko-Karjaa yhteyden sähköistys on jokusen vuoden vanha. Laivanrakennuksessakin uudet päästöttömät tai vähäpäästöiset ratkaisut ovat aivan oven takana. Tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan myös rakentamalla remontin yhteydessä satamakäynnin aikainen laivojen OPS-valmius viitoslaiturin alueella. (OPS=Onshore Power System). –Hangon sijainti on edellä kertomaani peilaten hyvin kilpailukykyinen verrattuna muihin satamiin, joihin on talvikautena edelleen odotettavissa jäitä pitkäksi ajaksi vuodesta; jäänmurron tarpeita on keskimäärin 5 kuukautta vuodessa pohjoisessa. Kuljetukset siirtyvät enenevässä määrin etelän satamiin esimerkiksi rautateitse. – Maantiekuljetuksia ajatellen kantatie 51 kehittäminen moottoritieksi Helsingistä Siuntioon saakka on vireillä. Valtatie 25, tunnettu myös nimellä ”ulkokehä” on ikään kuin meidän pääväylämme Suomeen. Siihenkin on väylävirastolla ja valtioilla valmis investointisuunnitelma. Tie kuuluu valtakunnan runkoverkkoon ja sillä on siten korkea status. Odotamme täällä Hangossa innolla eduskunnan myöntävän hankkeelle rahoituksen. Karjaalta pohjoiseen sijaitsevat ”Meltolan mutkat” ja Mustion alue ovat kiireellisimpänä toivomuslistallamme. Mitä vielä tarvittaisiin, olisi valtatie 52 eli Tammisaaresta Turun suuntaan. Hanko-Tammisaari välilläkin on vielä parannustarpeita Markkinointipäällikkö Nina Häggroth mainitsi havainneensa tähän kategoriaan kuuluvan tievalaistuksen parantamisen olevan alulla joissakin kohdin valtatiellä 25. Se on myös osa tieverkon parannustarpeita. ITÄSATAMA, VENEILIJÖIDEN ”MEKKA” Suuren yleisön tuntema ja etenkin purjehtijoiden ja matkaveneilijöiden ’Mekka’ on Itäsatama, joka sijoittuu lähelle kaupungin rantaa, ainoastaan pari meripeninkulmaa Länsisatamasta idän suuntaan. Tämä purjehduskeskus on hyvässä asemassa purjehdittaessa itäisemmistä, esimerkiksi pääkaupunkiseudun satamista länteen. Monille se jopa riittää purjehdusmatkan päätesatamaksi. Vähintäänkin etappisatamana sen kyllä ovat kokeneet monet purjehdusurheilun harrastajat ja matkaveneilijät. Ei vähiten kesäkauden kohokohdan ’Hangon regatan’ johdosta. Itäsatama ei ole Hangon Satama Oy:n omistuksessa. Hangon kaupunki vastaa suoraan sen toiminnasta. TEKSTI JA KUVAT: JAAKKO HERNESNIEMI Ilmakuva Länsisatamasta. / Flygbild över Västra hamnen. KUVA: HANGON SATAMA OY / FOTO: HANGÖ HAMN OY Anders Ahlvik, Hangon Satama Oy CEO, Toimitusjohtaja. / Anders Ahlvik, verkställande direktör (CEO), Hangö Hamn Oy.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==