FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 35 ULKOSATAMA, ERIKOISTUNUT AUTOSATAMA Länsisatamasta pari meripeninkulmaa länteen, aivan Tulliniemen kärjen tuntumassa sijaitsee Ulkosatama. Autojen tuontisatamaksi tämä kahden laivapaikan satama leimautuu erityisesti siitä syystä, että sataman yhteyteen on rajattu ns. vapaasatama-alue, johon toimitetut tavarat voidaan varastoida odottamaan maahantulotullausta pidemmäksikin aikaa. Ulkosatamassa käsitellään myös muutakin rahtia kuin autoja. Autoja tuodaan myös Länsisatamaan osana linjaliikennelaivojen rahtia. Tarvittaessa autot siirretään Tulliniemen vapaasatama-alueelle siellä sijaitsevalle autojen varastointiin varatulle alueelle. KOVERHAR, TULEVAISUUDEN LUPAUS Noin kymmenen meripeninkulmaa idänsuuntaan on Koverhar. Se on aikoinaan ollut paikalla sijainneen terästehtaan vienti- ja tuontisatama. Terästehtaan toiminnan loputtua tehdas purettiin ja satama myytiin Hangon kaupungille vuonna 2015. Hangon Satama Oy vuokrasi alueen 60 vuodeksi vuonna 2015. Koverhar on tätä nykyä keskittynyt bulkkisatamaksi. Sen kautta kuljetetaan bulkkituotteita kuten vaikkapa puutavaraa. Toimitusjohtaja Anders Ahlvik valottaa hiukan tulevaisuuden kuvioita kertomalla vihreän siirtymän mukanaan tuomista suunnitelmista: – Valmistaudumme siihen, että lähialueille suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen rakennusvaiheessa osa Koverharin sataman alueesta tulee olemaan tarpeen tuulipuistohankkeiden toteuttajatahoille. Tuulivoimaloiden laitteistot tuodaan paikalle merikuljetuksina osin jopa kaukomailta. Koverhariin johtaa hyvä väylä, jota suuretkin alukset. voivat käyttää. Tuulivoimalat ovat kasvaneet kooltaan melkoisiksi, niiden osat vaativat rakennusaikaisia varastointitiloja ja kokonpano vaatii myös runsaasti käsittelytilaa. Kaiken kaikkiaan merituulivoimalat rakennetaan osin maa-alueella ja uitetaan sitten alustoilleen puolivalmisteina. Mielenkiintoinen hiilineutraalin teollisuuden mukanaan tuoma hanke ja mahdollisuus Hangon satamalle. LÄNSISATAMA ON VILKKAIN LIIKENNESATAMA Länsisatama on vilkasliikenteinen satama, josta on säännöllinen linjaliikenne useaan eurooppalaiseen kohteeseen. Esimerkiksi Finnlines liikennöi Hangosta kolmena päivänä viikossa Puolan Gdyniaan ja neljänä päivänä Saksan Rostockiin. Finnlinesin lisäksi Euroopan satamiin liikennöi toisena suurena yhtiönä Transfennica. Liikennettä on Lybeckiin, Antwerpeniin ja UK:n satamiin sekä lisäksi Viroon, Paldiskiin. Toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo liikenteen volyymeistä: –Liikenteen lisääntyessä ja laivakoon kasvaessa myös lastit kasvavat, Vuositasolla lastiyksiköitä liikkuu noin kaksisataatuhatta. Hangossa satama-alueelle ei saa jäädä, vaan lastit purkautuvat liikenteeksi teille. Kun tuossa Hangon tiellä ajaa niin helposti kyllä huomaa, että taas on tullut laiva satamaan. Laivakäyntejä on vuositasolla kaksituhatta eli se tarkoittaa noin neljääkymmentä laivaa viikossa. Trailereita voi yhdessä laivalastissa olla helposti kaksikin sataa. EUROOPAN UNIONIN TUKEMA KEHITYSHANKE ALKAMASSA EU:ssa tarjoutui haettavaksi rahoitusta hankkeeseen, jonka nimi on Development of port capacity for an intergrated Baltic Sea Link on Rostock-Hanko route. Euroopan komissio on myöntänyt tälle hankkeelle investointitukea CEF-rahastosta, jonka taustana on EU-ohjelma, joka tukee Trans-European Transport Network (TEN-T) liikenneverkoston kehittämistä. Siihen kuuluvat myös merenkulku- ja satamainfrastruktuuri. Hanko haki sitä yhdessä Rostockin kanssa ja sai hankkeelle myöntävän päätöksen. Yhteinen tuki satamille on noin 14,189.000 Euroa. Tästä Hangon Sataman osuus on noin 7,85 miljoonaa Euroa. Tämä on investointituki, joka tarkoittaa, että satamien omien kustannusten osuutta vähennetään näiden tukien kautta. Hanke on yhteistyöhanke saksalaisen Rostock Port GmbH:n kanssa ja se keskittyy Rostock – Hanko -merireitin ja siihen liittyvän satamainfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteina on 1) Parantaa Rostock–Hanko-merireitin infrastruktuuria, jotta suuremmat ja vähäpäästöisemmät RoRo-alukset voivat käyttää reittiä entistä tehokkaammin. 2) Kehittää sataman ympäristövastuullisuutta, operatiivista tehokkuutta ja intermodaalisia yhteyksiä (= meriliikenne yhdistettynä maantie-/rautatiekuljetuksiin). 3) Vahvistaa Hangon Sataman roolia Suomen ulkomaankaupan ja logistiikan kannalta tärkeänä porttina ja EU-liikenneverkostossa merkittävänä väylänä. Käytännössä Hangon sataman kehityshankkeessa keskitytään Länsisataman porttialueen ja RoRo 5 -laiturin uudistamiseen. Laiturialueen rakenteita vahvistetaan, jotta satama pystyy palvelemaan entistä suurempia ja raskaampia RoRo-aluksia. Lisäksi porttialueen liikennejärjestelyt suunnitellaan uudelleen sujuvoittamaan kuljetusvirtoja ja parantamaan Toimitusjohtaja Anders Ahlvik ja Markkinointipäällikkö Nina Häggroth. / Verkställande direktör Anders Ahlvik och marknadschef Nina Häggroth. KUVA: HANGON SATAMA OY / FOTO: HANGÖ HAMN OY
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==