34 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Tämä luonnon muovaama väylä on otettu kulku- ja kuljetusmuotojen käyttöön. Hankoon johtaa hyväkuntoinen maantie, sähköistetty rautatie ja jopa lentokenttäkin on aikoinaan rakennettu tälle strategisestikin tärkeälle alueelle. Satamiksi on muokattu merkittävä osa rantakaistaa. Niemen kärjessä sijaitsee tärkeä rahtisatama, Länsisatama, joka on perustettu vuonna 1873, jolloin myös Hankoon saatiin rautatie. Hangon kaupunki perustettiin vuosi sen jälkeen vuonna 1874. Kaupungin liikenteen historiasta saamme lukea, että heti alkuun satamasta suuntautui ulos maailmalle siirtolaisvirta. Vuosina 1870-1930 välisenä aikana yli 250 000 siirtolaista matkusti täältä ’uusille mantereille’. Amerikkaan ja Australiaan. Tapaan Hangon sataman johtoa erikoisessa ympäristössä, entisessä voimakasiinissa, joka nykyään palvelee muun muassa Hangon Satama Oy:n tarpeita yhtiön toimitiloina. Kirjoittajalle on voivarastolla oma historiallinen merkityksensä, sillä aikanaan Helsingin yliopiston kemian professorina toiminut kummisetäni oli täällä uransa alkuvaiheessa vientivoin laaduntarkkailijana, ’voinmaistajana’. Aiheesta olen sittemmin kuullut hänen kertomanaan. HANKO, YKSI SUURIMMISTA SUOMESSA Keskustelemme Hangon Satama Oy: toimitusjohtajan Anders Ahlvikin ja markkinointipäällikkö Nina Häggrothin kanssa Hangon sataman asemasta ja koosta vertailussa muiden Suomen satamien kanssa. Toimitusjohtaja Anders Ahlvik toteaa: – Jos kokoa mitataan sataman läpi kuljetettavan tavaran arvolla, niin Helsinki on ylivoimaisesti suurin, mutta sen jälkeen Hanko tulee heti kaupallisista satamista toisena. Samoin kumipyöräkuljetusten satamana Hanko on myös kakkosena. Konttiliikenteen satamista Hanko on neljäntenä. Autojen tuontisatamana Hanko on ylivoimaisesti suurin. Hangossa sijaitsevalla vapaasatama-alueella on merkityksensä siinä asiassa. – Monilla satamakaupungeilla lähellä olevan teollisuuden tarpeet ohjaavat tietenkin satamien toimintaa. Tällaiselle toiminnalle hyvänä esimerkkinä voisin mainita vaikkapa länsirannikon satamat. Tuntematta yksityiskohtaisesti heidän tilastojaan voisin kuitenkin arvioida, että tuon tyyppisen sataman viennin osuus on jotain 80-90 prosentin luokkaa ja tuonnin vastaavasti 10-20 prosenttia. Kun taas Hangossa luvut ovat likimain fifty-fifty. Eli me olemme linjaliikennesatama, joka tarkoittaa sitä, että tänne tuodaan ja täältä viedään tavaraa.” Hangon Satama oli pitkään Suomen valtion omistuksessa, kunnes vuonna 1974 Hangon kaupunki sai ostaa sen valtiolta. Vuoden 2014 alussa perustettiin Hangon satama Oy, joka on Hangon kaupungin omistama osakeyhtiö. Satama koostuu kolmesta satamanosasta: Länsisatamasta, Ulkosatamasta ja Koverharin satamasta. Hankoniemi on maantieteellisesti Salpausselän Itämerta kohti ulottuva jatke. Jääkauden muokkaama harju, joka nuolenkärjen tapaan kapenee, kunnes lopulta uppoaa mereen muodostaen Hankoniemen uloimman kärjen. Tarkasteltaessa lentoperspektiivistä Hankoniemen kärkeä havaitaan helposti sen olevan kuin luonnon muodostaman pitkän laiturin, jonka kärjestä kulkuväylä jatkuu vesiteinä kaikkialle maailmaan. Satamien Hanko Laivat Hangon Länsisatamassa. / Fartyg i Hangös Västra hamn.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==