SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 25 Hyvää Joulua! God Jul!
3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 eAsiointi / e-tjänster 6 Liikenne- ja viestintä ministeriö / Kommunikations- ministeriöt 8 Traficom / aaria 10 Merkkari ry:n 70v vuosijuhlala / Merkkari ry:s 70-årsjubileum 12 Merenkulun opiskelija tilastoja / Statistik över sjöfartsstuderande 14 Infotilaisuus Raumalla / Informationstillfälle Raumo 15 Päällystöliittojen järjestämiä opiskelijatilaisuuksia / Studentevenemang organiserade av befälsfackföreningarna 16 Rauman meriverkostopäivä / Raumo sjöfartsnätverksdag 18 Sopimuksissa vallitsee vapaus, mutta allekirjoituksen jälkeen se myös velvoittaa 20 Frihet råder i avtal – men efter underskriften förpliktar det också 23 M/S Finnsiriuksen matkassa 26 På resa med M/S Finnsirius 28 Syksyn luottamusmieskoulutus Helsingissä 29 Höstens förtroendemäns skolning i Helsingfors 30 Vain linnan tornit puuttuvat 32 Endast slotts¬tornen saknas 34 Satamien Hanko 37 Finnlines osana hangon sataman arkipäivää 39 Hamnarnas Hangö 41 Finnlines som en del av hangö hamns vardag 43 Esittelyssä kirjauutuus / Presenterar en nyutgiven book 44 Merialan tulevaisuus ja osaaminen puntarissa – Meristrategiafoorumi kokosi alan toimijat Helsinkiin 45 Havsnäringens framtid och kompetens i fokus – Maritima strategiforumet samlade branschens aktörer i Helsingfors 46 Helsingin Laivanpäällikköyhdistys 150 vuotta 47 Helsingfors Skeppsbefälhavareförening 150 år 48 Vuosikokous / Årsmötet 49 Julkilausuma 2025 50 Resolution 2025 52 NAUTILUS: Fighting a fake union 53 NAUTILUS: Dutch MP targets ‘fake’ unions win maritime sector 57 EVERSHEDS / SUTHERLAND 58 Liiton mökit jäsenille 2025 / Förbundets stugor för medlemmar 2025 62 Vietä loma Himoksella! / Tillbringa din semester i Himos! 64 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 66 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst 67 Piirit / Kretsarna sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 30.3.2026 Materialet senast 3.3.2026 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, 040 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Heidi Tauriainen, Dan Stenbäck, Juha Tuomi, Sakari Häyrinen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland 4| 2025 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus tekoälyä hyötykäyttäen / Redaktionen assisterad av artificiell intelligens AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 950 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 23 34 48
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Finlands inrikespolitik är i plågornas våld Finlands Skeppsbefälsförbund fyller i år 120 år och förbundets tidning ”Finlands Sjöfart” fyller 108 år. Förbundets kansli flyttades från Åbo till Helsingfors och adressen har varit sedan 1949 Sandvikskajen 15 A 3. Förbundets traditioner är långa och förbundet representerar medlemmarnas värderingar. Förbundets medlemmars vilja, är avgörande vid beslutfattande, samt vid alla riktlinjer, som förbundet bestämmer. Förbundets verksamhet är alltid genomtänkt och begrundat. De senaste fem åren har varit de svåraste i vårt samhälle under detta årtusende. Vi har gått igenom coronapandemin, Mellanösternkrisen och Rysslands anfallskrig i Ukraina, som fortfarande pågår efter mer än tre år. Världspolitiken är mycket oförutsägbar hela tiden och det är omöjligt att veta med säkerhet vad som kommer att hända härnäst. I Finland har fackföreningsrörelsen hamnat i olika försvarspositioner gentemot den nuvarande finska regeringen. Det är lätt att skylla på fackföreningsrörelsen, när den finska regeringen hellre borde se sig själv i spegeln och inte skylla på andra parter i samhället för den dåliga ekonomiska situationen. Regeringen har matat alla med lögnen att nedskärningarna kommer att möjliggöra en förbättring av sysselsättningen. Detta har inte hänt, tvärtom har sysselsättningen försvagats avsevärt i vårt land under denna regeringsperiod. Den senaste arbetslöshetssiffran är 10,2 %. Lyckligtvis kan vi fortfarande säga att arbetslösheten bland medlemskåren på en generell nivå har fortsatt att vara mycket låg, men det finns två sidor av slanten. Sjöfartsnäringen lider av en fortsatt arbetskraftsbrist. Situationen har fortsatt att vara svår och det finns ingen lösning i sikte i ändan av tunneln. Även sjöfartsnäringen måste kunna förändras för att möta framtida sjömäns behov i arbetslivet så att branschen förblir attraktiv. Fackets verksamhet på allmän nivå och medlemmarnas intressebevakning har kunnat upprätthållas på en hög nivå år efter år. Fackets flexibla struktur har visat sig vara idealisk i ett snabbt föränderligt samhälle. Naturligtvis har också vi fått svälja den så kallade "generella linjen" i löneresultat, som skapats av den nuvarande finska regeringen, precis som alla andra branscher. På gott och ont. Jag tackar förbundets anställda, avgående styrelse, kretsombudsmän, förtroendemän samt aktiva medlemmar för allas insatser under det gånga året. Jag önskar er alla en God Jul! Chefredaktör Johan Ramsland Suomen kotimaan- politiikka tuskailee Suomen Laivanpäällystöliitto täyttää tänä vuonna 120 vuotta ja liiton lehti ”Suomen Merenkulku” täyttää 108 vuotta. Liiton toimisto siirtyi Turusta Helsinkiin vuonna 1949 ja osoite on ollut siitä lähtien Hietalahdenranta 15 A 3. Liiton perinteet ovat pitkät ja liitto edustaa jäsentensä arvoja. Jäsenten tahtotila ratkaisee kaikissa päätöksissä ja linjanvedoissa, joita liitto on tekemässä. Liiton toiminta on aina harkittua ja perusteltua. Viimeiset viisi vuotta ovat olleet yhteiskuntamme raskaimmat tällä vuosituhannella. Olemme käyneet läpi koronapandemian, Lähi-Idän kriisin ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, joka on vieläkin käynnissä yli kolmen vuoden jälkeen. Maailmanpolitiikka on hyvin arvaamatonta koko ajan ja seuraavia tapahtumia on mahdotonta tietää varmasti. Suomessa Ay-liike on joutunut äärimäisiin puolustusasemiin Suomen nykyistä hallitusta vastaan. On helppo syyllistää Ay-liikettä, kun Suomen hallituksen pitäisi mieluummin katsoa itseään peilistä eikä syyllistää muita osapulia yhteiskunnassa huonosta taloustilanteesta. Hallitus on syöttänyt pajunköyttä kaikille, että leikkaukset mahdollistavat työllisyyden parantumisen. Tämä ei ole toteutunut ollenkaan, vain päinvastoin, työllisyys on heikentynyt merkittävästi maassamme tällä hallituskaudella. Viimeisimmät lukemat ovat 10.2 %. Onneksemme voimme vieläkin todeta samalla, että yleisellä tasolla liiton jäsenten työttömyysaste on jatkunut hyvin matalana, mutta kolikolla on kaksi puolta. Merenkulku alana kärsii jatkuneesta työvoimapulasta. Tilanne on jatkunut vaikeana ja ratkaisua ei näy tunnelin päässä. Merenkulku alana pitää osata muuttua myös tulevien merimiesten työelämän tarpeisiin, jotta alan vetovoima pysyy korkeana. Liiton yleinen toiminta ja jäsentensä edunvalvontaa on pystytty pitämään korkeatasoisena vuodesta toiseen. Liiton ketterä rakenne on osoittautunut oivalliseksi hyvin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Toki olemme joutuneet nielemään nykyisen Suomen hallituksen luoman ns. ”yleisen linjan” palkkaratkaisuissa kuten kaikki muutkin alat. Hyvässä ja pahassa. Kiitän liiton työntekijöitä, lopettavaa hallitusta, piiriasiamiehiä, luottamusmiehiä ja aktiivisia jäseniä tämän vuoden työpanoksesta. Toivotan teille kaikille Hyvää Joulua! Päätoimittaja Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Työttömyyskassa Kumpulantie 3, 00520 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma, ke, to 9 –12 ti 12 –15 Merivälitys – Havsförmedling TURUN TYÖLLISYYSALUE MERITYÖNVÄLITYS Merityönvälityksessä asioidaan ensi sijassa puhelimitse ja sähköpostilla. Palvelumme on valtakunnallinen. YHTEYSHENKILÖ: Ville Käldström, p. 044 7965 015 merityonvalitys.tyollisyysalue@turku.fi www.tyomarkkinatori.fi Henkilökohtainen asiointi aina aikavarauksella. OSOITE: Yliopistonkatu 27 A, 20100 Turku ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE SJÖMANSFÖRMEDLING Med Sjömansförmedlingen uträttas ärenden per telefon och e-post. Vår service är nationell. KONTAKTPERSON: Ville Käldström, tel. 044 7965 015 sjomansformedling.sysselsattningsomrade@ turku.fi Tidsbokning krävs för att uträtta personliga ärenden på plats. ADRESS: Universitetsgatan 27A, 20100 Åbo ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN 040 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA 09 612 2440/ 040 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: 09 612 2440 / 040 512 2491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN 050 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN 040 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors suomenmerenkulkulehti@seacommand.fi Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Heidi TAURIAINEN Dan STENBÄCK Juha TUOMI Sakari HÄYRINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA 09 612 2440 AARIA Arbetslöshetskassan Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån, ons, to 9 –12 ti 12 –15
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Kansainvälisen merenkulkujärjestön yleiskokous valitsee uuden neuvoston tulevalle kaksivuotiskaudelle marras-joulukuussa. Suomi on ehdolla jatkokaudelle. Liikenne- ja viestintäministeriö on toivottanut tervetulleeksi suomalaiset merenkulkualan oppilaitokset neuvonantajiksi Suomen valtuuskuntaan yleiskokouksessa. Suomalainen merenkulkualan koulutus on kysyttyä ja sitä viedään eri puolille maailmaa. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) yleiskokous järjestetään Lontoossa 24.11.–3.12.2025. Kaikista jäsenvaltioista koostuva yleiskokous on IMO:n ylin hallintoelin. Se kokoontuu kahden vuoden välein muun muassa hyväksymään järjestön työohjelman ja talousarvion sekä valitsemaan 40 jäsenvaltiota neuvostoon, joka on ylin hallintoelin yleiskokousten välillä. Suomelle keskeisiä teemoja yleiskokouksissa ovat muun muassa hallinnon tehokkuus ja läpinäkyvyys, komiteoissa tehtyjen päätösten kunnioittaminen sekä tärkeiden päätöslauselmien hyväksyminen. Marras-joulukuussa kokoontuva yleiskokous on järjestyksessään 34. ja se valitsee uuden neuvoston kaksivuotiskaudelle 2026–2027. Suomi on ehdolla jatkokaudelle neuvostoon kategoriassa C. Yksi Suomen neuvostoehdokkuuden kärkiteemoista on merenkulkualan koulutus ja alan kouluttajien äänen kuuleminen päätöksenteossa. Niin Suomessa kuin maailmalla on valtava tarve uusille merenkulkijoille, joilta vaaditaan merenkulun perinteisten taitojen lisäksi mitä moninaisempaa uutta osaamista. Esimerkiksi digitalisaatio, kyberuhat sekä uusien aluspolttoaineiden ja -käyttövoimien turvallisuussääntely haastavat tulevaisuuden merenkulkijoita. Suomi on pitänyt esillä myös sukupuolten tasa-arvoa merenkulkualalla, sillä naiset ovat edelleen maailmalla huomattavan aliedustettuina merenkulkuammateissa. - Suomi ja suomalainen osaaminen on juuri sitä, mitä maailmanlaajuinen merenkulkuala tässä ajassa tarvitsee. Haluamme IMO:ssakin konkreettisin esimerkein näyttää, että meillä on tarjota paitsi huippulaadukkaita teknologisia ratkaisuja, myös rautaisia ammattilaisia merenkulkualan tulevaisuutta rakentamaan, painottaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. SUOMALAISTEN MERENKULKUALAN OPPILAITOSTEN EDUSTAJAT LONTOOSEEN Suomalainen merenkulkualan osaaminen kiinnostaa maailmalla. Suomi tunnetaan koulutuksen kärkimaana, ja useat valtiot ovat myös IMO:ssa tiedustelleet Suomelta mahdollisuuksista yhteistyöhön merenkulkualan koulutuksen saralla. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin toivottanut alan oppilaitokset tervetulleiksi Suomen valtuuskuntaan IMO:n yleiskokouksessa. Näin Suomi toteuttaa paitsi oman neuvostoehdokkuutensa lupausta kuulla alan kouluttajien ääntä päätöksenteossa, myös merenkulkualan koulutusvientiä: yleiskokouksessa oppilaitosten edustajat pääsevät tapaamaan suomalaisesta osaamisesta kiinnostuneiden valtioiden edustajia. Lontooseen ovat lähdössä Satakunnan ammattikorkeakoulun johtava tutkija Minna Keinänen-Toivola, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin merenkulun ja logistiikan koulutuspäällikkö Anssi Avelin, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin rehtori Heikki Saastamoinen ja koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila, Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu Högskolan på Ålandin merenkulun ja merenkulun koordinaation ohjelmapäällikkö Ellinor Lindblom sekä ammattikorkeakoulu Novian dekaani Patric Granholm ovat lähdössä Lontooseen. Granholm edustaa myös Aboa Marea, joka järjestää jatko- ja täydennyskoulutuskursseja ammattimerenkulkijoille ja viranomaisille. - Satakunnan ammattikorkeakoululla on erinomaisia kokemuksia merenkulkualan opetus- ja tutkimustoiminnasta mm. Namibian ja Kap Verden kanssa. Odotamme hyviä kohtaamisia ja uusia avauksia IMO:n yleiskokouksesta, kertoo Keinänen-Toivola. - Ekamissa teemme jo nyt kansainvälistä oppilaitosyhteistyötä ja koulutusvientiä esimerkiksi Itä-Afrikan alueelle. Mielelläni esittelen osaamistamme siitä kiinnostuneille IMO:ssa, Avelin toteaa. - Xamk on jo useiden vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä eri valtioiden viranomaisten kanssa. Odotamme innolla mahdollisuutta tuoda osaamistamme esiin sekä luoda uusia arvokkaita kontakteja IMOn yleiskokouksessa, toteaa Saastamoinen. - Osaamisemme jakaminen ja kestävän merenkulkualan edistäminen kuuluvat erottamattomasti tehtäviimme, Lindblom sanoo. - Yrkehögskolan Novia ja Aboa Mare Ab ovat kansainvälisen merenkulkualan koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja toimijoita. IMO:n yleiskokoukselta odotamme kiinnostavia ja antoisia keskusteluja, joiden kautta laajennamme ja vahvistamme kansainvälistä verkostoamme, sanoo Granholm. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous järjestetään Lontoossa 21.11.–3.12.2025. MERENKULUN SÄÄNTELYÄ SUJUVOITETAAN – SÄÄDÖSHANKE KÄYNTIIN Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt säädöshankkeen, jossa tehdään muutoksia merenkulun sääntelyyn. Muutosten tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaa sääntelyä. Tavoitteena on myös edistää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuottavuutta. Säädöshankkeessa muutoksia tehtäisiin muun muassa merenkulkijoiden pätevyyskirjoja ja alusten miehitystä koskevaan sääntelyyn sekä alusturvallisuutta koskevaan sääntelyyn. Muutoksia tehtäisiin laivaväkilakiin, miehitysasetukseen, alusturvallisuuslakiin, liikennepalvelulakiin, merilakiin ja mahdollisesti vesiliikennelakiin. Lakia aletaan valmistella liikenne- ja viestintäministeriössä. Valmistelun aikana kuullaan sidosryhmien näkemyksiä muun muassa lausuntokierroksella. Lausuntokierros on tarkoitus järjestää keväällä 2026. SUOMI EHDOLLA JATKOKAUDELLE IMO:N NEUVOSTOON – KOTIMAINEN MERENKULKUALAN KOULUTUS JA TUTKIMUS NÄKYVÄSTI ESILLÄ
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 - I Ekam bedriver vi redan nu internationellt läroanstaltssamarbete och export av utbildning till exempel till Östafrika. Jag vill gärna presentera vår kompetens för dem som är intresserade av den inom IMO, konstaterar Avelin. - XAMK har redan i flera års tid haft ett nära samarbete med myndigheterna i olika stater. Vi ser fram emot möjligheten att lyfta fram vårt kunnande och skapa nya värdefulla kontakter vid IMO:s generalförsamling, konstaterar Saastamoinen. - Att dela vårt kunnande och främja en hållbar sjöfartssektor är en självklar del av vårt uppdrag, säger Lindblom. - Yrkeshögskolan Novia och Aboa Mare Ab är starka aktörer inom internationell sjöfartsutbildning och forskning. Vid IMO:s generalförsamling förväntar vi oss intressanta och givande diskussioner för att ytterligare öka och stärka våra internationella kontakter, säger Granholm. Generalförsamlingen för Internationella sjöfartsorganisationen IMO sammanträder under tiden 21.11–3.12.2025 i London. Internationella sjöfartsorganisationens generalförsamling väljer i novemberdecember ett nytt råd för den kommande tvåårsperioden. Finland kandiderar för en fortsatt mandatperiod. Kommunikationsministeriet har välkomnat finländska sjöfartsläroanstalter som rådgivare till Finlands delegation vid generalförsamlingen. Den finländska sjöfartsutbildningen är efterfrågad och exporteras till olika delar av världen. Internationella sjöfartsorganisationens (International Maritime Organization, IMO) generalförsamling hålls i London den 21.11–3.12.2025. Generalförsamlingen, som består av alla medlemsstater, är IMO:s högsta ledningsorgan. Den ska sammanträda vartannat år bland annat för att anta organisationens arbetsprogram och budget och välja ut 40 medlemsstater till rådet, som är det högsta förvaltningsorganet mellan generalförsamlingarna. Centrala teman för Finland vid generalförsamlingarna är bland annat förvaltningens effektivitet och transparens, respekten för beslut som fattats i kommittéer samt godkännande av viktiga resolutioner. Generalförsamlingen som sammanträder i november-december är den 34:e i sin ordning och den väljer ett nytt råd för tvåårsperioden 2026–2027. Finland kandiderar för en fortsatt period i rådet i kategori C. Ett av de viktigaste temana för Finlands kandidatur till rådet är sjöfartsutbildningen och att utbildarnas röst ska höras i beslutsfattandet. Såväl i Finland som ute i världen finns det ett enormt behov av nya sjömän som utöver de traditionella färdigheterna inom sjöfarten måste ha mycket mångsidigare ny kompetens. Till exempel digitaliseringen, cyberhoten och säkerhetsbestämmelserna om nya fartygsbränslen och fartygsdrivkrafter utmanar framtidens sjöfarare. Finland har också lyft fram jämställdheten mellan könen inom sjöfartsbranschen, eftersom kvinnor fortfarande är avsevärt underrepresenterade i sjöfartsyrken ute i världen. - Finland och finländskt kunnande är precis vad den globala sjöfartsbranschen behöver i denna tid. Vi vill även i IMO med konkreta exempel visa att vi inte bara har tillgång till högklassiga tekniska lösningar, utan också till gedigna proffs för att bygga sjöfartens framtid, betonar kommunikationsminister Lulu Ranne. REPRESENTANTER FÖR FINLÄNDSKA SJÖFARTSLÄROANSTALTER TILL LONDON Det finländska sjöfartskunnandet intresserar ute i världen. Finland är känt som ett ledande land inom utbildning, och flera stater har också inom IMO frågat Finland om möjligheterna till samarbete inom sjöfartsutbildningen. Kommunikationsministeriet har därför välkomnat branschläroanstalter till Finlands delegation vid IMO:s generalförsamling. På så sätt uppfyller Finland inte bara sitt eget rådskandidaturlöfte om att utbildarnas röst ska höras i beslutsfattandet, utan främjar också utbildningsexporten inom sjöfarten. Vid generalförsamlingen får läroanstaltsföreträdarna träffa företrädare för stater som är intresserade av finländskt kunnande. Till London reser Minna Keinänen-Toivola, ledande forskare vid Satakunta yrkeshögskola; Anssi Avelin, utbildningschef för sjöfart och logistik vid KotkaFredrikshamnsregionens utbildningssamkommun Ekami; Heikki Saastamoinen, rektor och Olli-Pekka Brunila, utbildningschef vid Sydöstra Finlands yrkeshögskola Xamk; Ellinor Lindblom, programansvarig och utbildningsprogramkoordinator för sjöfart och teknik vid Ålands yrkeshögskola Högskolan på Åland samt yrkeshögskolan Novias dekan Patric Granholm. Granholm representerar också sjöfartsutbildningscentret Aboa Mare, som ordnar vidareutbildnings- och fortbildningskurser för yrkessjöfarare och myndigheter. - Satakunta yrkeshögskola har utmärkta erfarenheter av undervisnings- och forskningsverksamhet inom sjöfartsbranschen bland annat med Namibia och Kap Verde. Vi ser fram emot goda möten och nya initiativ från IMO:s generalförsamling, berättar Keinänen-Toivola. REGLERINGEN AV SJÖFARTEN GÖRS SMIDIGARE – LAGSTIFTNINGSPROJEKT INLEDS Kommunikationsministeriet har inlett ett lagstiftningsprojekt för att göra ändringar i sjöfartsregleringen. Syftet med ändringarna är att minska den administrativa bördan och göra regleringen smidigare. Ett ytterligare mål är att främja Transport- och kommunikationsverkets produktivitet. I lagstiftningsprojektet ska det bland annat göras ändringar i regleringen om certifikat för sjöfolk och fartygs bemanning samt i regleringen om fartygssäkerhet. Ändringar kommer att göras i lagen om fartygspersonal, bemanningsförordningen, fartygssäkerhetslagen, lagen om transportservice, sjölagen och eventuellt i sjötrafiklagen. Kommunikationsministeriet inleder lagberedningen. Under beredningen kommer man att höra intressegrupper bland annat genom en remissbehandling. Remissbehandlingen är planerad till våren 2026. FINLAND KANDIDERAR FÖR FORTSATT PERIOD I IMO:S RÅD – INHEMSK SJÖFARTSUTBILDNING OCH FORSKNING HAR FRAMTRÄDANDE ROLL
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART MERILIIKENTEEN ENSIMMÄINEN VUOSI EU:N PÄÄSTÖKAUPASSA SAAVUTTI TAVOITTEENSA Ensimmäinen vuosi merenkulun päästökaupassa sujui suunnitellusti: kaikki Suomelle kuuluvat laivayhtiöt palauttivat päästöoikeutensa määräajassa. Viranomaisten, laivayhtiöiden ja todentajien välinen yhteistyö sujui hyvin. Päästöjen raportointi, todentaminen ja päästöoikeuksien palautus onnistuivat pääosin määräaikaan mennessä. Ensimmäisen päästökauppavuoden velvoitesykli on nyt saatu päätökseen, ja meriliikenteen päästöt on raportoitu sekä päästöoikeudet palautettu asianmukaisesti. Suomelle kuuluvien laivayhtiöiden päästöt olivat yhteensä noin 1 740 850 t CO₂ (tonnia hiilidioksidia). Suomen hallinnoimien laivayhtiöiden päästöjen osuus on noin 10,7 % päästökaupparekisteriin raportoiduista kokonaishiilidioksidipäästöistä. MITEN PÄÄSTÖKAUPPA TOIMII KÄYTÄNNÖSSÄ? EU:n päästökauppajärjestelmä (ETS) on kattanut vuodesta 2024 alkaen myös kauppamerenkulun eli tavara- ja matkustajaliikenteen, joka suuntautuu EU- ja ETA-alueiden satamiin tai lähtee niistä. Päästökauppa koskee aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5 000 ja jotka kuljettavat rahtia tai matkustajia kaupallisesti. Tällä hetkellä päästökauppa koskee hiilidioksidipäästöjä, ja vuodesta 2026 alkaen myös metaani- ja dityppioksidipäästöjä. Päästökaupan tarkoituksena on edistää EU:n päästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti ja taloudellisesti. Yhdessä alusten päästöjen tarkkailua, raportointia ja todentamista koskevan MRV-asetuksen (Monitoring, Reporting, Verification) kanssa alusten liittäminen päästökauppaan on yksi Euroopan unionin keskeisistä keinoista vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Laivayhtiöt maksavat päästöistään hankkimalla päästöoikeuksia, joilla katetaan kalenterivuoden aikana syntyneet päästöt. Päästöoikeuksia voi hankkia mm. EU:n yhteiseltä huutokauppapaikalta, toisilta yrityksiltä ja pörsseistä, joissa käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Päästöoikeuden hinta määräytyy markkinalla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Mitä vähemmän päästöjä syntyy, sitä vähemmän oikeuksia tarvitaan. Päästökauppa kannustaa siten vähäpäästöisempiin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen. "Päästökauppatulojen kokonaismäärää voidaan arvioida kalenterivuoden 2025 päätyttyä, sillä päästöoikeuksista käydään huutokauppaa koko vuoden ajan", kertoo johtava asiantuntija Johanna Pakkala Energiavirastosta. SUOMESSA PÄÄSTÖKAUPASTA VASTAAVAT TRAFICOM JA ENERGIAVIRASTO Traficom toimii Suomessa laivayhtiöiden hallinnointiviranomaisena ja Energiavirasto vastaa unionin päästörekisterin Suomen osion hallinnoimisesta. Päästökaupparekisterissä säilytetään ja siirretään päästöoikeuksia sekä ilmoitetaan toimijoiden vuosipäästöt ja palautetaan niitä vastaavat päästöoikeudet. "Merenkulun ensimmäinen päästökauppavuosi on osoittanut, että yhteistyö viranomaisten, laivayhtiöiden ja todentajien välillä on avointa ja sujuvaa. Tällainen mutkaton vuorovaikutus on tärkeää tehokkaan ja luotettavan sääntelyn toteuttamisessa", toteaa erityisasiantuntija Elina Kari Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. DET FÖRSTA ÅRET FÖR SJÖFARTEN INOM EU:S UTSLÄPPSHANDEL UPPNÅDDE SINA MÅL Det första året för sjöfarten inom EU:s utsläppshandel gick enligt plan: alla rederier som hör till Finlands ansvar överlämnade sina utsläppsrätter inom utsatt tid. Samarbetet mellan myndigheter, rederier och kontrollörer fungerade väl. Rapporteringen och verifieringen av utsläppen samt överlämnandet av utsläppsrätterna genomfördes i huvudsak inom utsatt tid. Cykeln för det första årets skyldigheter inom utsläppshandeln har nu avslutats, och sjöfartens utsläpp har rapporterats samt utsläppsrätterna överlämnats på behörigt sätt. De sammanlagda utsläppen från de rederier som hör till Finlands ansvar i utsläppshandeln uppgick till cirka 1 740 850 ton koldioxid (t CO₂). De rederier som administreras av Finland står för cirka 10,7 procent av de totala koldioxidutsläpp som rapporterats till utsläppshandelsregistret. HUR FUNGERAR UTSLÄPPSHANDELN I PRAKTIKEN? EU:s utsläppshandelssystem (ETS) omfattar sedan år 2024 även handelssjöfarten, det vill säga gods- och passagerartrafik som anlöper till eller avgår från hamnar inom EU- och EES-området. Utsläppshandeln gäller fartyg med en bruttodräktighet av minst 5 000 och som transporterar frakt eller passagerare i kommersiellt syfte. För närvarande omfattar systemet endast koldioxidutsläpp, men från och med 2026 inkluderas även metan- och dikväveoxidutsläpp. Syftet med utsläppshandeln är att minska EU:s utsläpp på ett kostnadseffektivt och ekonomiskt sätt. Tillsammans med MRV-förordningen (Monitoring, Reporting, Verification), som gäller övervakning, rapportering och verifiering av fartygsutsläpp, är inkluderingen av sjöfarten i utsläppshandeln ett av Europeiska unionens centrala verktyg för att minska växthusgasutsläppen från sjötransporter. Rederierna betalar för sina utsläpp genom att köpa utsläppsrätter som täcker de utsläpp som uppstår under kalenderåret. Utsläppsrätter kan förvärvas bland annat via EU:s gemensamma auktionsplattform, från andra företag eller på börser där utsläppsrätter handlas. Priset på en utsläppsrätt bestäms på marknaden enligt tillgång och efterfrågan. Ju mindre utsläpp som uppstår, desto färre utsläppsrätter behövs. Utsläppshandeln uppmuntrar därmed till användning av bränslen med lägre utsläpp och till energieffektivitet. "Den totala mängden intäkter från utsläppshandeln kan bedömas först efter att kalenderåret 2025 har avslutats, eftersom utsläppsrätter auktioneras ut under hela året", säger ledande sakkunnig Johanna Pakkala vid Energimyndigheten. TRAFICOM OCH ENERGIMYNDIGHETEN ANSVARAR FÖR UTSLÄPPSHANDELN I FINLAND I Finland fungerar Traficom som administrerande myndighet för rederierna, medan Energimyndigheten administrerar den finländska delen av EU:s register för utsläppshandel. Utsläppshandelsregistret används för att registrera och överföra utsläppsrätter samt för att rapportera aktörernas årliga utsläpp och överlämna motsvarande utsläppsrätter. "Det första året med utsläppshandel för sjöfarten har visat att samarbetet mellan myndigheter, rederier och kontrollörer är öppet och smidigt. En sådan smidig växelverkan är viktig för att säkerställa effektiv och tillförlitlig reglering", konstaterar specialsakkunnig Elina Kari vid Transport- och kommunikationsverket Traficom.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 AARIA TYÖTTÖMYYSKASSA JA TYÖTTÖMYYSKASSA PRO ALLEKIRJOITTIVAT AIESOPIMUKSEN SULAUTUMISESTA Aaria Työttömyyskassa ja Työttömyyskassa Pro ovat laatineet aiesopimuksen työttömyyskassojen sulautumisesta. Pyrkimyksenä on parantaa työttömyyskassojen kustannustehokkuutta ja vakavaraisuutta, koska yhdistyneellä kassalla on entistä paremmat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden työttömyyskassavelvoitteisiin ja -haasteisiin samalla kehittäen palveluitaan ja toimintaansa. Yhdistyneessä kassassa olisi sulautumisen jälkeen noin 190 000 jäsentä. Mikäli sulautumispäätös vahvistetaan Aaria Työttömyyskassan ja Työttömyyskassa Pron ylimmissä päättävissä elimissä vuoden 2026 aikana, pyrkimyksenä on, että uusi yhdistynyt työttömyyskassa palvelisi jäseniään 1.1.2027 alkaen. Sulautuminen ei edellytä kassojen jäseniltä mitään toimenpiteitä eikä heidän kerryttämäänsä työttömyysturvaan tai ansiopäivärahamaksatukseen tule muutoksia. Lisätietoa antavat: kassanjohtaja Petteri Syväoja, petteri.syvaoja@aariakassa.fi kassanjohtaja Susanna Bruun, susanna.bruun@proliitto.fi HALLITUS ESITTÄÄ LAKIMUUTOSTA YLEISTUESTA Hallitus esittää lakimuutosta yleistuesta. Yleistuki korvaisi Kelan maksaman peruspäivärahan ja työmarkkinatuen. Yleistuen maksaminen voisi alkaa 1.5.2026. Uudistuksen tavoitteena on aikaansaada yksi yleistuki, joka sisältäisi perusosan elämiseen, asumisosan asumiseen ja harkinnanvaraisen osan viimesijaiseksi turvaksi. Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korvaaminen yleistuella on osa hallituksen suunnittelemaa perusturvan uudistusta. Yleistuen toimeenpanosta vastaisi Kela. Kenelle ja kuinka paljon yleistukea maksettaisiin? YLEISTUKEA MAKSETTAISIIN TYÖTTÖMÄLLE TYÖNHAKIJALLE, JOLLA EI OLE OIKEUTTA ANSIOPÄIVÄRAHAAN, KOSKA hän ei ole työttömyyskassan jäsen, hänen työssäolo- tai jäsenyysehtonsa ei ole täyttynyt tai hän on jo saanut enimmäisajan ansiopäivärahaa. Yleistuki olisi tarveharkintainen eli sen saaminen edellyttäisi taloudellisen tuen tarvetta. Yleistuki ei siis ole sama asia kuin perustulo. Yleistuen määrä vastaisi nykyistä peruspäivärahaa: 37,21 euroa päivässä eli noin 800 euroa kuukaudessa (vuonna 2025). Mahdolliset työtulot soviteltaisiin yleistuessa samaan tapaan kuin ansiopäivärahassa. EDELLYTYKSET JA ESTEET PYSYISIVÄT PÄÄOSIN ENNALLAAN Yleistuen saajaa koskisivat pääosin samat yleiset työvoimapoliittiset edellytykset, työttömyysturvalain mukaiset seuraamukset kuten karenssit ja työllistymisen edistämiseen liittyvät palvelut kuin ansiopäivärahan saajaa. Jos yleistuen hakijalla ei olisi peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillista valmiuksia antavaa koulutusta, yleistukea maksettaisiin 21 viikon odotusajan jälkeen. Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER AARIA ARBETSLÖSHETSKASSA OCH ARBETSLÖSHETSKASSAN PRO HAR UNDERTECKNAT EN AVSIKTSFÖRKLARING OM SAMMANSLAGNING Aaria Arbetslöshetskassa och Arbetslöshetskassan Pro har upprättat en avsiktsförklaring om en sammanslagning av kassorna. Syftet är att förbättra kassornas kostnadseffektivitet och soliditet, eftersom en sammanslagen kassa har bättre förutsättningar att möta framtidens skyldigheter och utmaningar inom arbetslöshetsskyddet – samtidigt som tjänster och verksamhet utvecklas vidare. Den sammanslagna kassan skulle efter fusionen ha cirka 190 000 medlemmar. Om beslut om sammanslagning fattas i Aaria Arbetslöshetskassas och Arbetslöshetskassan Pros högsta beslutande organ under år 2026, är målsättningen att den nya gemensamma arbetslöshetskassan börjar betjäna sina medlemmar från och med 1.1.2027. Sammanslagningen förutsätter inga åtgärder från medlemmarna, och den arbetslöshetsförmån som de hittills tjänat in samt utbetalningen av inkomstrelaterad dagpenning påverkas inte. Ytterligare information ges av: kassadirektör Petteri Syväoja, petteri.syvaoja@aariakassa.fi kassadirektör Susanna Bruun, susanna.bruun@proliitto.fi REGERINGEN FÖRESLÅR LAGÄNDRING OM ALLMÄNT STÖD Regeringen föreslår lagändring om allmänt stöd. Det allmänna stödet skulle ersätta grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet som betalas av FPA. Utbetalningen av allmänt stöd kunde börja den 1.5.2026. Målet med reformen är att införa ett enda allmänt stöd, som skulle omfatta en grunddel för levnadskostnader, en del för boendet och en behovsprövad del som ett sistahandsskydd . Att ersätta grunddagpenningen och arbetsmarknadsstödet med allmänt stöd är en del av regeringens planerade reform av grundskyddet. FPA skulle ansvara för verkställigheten av det allmänna stödet. Vem kan få allmänt stöd och hur mycket? ALLMÄNT STÖD SKULLE BETALAS TILL EN ARBETSLÖS ARBETSSÖKANDE SOM INTE HAR RÄTT TILL INKOMSTRELATERAD DAGPENNING, EFTERSOM hen inte är medlem i en arbetslöshetskassa, hen inte uppfyller arbetsvillkoret eller medlemsvillkoret, eller hen redan har fått inkomstrelaterad dagpenning under maximal tid. Det allmänna stödet skulle vara behovsprövat, det vill säga att utbetalning skulle förutsätta ett ekonomiskt behov. Det allmänna stödet är alltså inte detsamma som basinkomst. Beloppet av det allmänna stödet skulle motsvara nuvarande grunddagpenning: 37,21 euro per dag, det vill säga cirka 800 euro per månad (år 2025). Eventuella arbetsinkomster skulle jämkas i det allmänna stödet på samma sätt som i inkomstrelaterad dagpenning. VILLKOR OCH HINDER SKULLE I HUVUDSAK FÖRBLI OFÖRÄNDRADE Mottagaren av det allmänna stödet skulle i huvudsak omfattas av samma allmänna arbetskraftspolitiska villkor, påföljder enligt lagen om utkomstskydd för arbetslösa såsom karenser, samt tjänster som främjar sysselsättning – precis som mottagare av inkomstrelaterad dagpenning. Om sökanden till det allmänna stödet inte har avlagt en examen som ger yrkeskompetens efter grundskolan eller gymnasiet, skulle allmänt stöd betalas först efter en väntetid på 21 veckor. Aaria Työttömyyskassa UUTISIA
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Ravintolan henkilökunnan opastamana lautasliinasta saa vaikka korvat itsellensä! / Med hjälp av duktig restaurangpersonal så får man fast öron från en servett!
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 Merkkari ry:n 70v vuosijuhla la 15.11.2025 Merkkarit, eli yhdistysnimeltään Kotkan Merenkulkuopiston Oppilaskunta, viettivät 70v vuosijuhlaansa legendaarisessa Kotkan Kairo-merimieskapakassa. Reilut 100 vierasta nauttivat iloisissa tunnelmissa juhlavasta illasta. Hienoja puheita pidettiin ja muuta viihdykettä oli laajasti tarjolla. Suomen Merenkulku lehti onnittelee Merkkareita juhlavuoden kunniaksi! TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Merkkari ry:s 70-årsjubileum lö 15.11.2025 Merkkarit, till sitt föreningsnamn Kotka Sjöfartsläroverks Studentförening, firade sitt 70-årsjubileum på den legendariska Kairo-sjömanskrog i Kotka. Drygt 100 gäster njöt av en festlig kväll i en glad atmosfär. Fina tal hölls och annan underhållning bjöds på i mängder. Finlands Sjöfart gratulerar Merkkarit på grund av jubiléåret! TEKST OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND Vanhan logon uudelleen käyttöönotto. / Återbruk tagning av den gamla logon. Yhdistysesineitä vuosien varrelta. / Förenings föremål genom tiderna.
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Teillä on nyt mahdollisuus tutustua tilastoihin, jotka ovat koostettu Merenkulun Harjoittelumylly ry:n avulla ja ne kattavat kokonaan kaikki merenkulkuopiskelijat Suomessa sekä valmistuneet vuodesta 2013 lähtien. Jatkamme myös perineettä että ”Suomen Merenkulku”-lehden mukana lähetämme teille merenkulku oppilasyhdistysten omat lehdet. Postitus tulee tapahtumaan tässä numerossa SMK 4/25 sekä SMK 1/26 sitä mukaan, kun heidän lehtensä valmistuvat. Olette saaneet nyt käsiin toimitettuina yhden lehden eli: - Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:in merenkulun opiskelijat ”Kotkan Merenkulkuopiston Oppilaskunta ry” eli Kotkan Merkkareiden julkaisema NAVIKO Toivon, että teillä on ja tulee olemaan miellyttäviä hetkiä näitä lukiessanne! Ni har nu möjlighet att stifta bekantskap med statiskt som har sammanställts med hjälp av Sjöfartens Praktikkvarn rf med statisk som täcker komplett alla sjöfartsstuderande i Finland samt utexaminerade sedan 2013. Det är med glädje vi kan i detta nummer av ”Finlands Sjöfart-tidningen” som bilaga skicka er sjöfartsskolarnas studerande föreningars egna tidningar. Postningen kommer att ske i detta nummer FS 4/25 och FS 1/26 vartefter dessa tidningar utkommer. Ni har fått nu tillhanda en tidning: - Sydöstra-Finlands yrkeshögskola XAMK:s sjöfartsstuderande förening rf:s (Merkkarit) NAVIKO Jag hoppas ni får trevliga läsestunder med detta material! Merenkulun opiskelija tilastoja Statistik över sjöfartsstuderande
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 VALMISTUNEET / UTEXAMINERADE Vuosi Perämies Merikapteeni Konemestari Insinööri Sähköinsinööri Sähköasentaja Korjaaja Vahtimies DM YHTEENSÄ År Styrman Sjökapten Maskinmästare Ingenjör Elingenjör Elektriker Reparatör Vaktman DM TOTALT 2013 45 70 35 26 3 40 16 248 2017 50 60 42 62 7 18 18 257 2018 41 85 50 38 14 18 26 1 273 2019 33 74 21 53 2 14 17 22 236 2020 24 59 25 51 7 19 16 13 214 2021 30 53 30 42 2 15 20 14 206 2022 14 59 18 36 4 9 19 8 167 2023 16 78 21 27 2 17 15 9 185 2024 12 52 9 38 10 18 13 33 185 YHTEENSÄ TOTALT 391 811 398 523 66 235 233 100 2757 Keskiarvo 32,58 67,58 33,17 43,58 5,50 19,58 19,42 14,29 per vuosi/ medeltal per år Lähde: Merenkulun oppilaitokset, Vipunen /Källa: Sjöfarts skolorna, Vipunen KESKEYTTÄNEET / AVBRUTIT Vuosi Perämies Merikapteeni Konemestari Insinööri Sähköinsinööri Sähköasentaja Korjaaja Vahtimies DM L injaa ei nimetty YHTEENSÄ År Styrman Sjökapten Maskinmästare Ingenjör Elingenjör Elektriker Reparatör Vaktman DM TOTALT 2022 0 76 0 28 7 0 0 0 107 218 2023 0 31 0 22 8 1 4 2 174 242 2024 4 39 4 38 7 4 5 4 104 209 YHTEENSÄ TOTALT 4 146 4 88 22 5 9 6 385 669 Keskiarvo 1,33 48,67 1,33 29,33 7,33 1,67 3,00 2,00 128,33 per vuosi/ medeltal per år Lähde: Merenkulun oppilaitokset, Vipunen / Källa: Sjöfarts skolorna, Vipunen OPISKELUPAIKAN VASTAANOTTANEET / MOTTAGIT STUDIEPLATSEN Vuosi / Perämies Merikapteeni Konemestari Insinööri Sähköinsinööri Sähköasentaja Korjaaja Perustutkinto YHTEENSÄ År Styrman Sjökapten Maskinmästare Ingenjör Elingenjör Elektriker Reparatör Grundutblidning TOTALT 2013 26 189 28 90 0 0 18 172 523 2014 23 131 25 115 23 1 1 180 499 2015 11 151 19 97 0 15 2 197 492 2016 23 143 12 69 25 13 6 180 471 2017 0 150 0 86 16 203 455 2018 0 131 0 63 19 168 381 2019 9 108 7 31 0 158 313 2020 10 133 7 73 56 217 496 2021 9 108 8 72 34 176 407 2022 0 157 0 88 36 162 443 2023 0 201 0 119 35 171 526 2024 10 195 12 123 34 0 13 141 528 2025 0 213 3 140 23 0 0 168 547 YHTEENSÄ 121 2010 121 1166 301 29 40 2293 6081 TOTALT Keskiarvo 9,31 154,62 9,31 89,69 23,15 4,83 6,67 176,38 per vuosi/ medeltal per år Lähde: Vipunen ja merenkulun oppilaitokset / Källa: Vipunen och sjöfarts skolorna. Merenkulun perustutkinnon aloittaneet valitsevat ensimmäisen lukuvuoden aikana koulutusalansa (vahtiperämies, vahtikonemestari, kansi/konekorjausmies, laivasähkönasentaja, kansi/konevahtimies. MERENKULUN OPISKELIJA- JA OPISKELIJOIDEN VALMISTUMISTILASTOJA SUOMESSA / SJÖFARTSSTUDERANDE SAMT STATISTIK PÅ UTEXAMINERINGAR I FINLAND
14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART MERENKULKIJALIITOT PITIVÄT YHTEISEN INFOTILAISUUDEN Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan opiskelijoille Raumalla. Tilaisuudessa liitot kertoivat yleisesti toiminnastaan, liittojen merkityksestä sekä opiskelijatoiminnasta. Keskustelu oli vilkasta. LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY WinNova järjestää toisen asteen ammatillista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta eri aloille, muun muassa merenkulun aloille. SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU SAMK on yli 7400 opiskelijan korkeakoulu, joka tarjoaa muun muassa merenkulun merikapteeni koulutusta. Merenkulun opiskelut suoritetaan Raumalla. SJÖFACKENA ORDNADE ETT GEMENSAMT INFORMATIONSTILLFÄLLE för studerande vid Satakunta yrkeshögskola (SAMK) och Länsirannikon Koulutus Oy WinNova i Raumo. Vid evenemanget gav sjöfacken en allmän översikt över sin verksamhet, fackföreningarnas betydelse och deras studerandeverksamhet. Diskussionen var livlig och givande. LÄNSIRANNIKON KOULUTUS OY WinNova organiserar yrkesinriktad utbildning på andra nivån som leder till grundläggande, yrkesinriktad och specialiserad yrkesinriktad examen, samt fortbildning för olika områden, inklusive sjöfart. SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES SAMK är en högskola med över 7 400 studerande, som bland annat erbjuder sjökaptensutbildning. Sjöfart undervisas vid Raumo campus. Suomen Laivanpäällystöliiton, Suomen Konepäällystöliiton ja Suomen Merimies-Unionin yhteinen Infotilaisuus Raumalla ke 3.9.2025 Gemensamt informationstillfälle av Finlands Skeppsbefälsförbund, Finlands Maskinbefälsförbund och Finlands Sjömans-Union i Raumo ons 3.9.2025
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 15 Päällystöliittojen järjestämiä opiskelijatilaisuuksia LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO JÄRJESTÄÄ joko itse tai yhdessä Konepäällystöliiton liiton kanssa vuoden aikana opiskelijatilaisuuksia kaikissa merenkulkualan opiskelupaikkakunnilla. Liitot esittelevät toimintaansa alan opiskelijoille ja vastaavat merenkulkuun ja työelämään liittyviin kysymyksiin ja muihin opiskelijoita hyödyllisiin asioihin. Tämän jälkeen on vuorossa vapaata seurustelua virvokkeiden ja pizzan kera. Monesti saunominenkin mahdollista riippuen paikasta. Tilaisuudet ovat tärkeä osaa liitojen toimintaa. Mahdollisuuksien mukaan pyydämme myös jonkun työantajaedustajan esittelemään varustamotoimintaansa. SYKSYN TILAISUUDET OVAT OLLEET: - Maarianhamina, 17.10 Päällystöliitot yhdessä - Kotkassa, ti 28.10 SLPL:n itse järjestämä - Raumalla, ke 5.11 Päällystöliitot yhdessä TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Studentevenemang organiserade av befälsfackföreningarna SKEPPSBEFÄLSFÖRBUNDET ORGANISERAR studentevenemang antingen på egen hand eller tillsammans med Maskinbefälsförbundet under året på alla sjöfartsstudieorter. Fackföreningarna presenterar sin verksamhet för studerande inom sjöfart och svarar på frågor relaterade till sjöfart och arbetsliv samt andra nyttiga frågor för studerande. Efter detta är det fritt umgänge med förfriskningar och pizza. Bastubad är också ofta möjligt beroende på plats. Evenemangen är en viktig del av fackföreningarnas verksamhet. Om möjligt ber vi också en arbetsgivarrepresentant att presentera sin rederiverksamhet och arbetsmöjligheter. HÖSTENS EVENEMANG HAR VARIT: - Mariehamn fre 17.10, Befälsfacken tillsammans - Kotka tis 28.10, Arrangerats av FSBF - Raumo ons 5.11, Befälsfacken tillsammans TEXT OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND Kotka 28.10.2025. Finnlines Niclas Seligson Rauma. / Finnlines Niclas Seligson Raumo. Maarianhamina 17.10.2025 / Mariehamn 17.10.2025. Rauma 5.11.2025. / Raumo 5.11.2025.
16 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Raumo sjöfartsnätverksdag 6.11.2025 I slutet av hösten anordnades sjöfartsnätverksdag, på Merimäki i Raumo, torsdagen 6.11.2025. På sjöfartsnätverksdagarna var det möjligt att bekanta sig med sjöfarten generellt och skeppsbyggnads temor och aktörerna. I år hade mässan fler än 30 utställare och gott om besökare. Temat för dagen var – Arktiskt kunnande. Seminarier höll med detta tema om bl.a. den geopolitiska situationen, tekniska nyheter inom isbrytning samt andra tidsändliga rubriker. Den här gången också hade de maritima fackföreningarna en gemensam mässmonter som besöktes av ett jämnt antal besökare under hela dagen. Det var ett nöje att se sjöfartsstuderande i stort antal på mässan. TEXT OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND Rauman meriverkostopäivä 6.11.2025 Loppusyksystä järjestettiin Rauman Merimäellä meriverkostopäivä torstaina 6.11.2025. Meriverkostopäivillä oli mahdollista tutustua merenkulkuun ja laivanrakennuksen teemoihin ja tekijöihin. Tänäkin vuonna messuilla oli yli 30 näytteilleasettajaa ja runsaasti kävijöitä. Päivään teeman toimi – Arktinen osaaminen. Seminaareja oli tällä teemalla mm. koskien geopoliittista tilannetta, teknillisiä ratkaisu jäänmurtajissa ja muuta ajankotaista. Meriammattiliitoilla oli tälläkin kertaa yhteinen messuständi, jonka luona kävi tasainen määrä kävijöitä pitkin päivää. Oli ilo nähdä alan opiskelijoita runsaslukuisina messuilla. TEKSTI JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND Pasi Korhonen, Arttu Hietanen, Riku Muurinen, Johan Ramsland, Matias Widjeskog, Niko Heino.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 17 Bore - Martti Leinonen & Ville Ollikainen. Finnlines - Timo Nurmi. Godby Shipping - Helena Wallin & Malin Nordlund & Linda Englund. Langh Ship - Hanne Hinders. Mericrew - Frans Astala & Jere Nokkonen. ESL Shipping - Anitra Viinamäki. Merivoimat Marinen - Olli Kemppinen & Reima Paukku. Rauma Cata - Jeremias Norrgård & Minna Aaltonen. Rauma Port - Katja Kujala.
18 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Suomalainen oikeusjärjestys perustuu vahvasti ajatukseen sopimusvapaudesta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset ja yritykset voivat lähtökohtaisesti vapaasti päättää, kenen kanssa he sopivat, mitä sopivat ja millä ehdoilla sopimus tehdään. Työelämässä sopimusvapaus näkyy erityisesti työsopimuksessa – siinä, joka muodostaa työntekijän ja työnantajan välisen perussuhteen. Mutta sama vapaus ulottuu myös muihin sopimuksiin, joita työelämässä voidaan tehdä, kuten salassapitosopimuksiin, kilpailukieltoihin tai esimerkiksi sopimuksiin koulutuskustannusten korvaamisesta. Sopimusvapaus on tärkeä periaate, mutta se ei tarkoita, että kaikkeen kannattaa suostua. Kun sopimukseen on kerran laitettu nimi alle, se alkaa sitoa ja velvoittaa. Työsuhteessa tämä merkitsee sitä, että sekä työntekijä että työnantaja ovat sidottuja siihen, mitä he ovat sopineet. Moni on saattanut huomata, että allekirjoitushetkellä kiireessä tai työnantajan painostuksen alla hyväksytty kohta sopimuksessa saattaakin myöhemmin aiheuttaa päänvaivaa. Työsopimus ei ole muodollisuus, vaan oikeudellisesti sitova asiakirja, jonka sisältö määrittää työnteon ehdot – ja toisinaan jopa työntekijän tulevan liikkumavaran työmarkkinoilla. TYÖSOPIMUS ON LÄHTÖKOHTA, MUTTA EI PELKKÄ LOMAKE Työsopimus syntyy, kun työntekijä ja työnantaja sopivat työnteosta, palkasta ja muista ehdoista. Merityösopimuslain mukaan työsopimus tulee tehdä kirjallisesti. Siitä käyvät ilmi työnteon keskeiset ehdot ja se toimii todisteena, jos myöhemmin syntyy erimielisyyksiä. On tärkeää ymmärtää, että työnantajan valmistelema sopimus on usein laadittu työnantajan näkökulmasta. Sen vuoksi työntekijän kannattaa käyttää aikaa lukemiseen ja tarvittaessa pyytää apua liitosta tai luottamusmieheltä ennen allekirjoittamista. Merimies saattaa työsuhteensa alussa allekirjoittaa sopimuksen, joka näyttää ensi silmäyksellä tutulta ja tavanomaiselta, mutta jonka pienellä präntätyt lisäykset voivat muuttaa kokonaisuuden merkitystä. Esimerkiksi ehto, jonka mukaan työntekijä sitoutuu tekemään ”työnantajan määräämiä tehtäviä” ilman tarkempaa rajaa, voi avata työnantajalle laajan mahdollisuuden muuttaa työtehtäviä. Myös laajat käytettävyydet eri varustamon aluksilla voi olla seikka, jota pitää harkita. Kun alus vaihtuu toiseen tai reitti muuttuu, voi tällaisella lausekkeella olla merkittävä vaikutus työntekijän arkeen. SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VELVOITTAVUUS Kun sopimus on allekirjoitettu, se sitoo molempia osapuolia. Työntekijä on velvollinen tekemään työnsä sopimuksen mukaisesti ja noudattamaan työnantajan työnjohto-oikeuden puitteissa annettuja määräyksiä ja käskyjä. Työnantaja puolestaan on velvollinen maksamaan sovitun palkan ja Liiton juristi Susanna Kankainen kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. Sopimuksissa vallitsee vapaus, mutta allekirjoituksen jälkeen se myös velvoittaa huolehtimaan työturvallisuudesta, työajoista sekä muista lain ja sopimusten mukaisista velvoitteistaan. Työsuhteen ehdot eivät ole vapaasti muutettavissa sen jälkeen, kun sopimus on syntynyt. Työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa olennaisia ehtoja – kuten palkkaa, työaikaa tai työntekopaikkaa – ilman työntekijän suostumusta, ellei muutos perustu lakiin tai työnantajan oikeutettuun direktiooikeuteen. Usein liiton juristin pöydälle tuleekin kysymys siitä, onko joku muutos työsuhteen olennainen ehto vai työnjohtovaltaan kuuluva käsky, kun työnantaja muuttaa työsuhteessa jotakin olosuhdetta. Vastaavasti työntekijä ei voi omatoimisesti päättää esimerkiksi, ettei enää noudata työaikoja tai ottaa vapaasti lomaa sopimuksen ulkopuolella. SOPIMUSVAPAUS EI OLE SAMA KUIN VAPAUS EPÄREILUIHIN EHTOIHIN Vaikka sopimusvapaus antaa osapuolille oikeuden sopia lähes mistä tahansa, se ei tarkoita, että työnantaja voisi kirjoittaa sopimukseen mitä tahansa ja sitoa työntekijän siihen. Työoikeudessa sopimusvapaus on aina rajattu. Lainsäädäntö ja työehtosopimukset asettavat vähimmäisehdot, joista ei saa poiketa työntekijän vahingoksi. Tämä suoja on erityisen tärkeä, koska työntekijä on lähtökohtaisesti heikommassa asemassa sopimusneuvotteluissa – työnantaja määrittää ehdot, ja työntekijä joutuu usein valitsemaan, ottaako työn niillä ehdoilla vai ei. Laki siis tunnistaa sen, että sopimusvapaus ei toteudu työelämässä samalla tavoin kuin kahden tasavahvan yrityksen välisessä liiketoiminnassa. Työntekijä tarvitsee suojaa siksi, että hänen mahdollisuutensa vaikuttaa sopimusehtoihin on rajallinen. Tätä epätasapainoa korjataan pakottavalla lainsäädännöllä: Työsopimuslaki, merityösopimuslaki ja työehtosopimukset määrittävät reunaehdot, joita ei voi kiertää sopimalla toisin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos työsopimukseen kirjataan ehto, joka on työntekijän kannalta lain tai työehtosopimuksen vastainen, ehto on pätemätön. Sitä ei yksinkertaisesti sovelleta, vaikka työntekijä olisi sen allekirjoittanut. Työntekijä ei voi ”luopua” laissa säädetyistä oikeuksistaan edes omasta tahdostaan. Esimerkiksi työnantaja ei voi pätevästi sopia työntekijän kanssa, että tämä tekee työtä pienemmillä lepoajoilla, vaikka työntekijä allekirjoittaisi sopimuksen suostuen siihen. Tällainen ehto olisi mitätön ja työnantaja voitaisiin velvoittaa maksamaan korvaukset jälkikäteen. Sama koskee palkkaa. Työehtosopimus määrittää alalla sovellettavan vähimmäispalkan, jota alittavaa palkkaa ei voi sopia. Jos työntekijä esimerkiksi ajattelee, että suostumalla pienempään palkkaan voisi varmistaa itselleen työpaikan, ei sopimuksella ole tässä kohdassa laillista merkitystä. Työnantaja ei voi vedota siihen, että ”näin oli sovittu”. Työehtosopi-
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==