Suomen Merenkulku 424

6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on auditoinut yli puolet kaikista jäsenvaltioistaan. IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa ja kehittävät merenkulun hallintoaan. Suomen auditointi on käynnissä 28.10.–4.11.2024 Helsingissä. AUDITOINTIIN VALMISTAUDUTTU YHDESSÄ MERENKULUN HALLINNON ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Suomen merenkulun hallinto koostuu monesta ministeriöstä, keskushallinnon virastosta ja aluevirastoista. Jokaisella virastolla on omat sääntelyyn perustuvat vastuunsa. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut auditointia varten merenkulun hallinnon toimijoista koostuvan työryhmän. Auditointiin valmistautumiseksi työryhmä on laatinut linjaukset menettelyistä IMO:n pakollisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi sekä merenkulun hallinnon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Linjauksia on käytännössä hyödynnetty muun muassa merenkulun hallinnon katselmointien järjestämisessä. Lisäksi työryhmä on valmistellut laajan merenkulun hallintoa koskevan aineiston auditoinnin tueksi. – Suomen merenkulun hallinto on tunnettu vahvasta viranomaisyhteistyöstä, jota yhdessä auditointiin valmistautuminen on edelleen vahvistanut. IMO:n auditoijat saivat avauspäivänä kokonaisvaltaisen kuvan Suomen merenkulun hallinnosta, kun lähes kaikkien organisaatioiden edustus oli paikalla esittelemässä toimintaansa, viestintäneuvos Anne Miettinen kertoo. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen muutoksista merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja siihen liittyviin lakeihin 17.10.2024. Esitetyillä muutoksilla toimeenpantaisiin hallitusohjelmaa, EU-sääntelyä ja Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sääntelyä. Hallitus esittää hallitusohjelmaan perustuvia kansallisia aluspäästökieltoja. Muutoksilla kiellettäisiin rikkipesureiden pesuvesien ja rikkipesureiden erottelemien jäämien, käsitellyn käymäläjäteveden ja harmaan veden päästöt Suomen aluevesillä. Harmaalla vedellä tarkoitetaan aluksen suihkuista, pesukoneista ja keittiöistä peräisin olevaa vettä. Rikkipesurien päästökielto tulisi voimaan samaan aikaan kuin ennakoidut vastaavat kiellot Ruotsissa ja Tanskassa. Niin sanotussa avoimessa kierrossa toimivissa laitteissa pesuvedet päästetään veteen ja näiden laitteiden päästöt kielletään 1.7.2025 alkaen. Suljetun kierron laitteissa pesuvedestä erotellaan jäämät. Suljetun kierron pesuvesien ja jäämien päästäminen veteen kielletään 1.1.2029 alkaen. Harmaan veden päästökielto tulisi voimaan vuoden 2030 alusta. Esitys täydentäisi myös EU:n meriliikenteen uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevaa nk. FuelEU Maritime -asetusta. Hallitus esittää, että Suomi ottaisi käyttöön saaripoikkeuksen, jolloin matkustaja-alusten Ahvenanmaanreiteillä ja Ahvenanmaan satamissa käyttämä energia ei olisi asetuksen soveltamisalan piirissä. Suomi hyödyntää asetuksen mukaisen saaripoikkeuksen täysimääräisesti, joten vapautus olisi voimassa vuoden 2029 loppuun asti. Samalla säädettäisiin asetuksen edellyttämällä tavalla seuraamuksista ja nimettäisiin toimivaltainen viranomainen. TEN-T-verkon satamien tulisi tarjota maasähköä EU:n jakeluinfra-asetuksen eli nk. AFIR-asetuksen mukaisesti vuoden 2030 alusta alkaen suurille kontti- ja matkustaja-aluksille. Jakeluinfra-asetus asettaa velvoitteen maasähkön AUDITOINNIN TAVOITTEENA PARANTAA TOIMINTAA IMO:n tehtävänä on luoda merenkulkualalle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista ja kestävää merenkulkua. Kullakin jäsenvaltioilla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn toimeenpano kansallisessa lainsäädännössä. IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä, kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia. Auditoinnin aikana IMO:n lähettämät auditoijat haastattelevat Suomen merenkulun hallinnon toimijoita ja vierailevat eri kohteissa varmistaakseen, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa. Auditoinnin kautta Suomi saa objektiivista palautetta merenkulun hallinnon toimivuudesta ja kehityksestä suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Auditoinnin tavoitteena on myös jakaa parhaita käytäntöjä ja parantaa toimintaa. MITÄ SEURAAVAKSI? Auditoinnin päätöspäivänä IMO toimittaa jäsenvaltiolle luonnoksen auditointiraportista. Luonnoksen pohjalta Suomen merenkulun hallinto valmistelee tarvittaessa korjaussuunnitelman, joka on toimitettava IMO:lle kolmen kuukauden kuluttua auditoinnista. Lopullinen auditointiraportti valmistuu noin vuoden kuluttua auditoinnista.  tarjoamisesta jäsenvaltioille ja nyt tämä velvoite osoitettaisiin kansallisesti satamille. Liikenne- ja viestintävirasto valvoisi velvoitteen toteutumista. IMO-SÄÄNTELYN MUUTOKSIA SAATETTAISIIN VOIMAAN Muutoksilla hyväksyttäisiin ja saatettaisiin voimaan aluskierrätystä koskeva Hongkongin yleissopimus. Suomessa sovelletaan jo EU:n aluskierrätysasetusta, joten yleissopimuksen voimaansaattamisen vaikutukset Suomessa ovat vähäiset. Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 26.6.2025 ja tarkoituksena on, että sopimus tulisi Suomen osalta voimaan samaan aikaan. Lisäksi Suomi sitoutuisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn MARPOL-yleissopimuksen muutoksiin, jotka koskevat muun muassa alusten hiili-intensiteettiä ja velvoitetta pitää jätepäiväkirjaa. MARPOL-yleissopimuksen hiili-intensiteettivaatimukset ja olemassa olevia aluksia koskevat energiavaatimukset alkavat koskea suomalaisaluksia. Velvoite pitää jätepäiväkirjaa laajenisi koskemaan vähintään 100 bruttotonnin aluksia. Tällä hetkellä velvoite koskee vähintään 400 bruttotonnin aluksia. Muutoksilla myös hyväksyttäisiin jätteen laskemista mereen koskeva Lontoon pöytäkirjan muutos, jolla kielletään kansainvälisesti viemäriliejun laskeminen mereen. Suomessa tämä on jo kielletty. MITÄ SEURAAVAKSI? Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.  HALLITUS ESITTÄÄ MUUTOKSIA MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAKIIN KANSAINVÄLINEN MERENKULKUJÄRJESTÖ AUDITOI SUOMEN MERENKULUN HALLINTOA

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==