SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 4 24 Hyvää Joulua! God Jul!
sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 31.3 Materialet senast 24.2 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, 040 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Heidi Tauriainen, Dan Stenbäck, Juha Tuomi, Sakari Häyrinen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland 3| 2024 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus ja/tai LBS Scandinavia Oy / Redaktionen och/eller LBS Scandinavia Oy AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 950 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 28 SAMK 32 SAMK 38 Pidä Saaristo Siistinä ry 39 Håll Skärgården Ren rf 40 Vuosikokous 27.11.2024 41 Årsmötet 27.11.2024 3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 Työvoimapalvelut uudistuvat vuodenvaihteessa / Arbetskraftstjänsterna förnyas vid årsskiftet 6 Liikenne- ja viestintäministeriö 7 Kommunikationsministeriet 8 Aaria Työttömyyskassa / Aaria Arbetslöshetskassa 10 Traficom 14 Merenkulun opiskelija tilastoja / Statistik över sjöfartsstuderande 16 Varoitus työpaikalla 19 Varning på arbetsplatsen 21 Kipparijuhlat Turun linnassa/ Skepparbalen på Åbo slott 22 Maritime Fair, Aboa Mare 24–25.10.2024 24 Rauman meriverkostopäivä 7.11.2024 / Raumo sjöfartsnätverksdag 7.11.2024 26 International Transport Workers' Federation ITF 46th Congress 28 Tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta suuria investointeja vaaditaan 32 Framtiden ser ljus ut, men det krävs stora investeringar 34 Näppituntuma saaristoon 35 Härlig känsla för skärgården 36 Merenkulkujärjestöt kunnioittivat mereen menehtyneiden muistoa / Sjöfartsorganisationer nas hedrar minnet av dem som omkommit till sjöss 37 Meren uhrit muistotilaisuudessa 2.11.2024 klo 15.00 Turussa 38 Pidä Saaristo Siistinä ry 39 Håll Skärgården Ren rf 40 Vuosikokous / Årsmötet 42 Julkilausuma 2024 43 Offentligt uttalande 2024 44 LUKUVINKKI: Alfons Håkans -hinausyhtiöstä kuuden sukupolven ajalta 46 LÄSTIPS: Om bogserbolaget Alfons Håkans i sex generationer 48 LIITON MÖKIT JÄSENILLE 2025 49 FÖRBUNDETS STUGOR FÖR MEDLEMMAR 2025 52 Vietä loma Himoksella! / Tillbringa semestern på Himos! 58 NAUTILUS: Power problems and alarm alert following Viking Sky near miss 60 NAUTILUS: Lack of oversight 63 Kutsu ylimääräiseen kokoukseen / Kallelse till extraordinära mötet
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vi lever i mycket utmanande tider Finlands Skeppsbefälsförbund fyller i år 119 år och förbundets tidning ”Finlands Sjöfart” fyller 107 år. Förbundets kansli flyttades från Åbo till Helsingfors och adressen har varit sedan 1949 Sandvikskajen 15 A 3. Förbundets traditioner är långa och förbundet representerar medlemmarnas värderingar. Förbundets medlemmars vilja, är avgörande vid beslutfattande, samt vid alla rika dragningar, som förbundet gör. Det här decenniet har varit en prövning på många sätt. Coronapandemin var starkt närvarande i två år, varefter pandemin övergick i ett ryskt anfallskrig i Ukraina, som inte har visat några riktiga tecken på att fred skulle kunna komma i nära framtid. Utöver detta eskalerar krisen i Mellanöstern ännu mera varje månad. I Finland har det varit kutym att stora samhällsviktiga frågor behandlas genom trepartsförhandling. Finland är internationellt känt för detta. Den nuvarande finska regeringen har effektivt kört ner detta system till botten, och vi lever i dikteringspolitikens era. Medborgarna upplever ett brett spektrum av nedskärningar, såsom försämring i den personliga köpkraften och tillgången till samhällets bastjänster för alla. Den förbättringen i sysselsättningen som regeringen utlovat har inte heller realiserats, tvärtom har sysselsättningen försvagats avsevärt i landet. Lyckligtvis kan vi fortfarande ännu konstatera, att på en generell nivå har arbetslösheten bland förbundsmedlemmarna varit mycket låg de senaste åren. Sjöfartsnäringen lider tvärtom av arbetskraftsbrist och tillsammans med arbetsgivarna försöker vi göra branschen intressant för dagens unga som står inför val att välja yrke. Situationen har fortsatt att vara akut. Förbundets verksamhet och medlemmarnas intressebevakning har hela tiden kunnat hållas på en hög nivå, trots alla dessa utmanande omständigheter. Fackets smidiga struktur är ändamålsenlig i en mycket snabbt föränderlig omvärld. Jag tackar förbundets anställda, styrelsen, kretsombudsmän, förtroendemän samt aktiva medlemmar för allas insatser under det gånga året. Jag önskar er alla en God Jul och Gott Nytt År! Verksamhetsledare Johan Ramsland Elämme hyvin haastavia aikoja Suomen Laivanpäällystöliitto täyttää tänä vuonna 119 vuotta ja liiton lehti ”Suomen Merenkulku” täyttää 107 vuotta. Liiton toimisto siirtyi Turusta Helsinkiin ja osoite on ollut vuodesta 1949 lähtien Hietalahdenranta 15 A 3. Liiton perinteet ovat pitkät ja liitto edustaa jäsentensä arvoja. Jäsenten tahtotila ratkaisee kaikissa päätöksissä ja linjanvedoissa, joita liitto on tekemässä. Tämä vuosikymmen on ollut koettelemus hyvin monessa mielessä. Koronapandemia oli voimakkaasti läsnä kaksi vuotta, jonka jälkeen pandemia vaihtui Venäjän hyökkäyssodaksi Ukrainassa, joka ei ole näyttänyt mitään todellisia merkkejä, että rauha voisi tulla lähiaikoina. Tämän lisäksi Lähi-Idän kriisi kärjistyy entisestään, joka kuukausi. Suomessa on ollut tapana, että isoja yhteiskunnallisia asioita neuvotellaan kolmikanta järjestelmää kunnioittaen. Suomi on tunnettu tästä kansainvälisesti. Suomen nykyinen hallitus on tehokkaasti ajanut tämän järjestelmän pohjamutaan ja elämme sanelupolitiikan valtakautta. Kansalaiset saavat kokea heikennyksiä hyvin laajalti, josta voidaan mainita jokaisen henkilökohtainen ostovoima ja yhteiskunnan peruspalveluiden saatavuus kaikille. Myös hallituksen lupaama työllisyyden parantuminen ei ole toteutunut vaan päinvastoin, työllisyys on heikentynyt merkittävästi maassamme. Onneksemme voimme vieläkin todeta samalla, että yleisellä tasolla liiton jäsenten työttömyysaste on pysynyt hyvin matalana viime vuodet. Merenkulun ala päinvastoin kärsii työvoimapulasta ja yhdessä työantajien kanssa yritämme saada alaa kiinnostamaan nykyisiä nuoria paremmin, jotka ovat ammatin valinnan edessä. Tilanne on jatkunut akuuttina. Liiton toimintaa ja jäsentensä edunvalvontaa on pystytty pitämään korkeatasoisena koko ajan huolimatta näistä kaikista haastavista olosuhteista. Liiton ketterä rakenne on oivallinen hyvin nopeasti muuttuvassa ympäristössä Kiitän liiton työntekijöitä, hallitusta, piiriasiamiehiä, luottamusmiehiä ja aktiivisia jäseniä tämän vuoden työpanoksesta. Toivotan teille kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toiminnanjohtaja Johan Ramsland
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Arbetslöshetskassan Elimägatan 5, 00510 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån 9–12 ti 12 –15 ons 9–12 to 9–12 AARIA Työttömyyskassa Elimäenkatu 5, 00510 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma 9–12 ti 12 –15 ke 9–12 to 9–12 Merivälitys – Havsförmedling Yhteystiedot ovat voimassa 1.1.2025 saakka. LUE LISÄÄ: toimistot.te-palvelut.fi Kontaktuppgifterna är giltiga till och med 1.1.2025. LÄS MER: toimistot.te-palvelut.fi VARSINAIS-SUOMEN TE-TOIMISTO Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku ville.kaldstrom@te-toimisto.fi Ville Käldström, puh: 0295 044 821 EGENTLIGA FINLANDS TE-BYRÅ Självständighetsplan 2, 20800 Åbo ville.kaldstrom@an-byran.fi ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN 040 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA 09 612 2440/ 040 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: 09 612 2440 / 040 512 2491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN 050 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN 040 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Heidi TAURIAINEN Dan STENBÄCK Juha TUOMI Sakari HÄYRINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA 09 612 2440
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 Työvoimapalvelut uudistuvat vuodenvaihteessa Uudistus aiheuttaa muutoksia asiointipisteiden ja puhelinpalvelun aukioloaikoihin sekä järjestelmien toimintaan vuodenvaihteessa. 1.1.2025 lähtien TYÖVOIMAPALVELUT SIIRTYVÄT KUNTIIN 1.1.2025 Työvoimaviranomaisen tehtävät eli julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Samalla valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Uudistuksen tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä nopeammin ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Muutoksella ei ole vaikutusta työttömyysturvaan. MUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ Työvoimaviranomaisen vastuiden siirtyessä TE-toimistoilta kunnille, palvelut jatkuvat katkeamatta eivätkä muutokset vaikuta työnhakijan arkeen. Jos olet jo TE-toimiston asiakas, sinun ei tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään, sillä asiakkuutesi siirtyy automaattisesti kunnan työllisyyspalveluille. TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN 1.1.2025 ALKAEN Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan 1.1.2025 alkaen ensisijaisesti Työmarkkinatorin Asiointi-palvelun kautta. Ilmoittautumisen voi tehdä ennen kuin työttömyys tai lomautus alkaa mutta se kannattaa tehdä viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on voimassa. MUUTOS EI VAIKUTA TYÖTTÖMYYSTURVAAN Muutos ei vaikuta työttömyysturvasi määrään tai maksuajankohtaan. Aarian jäsenet voivat hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta samaan tapaan kuin aiemminkin. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen ansiopäivärahan maksamisesta. MERIVÄLITYS SIIRTYY TURUN TYÖLLISYYSALUEELLE Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtion työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille ja kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille 1.1.2025. Työllisyysalueita tulee olemaan yhteensä 45 Suomessa. Tässä yhteydessä myös merenkulkijoiden julkiset työvoimapalvelut, Merivälitys, siirtyy Turun työllisyysalueelle keskitetyksi palveluksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että toiminta jatkuu ennallaan, mutta palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille. Myös jatkossa Merivälityksellä tulee olemaan vaikuttava rooli työnvälityksessä ja työvoimakoulutuksien järjestämisessä merialalla. Merivälitys tiedottaa ensi vuoden alussa uusista yhteystiedoistaan. LISÄTIETOA: Työmarkkinatori: https://tyomarkkinatori.fi Työ- ja elinkeinoministeriö: https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus Arbetskraftstjänsterna förnyas vid årsskiftet Förnyelsen medför förändringar i öppettiderna för servicepunkterna och telefonservicen samt i systemens funktion vid årsskiftet. Från och med den 1 januari 2025 gäller de nya ändringarna. ARBETSKRAFTSTJÄNSTER ÖVERFÖRS TILL KOMMUNERNA DEN 1 JANUARI 2025 Arbetskraftsmyndighetens uppgifter, det vill säga de offentliga arbetskraftstjänsterna, överförs till sysselsättningsområden som bildas av kommunerna den 1 januari 2025. Samtidigt avvecklas statens arbets- och näringsbyråer, alltså TE-byråerna. Målet med reformen är att arbetssökande ska hitta jobb snabbare och arbetsgivare den kompetens de behöver. Ändringen påverkar inte arbetslöshetsskyddet. VAD INNEBÄR FÖRÄNDRINGEN I PRAKTIKEN? När arbetskraftsmyndighetens ansvar övergår från TE-byråerna till kommunerna fortsätter tjänsterna utan avbrott och förändringen påverkar inte vardagen för arbetssökande. Om du redan är kund hos TE-byrån behöver du inte göra något på grund av ändringen, eftersom ditt kundförhållande automatiskt överförs till kommunens sysselsättningstjänster. ANMÄLAN SOM ARBETSLÖS ARBETSSÖKANDE FRÅN OCH MED DEN 1 JANUARI 2025 Från och med den 1 januari 2025 anmäler man sig som arbetslös arbetssökande främst via Arbetsmarknadsservicens E-tjänst. Anmälan kan göras innan arbetslösheten eller permitteringen börjar, men det rekommenderas att den görs senast den första dagen av arbetslöshet eller permittering. Inkomstrelaterad dagpenning kan endast betalas ut för den tid som arbetssökandet är i kraft. ÄNDRINGEN PÅVERKAR INTE ARBETSLÖSHETSSKYDDET Ändringen påverkar inte beloppet eller tidpunkten för utbetalning av arbetslöshetsskyddet. Aarias medlemmar kan ansöka om inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan på samma sätt som tidigare. Arbetskraftsmyndigheten ger ett arbetskraftspolitiskt utlåtande som är bindande för arbetslöshetskassan, och på basis av detta beslut fattar kassan beslut om utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning. HAVSFÖRMEDLINGEN FLYTTAR TILL ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE Ansvaret för att ordna offentlig arbetskraftsservice överförs den 1 januari 2025 från statens arbets- och näringsbyråer till kommunerna och de samarbetsområden som kommunerna bildar. Det kommer att finnas sammanlagt 45 sysselsättningsområden i Finland. I samband med detta flyttar även sjöfararnas offentliga arbetskraftstjänster, Havsförmedlingen, till Åbo sysselsättningsområde som en centrerad service. I praktiken innebär detta att verksamheten fortsätter som tidigare men ansvaret att ordna arbetskraftstjänster flyttar från staten till kommunerna. Framöver kommer Havsförmedlingen fortsättningsvis att ha en central roll vad gäller arbetsförmedling och arbetskratsskolningar inom sjöfart. Havsförmedlingen informerar om sina nya kontaktuppgifter under början av år 2025. MER INFORMATION Arbetsmarknadsservicen: https://tyomarkkinatori.fi/sv/ Arbets- och näringsministeriet: https://tem.fi/sv/reformen-av-arbets-och- naringstjansterna-2024
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on auditoinut yli puolet kaikista jäsenvaltioistaan. IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa ja kehittävät merenkulun hallintoaan. Suomen auditointi on käynnissä 28.10.–4.11.2024 Helsingissä. AUDITOINTIIN VALMISTAUDUTTU YHDESSÄ MERENKULUN HALLINNON ERI TOIMIJOIDEN KANSSA Suomen merenkulun hallinto koostuu monesta ministeriöstä, keskushallinnon virastosta ja aluevirastoista. Jokaisella virastolla on omat sääntelyyn perustuvat vastuunsa. Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut auditointia varten merenkulun hallinnon toimijoista koostuvan työryhmän. Auditointiin valmistautumiseksi työryhmä on laatinut linjaukset menettelyistä IMO:n pakollisten velvoitteiden voimaansaattamiseksi sekä merenkulun hallinnon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Linjauksia on käytännössä hyödynnetty muun muassa merenkulun hallinnon katselmointien järjestämisessä. Lisäksi työryhmä on valmistellut laajan merenkulun hallintoa koskevan aineiston auditoinnin tueksi. – Suomen merenkulun hallinto on tunnettu vahvasta viranomaisyhteistyöstä, jota yhdessä auditointiin valmistautuminen on edelleen vahvistanut. IMO:n auditoijat saivat avauspäivänä kokonaisvaltaisen kuvan Suomen merenkulun hallinnosta, kun lähes kaikkien organisaatioiden edustus oli paikalla esittelemässä toimintaansa, viestintäneuvos Anne Miettinen kertoo. Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen muutoksista merenkulun ympäristönsuojelulakiin ja siihen liittyviin lakeihin 17.10.2024. Esitetyillä muutoksilla toimeenpantaisiin hallitusohjelmaa, EU-sääntelyä ja Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n sääntelyä. Hallitus esittää hallitusohjelmaan perustuvia kansallisia aluspäästökieltoja. Muutoksilla kiellettäisiin rikkipesureiden pesuvesien ja rikkipesureiden erottelemien jäämien, käsitellyn käymäläjäteveden ja harmaan veden päästöt Suomen aluevesillä. Harmaalla vedellä tarkoitetaan aluksen suihkuista, pesukoneista ja keittiöistä peräisin olevaa vettä. Rikkipesurien päästökielto tulisi voimaan samaan aikaan kuin ennakoidut vastaavat kiellot Ruotsissa ja Tanskassa. Niin sanotussa avoimessa kierrossa toimivissa laitteissa pesuvedet päästetään veteen ja näiden laitteiden päästöt kielletään 1.7.2025 alkaen. Suljetun kierron laitteissa pesuvedestä erotellaan jäämät. Suljetun kierron pesuvesien ja jäämien päästäminen veteen kielletään 1.1.2029 alkaen. Harmaan veden päästökielto tulisi voimaan vuoden 2030 alusta. Esitys täydentäisi myös EU:n meriliikenteen uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita koskevaa nk. FuelEU Maritime -asetusta. Hallitus esittää, että Suomi ottaisi käyttöön saaripoikkeuksen, jolloin matkustaja-alusten Ahvenanmaanreiteillä ja Ahvenanmaan satamissa käyttämä energia ei olisi asetuksen soveltamisalan piirissä. Suomi hyödyntää asetuksen mukaisen saaripoikkeuksen täysimääräisesti, joten vapautus olisi voimassa vuoden 2029 loppuun asti. Samalla säädettäisiin asetuksen edellyttämällä tavalla seuraamuksista ja nimettäisiin toimivaltainen viranomainen. TEN-T-verkon satamien tulisi tarjota maasähköä EU:n jakeluinfra-asetuksen eli nk. AFIR-asetuksen mukaisesti vuoden 2030 alusta alkaen suurille kontti- ja matkustaja-aluksille. Jakeluinfra-asetus asettaa velvoitteen maasähkön AUDITOINNIN TAVOITTEENA PARANTAA TOIMINTAA IMO:n tehtävänä on luoda merenkulkualalle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista ja kestävää merenkulkua. Kullakin jäsenvaltioilla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn toimeenpano kansallisessa lainsäädännössä. IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä, kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia. Auditoinnin aikana IMO:n lähettämät auditoijat haastattelevat Suomen merenkulun hallinnon toimijoita ja vierailevat eri kohteissa varmistaakseen, että Suomi täyttää kansainväliset velvoitteensa. Auditoinnin kautta Suomi saa objektiivista palautetta merenkulun hallinnon toimivuudesta ja kehityksestä suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Auditoinnin tavoitteena on myös jakaa parhaita käytäntöjä ja parantaa toimintaa. MITÄ SEURAAVAKSI? Auditoinnin päätöspäivänä IMO toimittaa jäsenvaltiolle luonnoksen auditointiraportista. Luonnoksen pohjalta Suomen merenkulun hallinto valmistelee tarvittaessa korjaussuunnitelman, joka on toimitettava IMO:lle kolmen kuukauden kuluttua auditoinnista. Lopullinen auditointiraportti valmistuu noin vuoden kuluttua auditoinnista. tarjoamisesta jäsenvaltioille ja nyt tämä velvoite osoitettaisiin kansallisesti satamille. Liikenne- ja viestintävirasto valvoisi velvoitteen toteutumista. IMO-SÄÄNTELYN MUUTOKSIA SAATETTAISIIN VOIMAAN Muutoksilla hyväksyttäisiin ja saatettaisiin voimaan aluskierrätystä koskeva Hongkongin yleissopimus. Suomessa sovelletaan jo EU:n aluskierrätysasetusta, joten yleissopimuksen voimaansaattamisen vaikutukset Suomessa ovat vähäiset. Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 26.6.2025 ja tarkoituksena on, että sopimus tulisi Suomen osalta voimaan samaan aikaan. Lisäksi Suomi sitoutuisi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn MARPOL-yleissopimuksen muutoksiin, jotka koskevat muun muassa alusten hiili-intensiteettiä ja velvoitetta pitää jätepäiväkirjaa. MARPOL-yleissopimuksen hiili-intensiteettivaatimukset ja olemassa olevia aluksia koskevat energiavaatimukset alkavat koskea suomalaisaluksia. Velvoite pitää jätepäiväkirjaa laajenisi koskemaan vähintään 100 bruttotonnin aluksia. Tällä hetkellä velvoite koskee vähintään 400 bruttotonnin aluksia. Muutoksilla myös hyväksyttäisiin jätteen laskemista mereen koskeva Lontoon pöytäkirjan muutos, jolla kielletään kansainvälisesti viemäriliejun laskeminen mereen. Suomessa tämä on jo kielletty. MITÄ SEURAAVAKSI? Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa. HALLITUS ESITTÄÄ MUUTOKSIA MERENKULUN YMPÄRISTÖNSUOJELULAKIIN KANSAINVÄLINEN MERENKULKUJÄRJESTÖ AUDITOI SUOMEN MERENKULUN HALLINTOA
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 INTERNATIONELLA SJÖFARTSORGANISATIONEN REVIDERAR FINLANDS SJÖFARTSFÖRVALTNING Internationella sjöfartsorganisationen IMO har reviderat över hälften av sina medlemsstater. Syftet med IMO-medlemsstaternas revisionssystem (IMSAS) är att säkerställa att medlemsstaterna fullgör sina internationella förpliktelser och utvecklar sin sjöfartsförvaltning. Finlands revision pågår 28.10–4.11.2024 i Helsingfors. REVISIONEN HAR FÖRBERETTS TILLSAMMANS MED OLIKA AKTÖRER INOM SJÖFARTSFÖRVALTNINGEN Finlands sjöfartsförvaltning består av flera ministerier, ämbetsverk inom centralförvaltningen och regionala ämbetsverk. Varje ämbetsverk har sitt eget lagstadgade ansvar. Kommunikationsministeriet har för revideringen tillsatt en arbetsgrupp som består av aktörer inom sjöfartsförvaltningen. För att förbereda revideringen har arbetsgruppen fastställt riktlinjer för förfarandena för sättande i kraft av Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s obligatoriska förpliktelser och för säkerställande av att sjöfartsförvaltningen fungerar kravenligt. Riktlinjerna har i praktiken utnyttjats bland annat vid ordnandet av inspektioner av sjöfartsförvaltningen. Dessutom har arbetsgruppen utarbetat ett omfattande material om sjöfartsförvaltningen till stöd för revisionen. – Finlands sjöfartsförvaltning är känd för sitt starka myndighetssamarbete, som i samband med förberedelsen inför revisionen har stärkts ytterligare. IMO:s revisorer fick på inledningsdagen en övergripande bild av Finlands sjöfartsförvaltning när nästan alla organisationer var på plats för att presentera sin verksamhet, berättar kommunikationsrådet Anne Miettinen. SYFTET MED REVISIONEN ÄR ATT FÖRBÄTTRA VERKSAMHETEN IMO:s uppgift är att skapa ett rättvist och effektivt globalt regelverk för sjöfarten som främjar en säker och hållbar sjöfart. Varje medlemsstat ansvarar för genomförandet av IMO:s bestämmelser i den nationella lagstiftningen. IMO:s reglering genomförs endast i och med medlemsstaternas åtgärder, alla enskilda åtgärder genomförs av medlemsstaterna. Under revideringen intervjuar de revisorer som IMO sänt ut aktörer inom den finska sjöfartsförvaltningen och besöker olika objekt för att säkerställa att Finland uppfyller sina internationella förpliktelser. Genom revideringen får Finland objektiv respons på hur sjöfartsförvaltningen fungerar och utvecklas i förhållande till andra medlemsstater. Syftet med revisionen är också att dela med sig av bästa praxis och förbättra verksamheten. VAD HÄNDER NU? Den dag då revisionen avslutas ska IMO lämna ett utkast till revisionsrapport till medlemsstaten. Utifrån utkastet bereder Finlands sjöfartsförvaltning vid behov en korrigeringsplan som ska lämnas till IMO tre månader efter revisionen. Den slutliga revisionsrapporten blir klar cirka ett år efter revisionen. Hur eventuella korrigerande åtgärder framskrider följs upp genom en årlig inspektion, som Transport- och kommunikationsverket ansvarar för från ingången av 2025. Revisionen upprepas med sju års mellanrum. Finland har senast reviderats vid en frivillig revision i november 2011. MUUTOKSIA ARCTIAN HALLITUKSEN KOKOONPANOON Liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne allekirjoitti 18.10.2024 Arctia Oy:tä koskevan kirjallisen omistajapäätöksen, jolla tehdään muutoksia yhtiön hallituksen kokoonpanoon. Samalla Arctian uusi erityistehtävä viedään osaksi yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimetään Kari Savolainen. Savolainen toimii myös muun muassa Lentorata Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja on aikaisemmin toiminut Finavian toimitusjohtajana. Uudeksi hallituksen jäseneksi nimetään valtiovarainministeriön kansainvälisten ja rahoitusmarkkina-asioiden alivaltiosihteeri Leena Mörttinen. Hallituksessa jatkavat varapuheenjohtaja Matti-Mikael Koskinen, Kati Pallasaho ja Jukka Hölsä. Hallituksesta poistuvat puheenjohtaja Mats Rosin sekä jäsenet Sinikka Mustakari ja Regina Sippel. Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää heitä vahvasta panoksesta yhtiön toiminnan sekä turvalliseen ja tehokkaaseen merenkulkuun liittyvien palveluiden kehittämisessä. Hallituksen kokoonpanon muutoksilla pyritään varmistamaan, että yhtiö pystyy entistä paremmin vastaamaan uuden erityistehtävänsä tuomiin vaatimuksiin. Arctia Oy:lle määritelty erityistehtävä on ”Elinkeinoelämän kuljetustarpeita palvelevan ja Suomen huoltovarmuutta turvaavan talvimerenkulun varmistaminen keskittyen pohjoisen Itämeren jäänmurron kustannustehokkaaseen ja vähäriskiseen hoitamiseen, sotilaalliseen liikkuvuuden mahdollistamiseen sekä merivoimien varautumiseen ja valmiuteen liittyvien merenmittaus- ja väylänhoito- sekä suunnittelupalveluiden tuottaminen kaikissa oloissa.” Lisätietoja: Yksikön johtaja Miikka Rainiala, puh. 0295 342 051, miikka.rainiala@gov.fi ÄNDRINGAR I ARCTIA AB:S STYRELSESAMMANSÄTTNING Kommunikations- och inrikesminister Lulu Ranne undertecknade den 18 oktober 2024 ett skriftligt ägarbeslut om Arctia Ab, vilket kommer att ändra styrelsens sammansättning. Samtidigt ska Arctias nya specialuppgift inkluderas i bolagsordningen. Kari Savolainen utses till bolagets styrelseordförande. Savolainen som också är styrelseordförande för bland annat Flygbanan Ab har tidigare varit verkställande direktör för Finavia. Till ny styrelsemedlem utnämns finansministeriets understatssekreterare för internationella ärenden och finansmarknadsärenden Leena Mörttinen. I styrelsen fortsätter vice ordförande Matti-Mikael Koskinen, Kati Pallasaho och Jukka Hölsä. Ordförande Mats Rosin och medlemmarna Sinikka Mustakari och Regina Sippel lämnar styrelsen. Kommunikationsministeriet tackar de avgående medlemmarna för deras stora insats för utveckling av bolagets verksamhet och säkra och effektiva sjöfartstjänster. Syftet med ändringarna i styrelsens sammansättning är att se till att bolaget bättre än tidigare kan uppfylla de krav som följer av den nya specialuppgiften. Arctia Ab:s fastställda specialuppgift är ”att säkerställa sådan vintersjöfart som tillgodoser näringslivets transportbehov och tryggar Finlands försörjningsberedskap, med fokus på ordnande av isbrytningen i norra Östersjön på ett kostnadseffektivt sätt med låg risk, möjliggörande av militär rörlighet samt produktion av sjömätningstjänster, farledsservice och farledsplanering under alla förhållanden i anslutning till marinens beredskap.”
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Aaria Työttömyyskassa UUTISIA Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER REGERINGEN FÖRESLÅR ÄNDRINGAR I MILJÖSKYDDSLAGEN FÖR SJÖFARTEN Regeringen överlämnade den 17 oktober 2024 en proposition till riksdagen med förslag till lag om ändring av miljöskyddslagen för sjöfarten och till lagar som har samband med den. Genom de föreslagna ändringarna genomförs regeringsprogrammet, EU-reglering och Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s reglering. Regeringen föreslår nationella förbud mot fartygsutsläpp, vilket grundar sig på regeringsprogrammet. Genom ändringarna ska det bli ett förbud mot utsläpp av tvättvatten från svavelskrubbrar och restprodukter som separerats i skrubbrarna, behandlat avfallsvatten från toaletter och gråvatten i Finlands territorialvatten. Med gråvatten avses vatten från fartygs duschar, tvättmaskiner och kök. Förbudet mot utsläpp från svavelskrubbrar träder i kraft samtidigt som motsvarande förbud i Sverige och Danmark. Från de så kallade öppna skrubbrar släpps tvättvattnet ut i vattnet, men från och med den 1 juli 2025 är det förbjudet att släppa ut skrubbervatten. Slutna skrubbrar separerar restprodukter från tvättvattnet. Ett förbud mot att släppa ut tvättvatten och restprodukter i vattnet från slutna skrubbrar kommer att träda i kraft den 1 januari 2029. Förbudet mot utsläpp av gråvatten träder i kraft vid ingången av 2030. Propositionen kompletterar också unionsförordningen om användning av förnybara och koldioxidsnåla bränslen för sjötransport, den så kallade FuelEU Maritime-förordningen. Regeringen föreslår att Finland ska medge undantag för resor till och från öar, vilket innebär att den energi som passagerarfartyg använder på Ålandsrutterna och i hamnarna på Åland inte omfattas av förordningens tillämpningsområde. Finland kommer att tillämpa detta undantag fullt ut, det vill säga fram till utgången av 2029. Samtidigt ska det utfärdas på det sätt som förordningen förutsätter bestämmelser om påföljder och utses en behörig myndighet. De hamnar som hör till Transeuropeiska transportnätet (TEN-T) ska från ingången av 2030 tillhandahålla landströmsförsörjning till stora containerfartyg och passagerarfartyg i enlighet med EU:s förordning om distributionsinfrastruktur, det vill säga den så kallade AFIR-förordningen. Enligt denna förordning har medlemsländerna skyldighet att tillhandahålla landströmsförsörjning. Genom nationell lagstiftning överförs denna skyldighet nu till hamnar. Transport- och kommunikationsverket övervakar att skyldigheten fullgörs. ÄNDRINGAR I IMO:S REGLERING SÄTTS I KRAFT Genom ändringarna godkänns och sätts Hongkongkonventionen om fartygsåtervinning i kraft. Finland tillämpar redan EU:s förordning om återvinning av fartyg, och att sätta i kraft konventionen har små effekter för Finland. Internationellt träder konventionen i kraft den 26 juni 2025 och planen är att den ska börja gälla samtidigt i Finland. Därutöver ska Finland förbinda sig till de ändringar som gjorts i MARPOLkonventionen om förhindrande av förorening från fartyg som gäller bland annat fartygens koldioxidintensitet och skyldighet att föra avfallsdagbok. MARPOLkonventionens koldioxidintensitetskrav och energikrav för fartyg börjar gälla finska fartyg. Skyldigheten att föra avfallsdagbok utvidgas till att gälla fartyg på minst 100 bruttoton. I dagsläget rör skyldigheten fartyg på minst 400 bruttoton. Genom ändringarna godkänns också den ändring av Londonprotokollet som gäller dumpning av avfall i havet. Genom ändringen förbjuds dumpning av avloppsslam i havet internationellt. I Finland är detta redan förbjudet. NÄSTA STEG Härnäst ska den proposition som regeringen överlämnat till riksdagen bli föremål för en remissdebatt i plenum. Tidpunkten för riksdagens plenum meddelas på riksdagens webbplats (Kommande plenum). Efter remissdebatten skickas propositionen vidare till utskottsbehandling, och när utskottets betänkande är klart fortsätter behandlingen i plenum. TYÖVOIMAPALVELUT SIIRTYVÄT KUNTIIN 1.1.2025 Työvoimaviranomaisen tehtävät eli julkiset työvoimapalvelut siirtyvät kuntien muodostamille työllisyysalueille 1.1.2025. Samalla valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan. Uudistuksen tavoitteena on, että työnhakijat löytävät työtä nopeammin ja työnantajat tarvitsemiaan osaajia. Muutoksella ei ole vaikutusta työttömyysturvaan. MUUTOS KÄYTÄNNÖSSÄ Työvoimaviranomaisen vastuiden siirtyessä TE-toimistoilta kunnille, palvelut jatkuvat katkeamatta eivätkä muutokset vaikuta työnhakijan arkeen. Jos olet jo TE-toimiston asiakas, sinun ei tarvitse tehdä muutoksen vuoksi mitään, sillä asiakkuutesi siirtyy automaattisesti kunnan työllisyyspalveluille. TYÖTTÖMÄKSI TYÖNHAKIJAKSI ILMOITTAUTUMINEN 1.1.2025 ALKAEN Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan 1.1.2025 alkaen ensisijaisesti Työmarkkinatorin Asiointi-palvelun kautta. Ilmoittautumisen voi tehdä ennen kuin työttömyys tai lomautus alkaa mutta se kannattaa tehdä viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on voimassa. MUUTOS EI VAIKUTA TYÖTTÖMYYSTURVAAN Muutos ei vaikuta työttömyysturvasi määrään tai maksuajankohtaan. Aarian jäsenet voivat hakea ansiopäivärahaa työttömyyskassasta samaan tapaan kuin aiemminkin. Lisätietoa ansiopäivärahan hakemisesta löydät sivulta aarian nettisivuilta www.aariakassa.fi. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella työttömyyskassa tekee päätöksen ansiopäivärahan maksamisesta. ANSIOPÄIVÄRAHAN ORRASTUKSEN VAIKUTUKSET ALKAVAT NÄKYÄ MARRASKUUSSA Syyskuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena ensimmäiset porrastuksen vaikutukset ansiopäivärahan saajiin alkavat näkyä marraskuussa. Tällöin ensimmäisille porrastuksen piiriin kuuluville on ehtinyt kertyä 40 etuuspäivää. Osittain työllistyneillä porrastus tulee vastaan hieman muita myöhemmin. Tämä johtuu siitä, että osittaisessa työssä päivärahakauden päivät kertyvät hitaammin. Porrastuksella tarkoitetaan sitä, että ansiopäivärahan määrä laskee työttömyyden pitkittyessä. Ansiopäiväraha säilyy täytenä ensimmäisen 40 maksettavan päivän ajan, ja tämän jälkeen se alenee 80 prosenttiin. Kun ansiopäivärahaa on maksettu 170 päivää, putoaa se 75 prosenttiin alkuperäisestä. Ansiopäiväraha määritellään uudestaan, kun 12 kalenterikuukauden työssäoloehto täyttyy uudelleen. Tällöin ansiopäiväraha palautuu 100 prosentin tasolle. KETÄ PORRASTUS KOSKEE? Porrastus koskee heitä, jotka täyttävät työssäoloehdon 1.9.2024 jälkeen ja joiden työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Se koskee kaikkia, jotka saavat ansiopäivärahaa; niin työttömiä, sivutoimisia yrittäjiä, lomautettuja, työllistymistä edistävissä palveluissa olevia kuin osa-aikatyötä tekeviäkin. Porrastus ei siis koske sinua, jos ansiopäivärahasi enimmäisaika (300, 400 tai 500 päivää) on alkanut ennen 2.9.2024 26 viikon työssäoloehtosi täyttyy viimeistään 1.9.2024 työssäoloehtoosi luetaan palkkatuettua työtä, joka on alkanut viimeistään 1.9.2024 työssäoloehtoosi luetaan työllistymisvelvoitteen perusteella järjestettyä työtä tai työllistymistä edistävää palvelua, ja velvoite on syntynyt viimeistään 1.9.2024. Näissäkin tilanteissa porrastusta sovelletaan, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 1.9.2024 jälkeen ja työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Saat lisätietoa porrastuksesta sivuilta www.aariakassa.fi.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 ARBETSKRAFTSTJÄNSTER ÖVERFÖRS TILL KOMMUNERNA DEN 1 JANUARI 2025 Arbetskraftsmyndighetens uppgifter, det vill säga de offentliga arbetskraftstjänsterna, överförs till sysselsättningsområden som bildas av kommunerna den 1 januari 2025. Samtidigt avvecklas statens arbets- och näringsbyråer, alltså TE-byråerna. Målet med reformen är att arbetssökande ska hitta jobb snabbare och arbetsgivare den kompetens de behöver. Ändringen påverkar inte arbetslöshetsskyddet. VAD INNEBÄR FÖRÄNDRINGEN I PRAKTIKEN? När arbetskraftsmyndighetens ansvar övergår från TE-byråerna till kommunerna fortsätter tjänsterna utan avbrott och förändringen påverkar inte vardagen för arbetssökande. Om du redan är kund hos TE-byrån behöver du inte göra något på grund av ändringen, eftersom ditt kundförhållande automatiskt överförs till kommunens sysselsättningstjänster. ANMÄLAN SOM ARBETSLÖS ARBETSSÖKANDE FRÅN OCH MED DEN 1 JANUARI 2025 Från och med den 1 januari 2025 anmäler man sig som arbetslös arbetssökande främst via Arbetsmarknadsservicens E-tjänst. Anmälan kan göras innan arbetslösheten eller permitteringen börjar, men det rekommenderas att den görs senast den första dagen av arbetslöshet eller permittering. Inkomstrelaterad dagpenning kan endast betalas ut för den tid som arbetssökandet är i kraft. ÄNDRINGEN PÅVERKAR INTE ARBETSLÖSHETSSKYDDET Ändringen påverkar inte beloppet eller tidpunkten för utbetalning av arbetslöshetsskyddet. Aarias medlemmar kan ansöka om inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan på samma sätt som tidigare. Mer information om hur du ansöker om dagpenning finns på sidan www.aariakassa.fi/sv. Arbetskraftsmyndigheten ger ett arbetskraftspolitiskt utlåtande som är bindande för arbetslöshetskassan, och på basis av detta beslut fattar kassan beslut om utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning. EFFEKTERNA AV DEN GRADERINGEN BÖRJAR SYNAS I NOVEMBER Till följd av lagändringen som trädde i kraft i början av september kommer de första effekterna av den graderaringen för mottagare av inkomstrelaterad dagpenning att synas i november. Vid den tidpunkten har de första som omfattas av graderingen hunnit samla ihop 40 ersättningsdagar. För delvis sysselsatta kommer graderingen att ske något senare, eftersom dagarna i dagpenningsperioden samlas långsammare vid deltidsarbete. Gradering av den inkomstrelaterade dagpenningen innebär att beloppet på dagpenningen minskar då arbetslösheten drar ut på tiden. Den inkomstrelaterade dagpenningen förblir oförändrad under de första 40 dagarna och sänks därefter till 80 procent. Efter 170 utbetalda dagar minskar den till 75 procent av den ursprungliga nivån. Den inkomstrelaterade dagpenningen fastställs på nytt när arbetsvillkoret på 12 kalendermånader uppfylls på nytt. Då återställs dagpenningen till 100 procent. VEM GÄLLER GRADERINGEN? Graderingen gäller dem som uppfyller arbetsvillkoret efter den 1 september 2024 och vars arbetsvillkor är 12 månader långt. Det gäller alla som får inkomstrelaterad dagpenning: arbetslösa, deltidsföretagare, permitterade, de som deltar i sysselsättningsfrämjande tjänster samt de som arbetar deltid. Graderingen gäller inte dig om: din maximala tid för inkomstrelaterad dagpenning (300, 400 eller 500 dagar) har börjat före den 2 september 2024 ditt arbetsvillkor på 26 veckor uppfylls senast den 1 september 2024 ditt arbetsvillkor inkluderar arbete med lönesubvention som har börjat senast den 1 september 2024 ditt arbetsvillkor inkluderar arbete som organiserats på grund av sysselsättningsskyldighet eller en sysselsättningsfrämjande tjänst, och skyldigheten har uppstått senast den 1 september 2024. I dessa situationer tillämpas graderingen när arbetsvillkoret uppfylls igen efter den 1 september 2024 och arbetsvillkoret är 12 månader långt. Mer information om graderingen finns på sidan www.aairakassa.fi/sv HENRY NIELSEN NOSTALGIA RISTEILY XIII Myös vanhat merenkulkijat muistakin varustamoista Syvien ja suolaisten vesien skönöjen risteily Viking Line m.s.Cinderella 05.05. - 07.05.2025 Tällainen risteily nyt työn alla, siis matka nro 13. Vahvistus ja tarkemmat ohjeet risteilystä tulee ensi vuoden puolella. Kutsumme kaikki n. 1950-1990 luvuilla seilanneet merenkulkijat mukaan AVEC, vaikka ette sattuneetkaan seilaamaan Henry Nielsen varustamossa. Saamastani samanlaisesta kaikille vanhoille skönöille reissusta on tullut vähäistä, mutta aika hyvää palautetta. Skönöjä mitkä skönöjä eli samaa sakkia me olemme. Ottakaa jokainen kunnollinen matkavakuutus pahimman varalle. Myöskin henkkarit mukaan, joita nyt takastetaan paatille mentäessä. Pistäkää puskaradio toimimaan ja rollaattorit huoltoon. Matkalla aivan jokaisella tulisi olla nimilappu rinnassa yli 10mm korkuisin kirjaimin!!! Lisätietoja ja joulun odottelua, terveisin: CONVOKER WINTIÖ E-mail: wintio1949@gmail.com Lähettäkää myös oma sähköposti osoitteenne tänne. Tel: 040 - 5932 105
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Suomi on Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n neuvoston jäsen vuosina 2024–2025. IMO:ssa ratkotaan meriliikenteen turvallisuudelle, kestävyydelle ja teknologisille ratkaisuille keskeisiä kysymyksiä, ja siksi Suomi tavoittelee jatkokautta vuosille 2026–2027. – Haemme jatkokautta neuvostossa, jotta voimme tulevaisuudessakin vaikuttaa merenkululle keskeisiin kysymyksiin. Esimerkiksi alan osaamistarpeet, digitaaliset ratkaisut ja kestävä merenkulku tuovat niin haasteita kuin mahdollisuuksia. Näissä aiheissa Suomella on paljon annettavaa, sanoo kansliapäällikkö Minna Kivimäki. Suomi haluaa jatkaa työtä Kansainvälisen merenkulkujärjestön tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja moniäänisyyden edistämiseksi. Jos Suomi valitaan uudelleen neuvoston jäseneksi, Suomi haluaa tuoda esiin erityisesti merenkulkualan koulutuksen ammattilaisten ja seuraavan sukupolven merenkulkijoiden ääntä. Merenkulku on Suomen taloudelle ja kaikille suomalaisille tärkeää, sillä yli 90 prosenttia Suomen tavaratuonnista ja -viennistä kulkee laivoilla. IMO KEHITTÄÄ MERENKULUN SÄÄNTELYÄ IMO:lla (International Maritime Organization) on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Vaaleilla valituista yhteensä 40 jäsenmaasta koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana. Neuvoston uudet jäsenmaat valitaan joulukuussa 2025. IMO:ssa on 176 jäsenmaata. Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea kokoontui Lontoossa 30.9.-4.10.2024. Komitean 82. istunnossa jatkettiin neuvotteluja maailmanlaajuisista keinoista vähentää meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki osallistui istuntoon 30.9.-2.10.2024. IMO:n meriympäristön suojelukomitean (Marine Environment Protection Committee, MEPC) 82. istunnossa neuvoteltiin myös alusten kasvihuonekaasupäästöjen elinkaarilaskennasta, hiili-intensiteetti- ja energiatehokkuussääntelyn tarkentamisesta sekä painolastivesien sääntelystä. Lisäksi istunnossa päätettiin eräistä alueellisista toimista meriympäristön suojelemiseksi. IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne on kasvihuonekaasupäästötöntä vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten, ja vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähintään 70 %. IMO:n jäsenvaltiot ovat sopineet, että maailmanlaajuiset toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytään lopullisesti viimeistään lokakuussa 2025. Tällä aikataululla sovitut toimet astuisivat voimaan vuonna 2027. Istunnossa jatkettiin neuvotteluja oikeudellisesti sitovista päästövähennystoimista, joilla tavoitteet on tarkoitus saavuttaa sovitussa aikataulussa. Tällä neuvottelukierroksella ei päästy vielä täyteen yhteisymmärrykseen toimista. Toimien vaikutus etenkin vähiten kehittyneiden valtioiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden ruokaturvaan herätti keskustelua. Erilaisten esitysten yhteneväisyydet ja erot sekä neuvoteltavaan sääntelyyn tarvittavat elementit ovat nyt kuitenkin aiempaa selkeämpinä kaikkien IMO:n jäsenvaltioiden tiedossa. Edellytykset sovun löytymiseen seuraavalla neuvottelukierroksella keväällä 2025 ovat olemassa. Suomen neuvottelijat olivat tyytyväisiä neuvottelujen ilmapiiriin. Suomi pitää hyvänä neuvottelutuloksena myös sitä, että pöydällä on edelleen EU-jäsenvaltioiden esitysten mukainen tavoitteellinen aluspolttoaineiden standardi sekä siitä erillinen taloudellinen ohjauskeino. EU-jäsenvaltioiden mukaan molemmat elementit tarvitaan, jotta sääntelyllä voidaan saavuttaa asetetut päästövähennystavoitteet. Polttoainestandardilla säädeltäisiin meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden kasvihuonekaasusisällön vaiheittaista vähentämistä. Taloudellisella ohjauskeinolla asetettaisiin aluspäästöjen kasvihuonekaasusisällölle hinta, mikä entisestään kannustaisi siirtymään kestäviin polttoaineisiin ja käyttövoimiin. Suomi katsoo, että kunnianhimoinen maailmanlaajuinen päästösääntely tasaisi merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. Meriliikenteen päästövähennyksiä tulisi edistää ensisijaisesti riittävän määrätietoisin maailmanlaajuisin toimin. Jos määrätietoisia toimia saadaan IMO:ssa aikaiseksi, tulee merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa estää ja purkaa. SUOMI KERTOI TURVALLISESTA JA KESTÄVÄSTÄ MERILIIKENTEESTÄ JÄÄOLOSUHTEISSA Suomi pitää tärkeänä, että alusten turvallinen kulku jäissä huomioidaan IMO:ssa. Suomi järjesti kokousviikon toisena päivänä tiistaina 1.10. lounasaikaan muille delegaateille esityksen päästöjen vähentämisestä haastavissa pohjoisissa olosuhteissa. ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki Koskinen sekä SSAB Europen toimitusketjun hallinnasta vastaava johtaja Antti Kiilakoski esittelivät yritystensä toimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jääolosuhteissa ja Itämeren merilogistiikassa. ALUEELLISIA TOIMIA MERIYMPÄRISTÖN SUOJELEMISEKSI Istunnossa perustettiin Kanadan ja Norjan esitysten mukaisesti typen ja rikin oksidien sekä hiukkaspäästöjen rajoitusalueet Kanadan arktisille vesille ja Norjanmerelle. Tämä tulee vähentämään merkittävästi näiden aluspäästöjen haitallisia vaikutuksia arktisen alueen luonnolle. Lisäksi istunto hyväksyi Indonesian esityksestä luonnoksen päätöslauselmaksi, jolla osoitetaan eräiden Lombokinsalmen saarten ympäristö erityisen herkäksi merialueeksi (Particularly Sensitive Sea Area, PSSA). Lombokinsalmi on keskeinen kansainvälisen meriliikenteen väylä Balinmerellä Kaakkois-Aasiassa. MITÄ SEURAAVAKSI? MEPC:n istuntojen välinen kasvihuonekaasutyöryhmä kokoontuu todennäköisesti seuraavan kerran 17.-21. helmikuuta 2025 ja lisäksi viikolla ennen MEPC:n seuraavaa istuntoa huhtikuussa 2025. Maailmanlaajuiset toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tarkoitus hyväksyä alustavasti MEPC:n 83. istunnossa 7.-11. huhtikuuta, ja lopullisesti MEPC:n ylimääräisessä istunnossa 13.-14. lokakuuta 2025. SUOMI TAVOITTELEE JATKOKAUTTA KANSAIN-VÄLISEN MERENKULKUJÄRJESTÖN IMO:N NEUVOSTOSSA IMO:SSA ASKEL KOHTI MAAILMANLAAJUISIA KEINOJA ALUSLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI
pidasaaristosiistina.fi AUTA MEITÄ PITÄMÄÄN HUOLTA RAKKAISTA RANNOISTAMME, TUHANSISTA JÄRVISTÄMME JA YHTEISESTÄ ITÄMERESTÄ. TEE JOULULAHJOITUS PIDÄ SAARISTO SIISTINÄ RY:LLE. © PETRI PUURUNEN
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==