FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 45 oppimaan ja kehittymään. Tämä luo työpaikalle ilmapiirin, jossa turvallisuusnäkökulmat voidaan käsitellä avoimesti ilman pelkoa syyllistämisestä. TYÖNTEKIJÖIDEN ÄÄNEN KUULEMISEN MERKITYS Vaikka usein työpaikoilla onkin tunne siitä, että työturvallisuus ja työhyvinvointi ovatkin jotain suurta ja ihmeellistä, niin sitä ne eivät ole. Turvallisuuskulttuuri ei myöskään synny yksin johdon päätöksillä, vaan se vaatii toteutuakseen myös työntekijöiden kokemusasiantuntijuuden korostamista, sillä se on korvaamatonta. He näkevät käytännön työssä riskit, haasteet ja kehittämismahdollisuudet, joita ei aina organisaation ylemmällä tasolla voidakaan havaita. Kuuntelemalla työntekijöitä esihenkilö saa arvokasta tietoa ja voi suunnitella toimenpiteitä realistisemmin ja vaikuttavammin. Lisäksi työntekijöiden osallistaminen lisää heidän omistajuuden tunnettaan turvallisuusasioissa – he eivät ole vain vastaanottajia vaan aktiivisia kehittäjiä. Työntekijöiden äänen kuuleminen myös tukee työyhteisön avointa kulttuuria. Kun heidän näkemyksensä otetaan huomioon ja niihin reagoidaan, syntyy tunne, että jokainen on tärkeä ja arvostettu osa yhteisöä. Tämä puolestaan edesauttaa turvallisuushavaintojen raportointia, mikä on työturvallisuuden kannalta keskeistä. ARVOPOHJAINEN JOHTAMINEN ON NIMENOMAAN TURVALLISUUSKULTTUURIN RAKENTAMISTA Johtajuus ilman arvoja on kuin laiva ilman kompassia. Arvopohjainen johtaminen tarkoittaa sitä, että esihenkilön päätökset, teot ja vuorovaikutus pohjautuvat selkeisiin, jaettuihin arvoihin, kuten kunnioitukseen, rehellisyyteen ja vastuullisuuteen. Turvallisuuskulttuuri rakentuu vahvasti näiden arvojen varaan. Kun työpaikalla arvostetaan toisten hyvinvointia ja turvallisuutta, se näkyy jokapäiväisissä valinnoissa ja toimintatavoissa. Esihenkilön tehtävä on omalla esimerkillään vahvistaa tätä arvopohjaa ja tuoda se osaksi organisaation toimintaa. Arvopohjainen johtaminen on myös tie luottamukseen ja avoimuuteen, jotka ovat turvallisuuskulttuurin kulmakiviä. Kun esihenkilö toimii johdonmukaisesti arvojensa mukaisesti, hän saa henkilöstön luottamuksen ja kykenee johtamaan työyhteisöä vaikeidenkin tilanteiden läpi. Esihenkilön esimerkillä on myös suuri vaikutus työpaikan turvallisuuskulttuuriin. Kun johtaja pitää turvallisuutta prioriteettina ja noudattaa sovittuja käytäntöjä, se kannustaa koko työyhteisöä tekemään samoin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten nopeasti ja tehokkaasti työpaikalla reagoidaan havaittuihin riskeihin. VASTUU JA VAPAUS TOIMIA – ORGANISAATION MENESTYKSEN PERUSTA Yksi merkittävimmistä asioista esihenkilön johtamistyössä on vastuun ja vapauden tasapaino. Vastuu tarkoittaa sitä, että jokainen tietää omat velvollisuutensa, sitoutuu niihin ja kantaa niistä mahdollisesti koituvat seuraukset. Vapaus toimia taas mahdollistaa itsenäisyyden, luovuuden ja oman ammattitaidon täyden hyödyntämisen. – Nämä voidaankin nähdä organisaation kyvykkyytenä. Kun vastuuta ja vapautta on sopivassa suhteessa, organisaation osaaminen ja innovatiivisuus kukoistavat. Työntekijät kokevat työn mielekkääksi, kun he saavat vaikuttaa ja tehdä päätöksiä oman työnsä suhteen, mutta samalla tietävät, että toiminta on turvallista ja linjassa yhteisten tavoitteiden kanssa. Työsuojelun yhteistoiminnassa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että esihenkilö ja työntekijät yhdessä sopivat pelisäännöistä ja toimintatavoista. Tällainen yhteisesti sovittu vastuunjako ja toimivallan selkeys vähentävät epävarmuutta ja lisäävät työpaikan joustavuutta. Organisaation menestyminen edellyttää myös, että viranomaisvaatimukset ja sisäiset käytännöt tukevat tätä vastuun ja vapauden tasapainoa. AVI:n, TTL:n, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön suositukset korostavatkin yhteistyön ja osallistamisen merkitystä työpaikkojen työsuojelussa. LUOTTAMUKSEN, VASTUUN JA YHTEISTYÖN KETJU ORGANISAATION MENESTYKSEN TAKANA Yhdessä nämä elementit – luottamus, vastuu, vapaus, arvopohjainen johtaminen ja valmentava ote – muodostavat vahvan ketjun, jonka varaan organisaation menestys rakentuu. Työsuojelun yhteistoiminta on tämän ketjun vahvin lenkki. Kun työpaikalla vallitsee avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri, työntekijöiden ääni kuuluu ja otetaan huomioon, ja esihenkilöt johtavat esimerkillä, syntyy ympäristö, jossa turvallisuus ja hyvinvointi ovat osa jokapäiväistä toimintaa. Tämä puolestaan lisää työn mielekkyyttä, vähentää tapaturmia ja lisää tuottavuutta. Työsuojeluyhteistyö on siis paljon muutakin kuin lakisääteinen velvollisuus – se on mitä suurimmin myös strateginen voimavara, joka mahdollistaa organisaation kasvun ja menestyksen muuttuvassa maailmassa. Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Työturvallisuuskeskuksessa. Lemmenlaivan kapteeni. KUVA: ALL OVER PRESS.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==