30 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Lopputyö aiheena merenkulun automatisaatio johtaa ajan joskus salliessa väitöstutkimukseen. – Lopputyöni aiheena oli merenkulun laajeneva automatisaatio ja autonomia. Työn fokuksessa oli autonomisten alusten vaikutukset muihin merenkulun, erityisesti väylänavigoinnin "palveluihin" eli hinaukseen, jäänmurtoon, meripelastukseen, VTS:ään ja luotsaukseen. Kysymyksiin kuten: Mihin hinaaja kiinnittyy, jos avustettavassa ei olekaan ihmisiä, miten se siinä tilanteessa kommunikoi ja kenen kanssa? Miten meripelastus toimii? Tämä lähti siitä, kun alkuvaiheessa puhuttiin vain siitä, että kehitetään automaattinen, miehittämätön laiva, muttei siitä, miten autonominen laiva toimi muiden toimijoiden, palveluiden kanssa yhteistyössä. Ja miten sitten toimitaan, kun yhteydenpidossa on luotsi, varustamon etäohjauskeskus ja VTS. Miten kaikki tämä toimii yhteen? Nykyhetkenä onkin fokus siirtynyt autonomisuuden alkuinnostuksen jälkeen kokonaisuuteen ja vaiheittaisiin autonomia lisääntymiseen pelkän miehittämän aluksen näkökulmasta. –Hain väitöskirjatutkijaksi vasta useampi vuosi opintojen päättymisen jälkeen, mutta työ on pitänyt minut niin kiireisenä, etten ole ehtinyt miettiä jatko-opintoja. Nyt tulee kohta vuosi siitä, kun aloitin merenkulkujohtajana ja maailmantilanne ym. ovat kyllä pitäneet huolen siitä, että ei ole tarvinnut paljon omia opintoja miettiä. VÄITÖSTYÖN AIHEENA AIHEENA SYSTEM THINKING Sanna Sonnisen väitöskirjatutkimus käsittelee Merenkulun systeemiajattelua. (System thinking, systeeminen ajattelu on käsitteellinen lähestymistapa, joka korostaa järjestelmän toisiinsa liittyvien osien ja niiden välisten suhteiden ymmärtämisen tärkeyttä laajemmassa kontekstissa, kun taas system engineering, systeemitekniikka on tieteenala, joka soveltaa tieteellisiä ja teknisiä periaatteita monimutkaisten järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen ja hallintaan. Google Ai:n mukaan toim. huom.) – System thinking, eli miten Suomen merenkulun järjestelmän toimintaa voisi tehostaa sekä system thinking että system engineering -ajattelulla. Miten merenkulkua Suomessa tulisi tarkastella yhtenä järjestelmänä, johon liittyy kansallisen järjestelmän, systeemin määritellyt tavoitteet ja niiden edistämisen johtaminen, ulkoisten tahojen vaikutukset, kansainvälinen ja EU tasoinen sääntely, kansallinen sääntely, eri toimijoiden vastuut, ja se kysymys, mistä päätökset tulevat? Toisin sanoen ”miten johdetaan Suomen merenkulun hallinnon tavoitetilaa”. TRAFICOMIN MERENKULKUJOHTAJANA Mitkä olivat motiivisi, kun hait merenkulkujohtajan virkaa Traficomissa? Kyseessä oleva virka on määräaikainen. Liittyykö tähän jotain erityistä? – Työssä minua kiinnosti se, että uudessa organisaatiossa koottiin kaikki Traficomin vastuulla olevat merenkulun viranomaistehtävät yhteen sektoriin. Tiesin miten hyviä ihmisiä täällä on ja näin sen, että viraston ja LVM:n johdon tavoite on luoda hyvät edellytykset merenkulun viranomaisuuden kehittämiseen. Siihen oli ilo tulla takaisin osaavan joukon kanssa tekemään työtä. Tehtävät kyllä lähtivät täsmentymään saman tien, vaikka paljon ennakoimatonta on tapahtunut viimeisen vuoden aikana. On tietysti vaikuttanut viranomaisen toimintaan ja omiin tehtäviini suuresti. –Merenkulkujohtajan tehtävä on määräaikainen (5 vuotta). Määräaikaisuus on valtion johtajapesteissä vakioasia. Kun valtion virkaan nimetään johtaja, on virkasuhde nykyään aina viiden vuoden määräaikaisuus. MITÄ UUDISTUKSIA OLET TEHNYT JA MITÄ UUDISTUKSIA ON ODOTETTAVISSA? – Uusi organisaatio, johon tulin alkoi toimintansa 1.10.2024. Sitä viilatiin vielä hieman heti alkuvaiheessa. Minulle on ollut tärkeää tehdä organisaatio läpinäkyväksi ja saada asiantuntijoillemme kasvot. Kuulen usein kommentin, että "eihän kukaan edes tiedä mitä Traficom tekee" tai, että "eihän Traficomia edes kiinnosta meriturvallisuus". Kutsun kaikki näin ajattelevat tutustumaan toimintaamme ja tavoitteisiimme. Julkishallinnon tuottavuusohjelma vaikuttaa luonnollisesti myös meihin. Lähitulevaisuudessa meidän on leikattava merkittävästi niin kuluja kuin henkilöstömäärääkin. Meidän on pakko miettiä miten teemme asioita niin, että vastaamme kaikista viranomaistehtävistämme, mutta saamme tehostettua tekemistä niin, ettei siihen tarvita niin paljon resursseja. Teemme kaiken tulevaisuudessakin niin, että me pystymme takaamaan merenkululle tärkeät palvelut niin että Suomen lippu on edelleen hyvä ja palvelut tulevat ajoissa. – Pyrimme viestinnässä lisäämään painopistettä tiedottamiseen. Julkaisemme artikkeleja ajankohtaisista merenkulun asioista ja oman organisaatiomme toiminnasta asiantuntijoidemme kertomina eri medioissa. Merenkulun ajankohtaisista asioista kertova uutiskirje lähetetään sähköpostilla ja se on kaikkien tilattavissa Traficomin nettisivuilta. Aloitimme uutiskirjeen julkaisemin viime vuoden lopussa ja sen sisällöstä otetaan mieluusti vastaan toiveita. Haluamme tehdä merenkulun viranomaisasioiden seuraamisen helpommaksi ja tiivistää yhteistyötä merenkulun toimijoiden kanssa. Uutiskirjeen voi tilata osoitteessa: Traficom.fi/liikenne/ merenkulku/merenkulun uutiskirje
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==