FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 29 myös Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen merikuljetukseen liittyviä riskianalyyseja. Aika VTT:llä oli todella hienoa, opin valtavasti ja työkaverit olivat loistavia. Minulla taitaa olla lähes neljä sivua pitkä CV-lista noista VTT:n aikaisista töistä ja tutkimuksista. Sanna Sonninen kertoo, että hänen ensimmäinen työnsä oli laatia Särkänsalmen hyödynnettävyys selvitys. Kustaanmiekan kapeus rajoitti käytettävää laivakokoa ja Särkänsalmen laajentamista harkittiin leveämmäksi ja syvemmäksi laivaväyläksi. Tutkimuksen tilaajana oli Helsingin Satama. Selvityksen perusteella väylä päätettiin jättää tekemättä. Taustalla oli muun muassa Vuosaaren satamahanke, jonka eteneminen varmistui. VALTION RAJOIHIN LIITTYVÄT ASIAT SEURAAVAT MUKANA MERENKULKIJAN SIIRTYESSÄ MAIHIN. Kun Sonninen merenkulkuvaiheen jälkeen jäi maihin töihin VTT:lle tulivat raja-asiat jälleen ajankohtaisiksi. Silloin alettiin toteuttaa Suomenlahden laivaliikenteen pakollista ilmoittautumisjärjestelmää, joka myöhemmin nimettiin GOFREP- järjestelmäksi. – Tärkeimpiä töitäni VTT:llä olivat Suomenlahden ja Ahvenanmeren suuret riskianalyysit, joilla perusteltiin reittijakoalueita sekä pakollisia ilmoittautumisjärjestelmiä. VTT:ssä toimin projektipäällikkönä Merenkulkulaitoksen tilaamissa projekteissa, joilla Suomenlahdelle rakennettiin GOFREP-systeemi yhteistyössä venäläisten ja virolaisten merenkulkuviranomaisten kanssa. (GOFREP eli Gulf of Finland Mandatory Ship Reporting System on Suomen, Viron ja Venäjän yhteistyössä perustama pakollinen, kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n myös Suomenlahden kansainväliselle merialueelle hyväksymä alusilmoittautumisjärjestelmä, jonka tarkoituksena on parantaa Suomenlahden meriliikenteen turvallisuutta ja vähentää onnettomuusriskiä erityisesti öljykuljetusten määrän kasvaessa. toim.huom.) – Silloin pidettiin jatkuvasti yhteyttä Venäjän ja Viron kanssa. Yhteistyökokouksia oli paljon, kaikki suunniteltiin yhdessä ja myös poliittisen tason päätöksiä kaikissa kolmessa maassa tarvittiin. Suomessa ministeriötason yhteistyöstä vastasi Liikenne- ja viestintäministeriö. Suomenlahden reittijakojärjestelmän kehittäminen oli mainittu hallitusohjelmassa ja se mahdollisti resurssien käytön kehitystyöhön. Se oli aikaa, jolloin yhteistyö myös Venäjän kanssa oli hyvää. – Sieltä ajoilta muistan hyvin, kun Vladimir Putin tuli kuvernööriksi Pietariin ja muutoksen minkä, Putinin kuvernööriksi tulo aiheutti merenkulun turvallisuusviranomaisiin, jotka olivat kollegoita. Jälkeenpäin harmittaa, että me nauroimme sille, kun Putin otti yli ”Port of Sankt Petersburgin”, joka vastasi siihen saakka suursataman toiminnasta ja myös alusliikenteen turvallisuudesta itäsellä Suomenlahdella. Meille asia kuvattiin niin, että Putin vaan ilmoitti, että Venäjän Federaatio ottti sataman toiminnan yli ja perusti Venäjän kaupallisista satamista vastaavan Rosmorport-organisaation. Sitä kautta esimerkiksi minun läheisin työkaverini, Pietarin sataman turvallisuusjohtaja irtisanoutui, koska toimintaympäristö muuttui niin paljon. – VTT:llä kehitettiin noihin aikoihin huomattavasti meriliikenteen menetelmiä riskianalyyseihin. Otimme käyttöön IMO:n hyväksymän Forman Safety Assessment riskiarviointijärjestelmän ja sovelsimme sitä ensimmäisenä maailmassa alusliikenteen riskein ja riskinhallintakeinojen määrittelyyn. FSA on alkujaan suunniteltu alusten turvallisuusarviointeihin, ei järjestelmien (IMO Formal Safety Assessment FSA on IMO -järjestön kehittämä jäsennelty ja systemaattinen menetelmä meriturvallisuuden parantamiseksi. Menetelmä pyrkii suojaamaan ihmishenkiä, terveyttä, meriympäristöä ja omaisuutta hyödyntämällä riskianalyysiä ja kustannus-hyötyanalyysiä merenkulun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun edistämiseksi. toim.huom.) Se oli hienoa aikaa. Merenkulku ja laivat olivat laajasti tutkimuskohteena VTT:llä. Silloin tuli käyttöön myös AIS. Me teimme AIS-laitteen alkutestauksia ja mietimme mihin AIS-laitteen tiedonvaihtoa voisi käyttää. Merenkulussa oli 2000-luvulla laajasti tutkimuskohteena myös inhimillisen käyttäytymismalliin liittyvä Human Factors sektori. Tein monia tutkimuksia liittyen merenkulun tekijän vaikutuksesta turvallisuuteen. Erityisesti ilmailun- ja merenkulun turvallisuuteen keskittyvä pohjoismainen Human Factors-tutkimusryhmä oli aktiivinen. Kyllä sitä kuudessa vuodessa kerkeää tekemään kaikenlaista. OPINTOJA JA JOHTOTEHTÄVIÄ Sanna Sonninen kertoo jääneensä alkuaan maihin pyrkiäkseen Teknilliseen korkeakouluun, mutta VTT oli niin intensiivinen työpaikka, että diplomi-insinööriopintojen aloittaminen viivästyi. – Tulin sitten takaisin Merenkulkulaitokselle ja 2010-luvun loppupuolella päätin, että on vihdoinkin aika hakea opiskelemaan. Aloitus kuiteinkin venyi, kun juuri ennen liikennehallinnon virastouudistusta tulin valituksi meriturvallisuusosaston johtajaksi joulukuussa 2009 ja sitten edelleen samaan pestiin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa. Silloin hain lykkäystä opintojen aloittamiselle, mutta vuonna 2014 otin 8 kk opintovapaata aloittaakseni opinnot. Alku oli raskasta. Olin opistotason merikapteeni ja minun piti suorittaa kaikki insinööriopintojen perustutkinnot alusta alkaen. Vaikka olin pitkän matikan lukenut lukiossa, niistä luvuista oli jo sen verran aikaa, että kertasin ensimmäisen kuukauden aikana lukion matikan. – Palattuani töihin jatkoin opintoja käyttämällä kaikki loma- ja vapaa-ajat opiskeluun. Luin ympäri vuorokaudet ja tein tenttejä. Mutta sitten tuli lopussa vasta vauhti päälle. Yleensä se menee niin että diplomityö jää roikkumaan. Minullakin sen loppurutistus eli päättötyö meni vuoteen 2017, jolloin valmistuin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==