20 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Miehistötuki on suomalaisen merenkulun kriittinen tukipilari ja nyt käytössä oleva palautusjärjestelmä vaikuttaa laajasti alan työpaikkojen säilymiseen ja koko alan tulevaisuuteen. Sen ansiosta suomalaisia aluksia purjehtii yhä kotimaan lipun alla ja suomalaisen korkeatasoisen koulutuksen turvin merenkulkijamme saavat tehdä työtään merillä. MISTÄ ON KYSE? Miehistökustannusten palautusjärjestelmä on koko Euroopan unionissa käytössä oleva mekanismi, jonka tavoitteena on turvata eurooppalaisen merenkulun kilpailukyky ja huoltovarmuus. Suomessa valtio palauttaa varustamoille osan miehistöön liittyvistä kustannuksista, kuten palkkoihin sidottuja veroja sekä eläke- ja tapaturmavakuutusmaksuja. Näin suomalaisille varustamoille syntyy sama kilpailuasema kuin muille EU-merenkulkumaiden varustamoille. Samalla huolehditaan siitä, että EU-maissa on oman lipun omaavaa tonnistoa sekä kilpaillaan mukavuus- ja halpalippumaiden varustamoita ja tonnistoa vastaan. Omalla tonnistolla ja miehistöllä turvataan huoltovarmuus sekä kansallisesti että koko EU:n tasolla. Järjestelmä koskee kaikkia laivalla työskenteleviä, niin miehistöä kuin päällystöä, kunhan työ on merityötulon alaista ja tehtävä liittyy aluksen navigointiin tai turvallisuuteen. Yksittäisen merenkulkijan asema ei muutu: jokainen maksaa veronsa ja maksunsa normaalisti Suomeen ja saa niistä normaalit eläke- ja sosiaalietuudet. Palautusjärjestelmä ei siis pienennä eläkettä tai muuta etuuksia, vaan on järjestely valtion ja työnantajan välillä. Järjestely on niin sanottu nollasummapeli eli varustamot maksavat ensin ja saavat sen jälkeen maksamansa takaisin palautusjärjestelmän kautta. JÄRJESTELMÄ SÄÄSTÖPUHEIDEN KOHTEENA Merenkulun miehistökustannusten palautusjärjestelmä nousee silloin tällöin esiin valtion säästölistoilla, tänä vuonna jo toista kertaa. Esityksen jälkeen varustamot ja toimiala varoittivat, että leikkaus johtaisi alusten ulosliputtamiseen esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin – maihin, joissa miehistön palkkaamista tuetaan edelleen. Lipunvaihto koskisi koko miehistöä, ei vain palveluhenkilöstöä, ja seurauksena olisi merkittäviä työpaikkamenetyksiä. Seurannaisvaikutukset näkyisivät myös merenkulun koulutuksessa ja harjoittelupaikkojen määrässä sekä muun muassa Merimieseläkekassan (MEK) toimintaedellytyksissä. Jos työpaikkoja katoaa ja maksupohja supistuu, esimerkiksi erityiseläkelaitoksena toimivan MEKin rahoitus heikentyisi merkittävästi. Myös oppilaitokset, viranomaistehtävät ja koko meriteollisuuden ekosysteemi kärsisivät. Koska kyseessä on palautusjärjestelmä, sen leikkaaminen ei toisi säästöjä budjettiin. Sen sijaan työttömyyden kasvu lisäisi valtion kustannuksia ja joillekin kunnille taloudellisia haasteita verotulojen vähentymisenä. NETTOPALKKAJÄRJESTELMÄ MYÖS SUOMEEN? Hallituksen budjettineuvotteluissa ruotsinlaivojen palveluhenkilöstön miehistötuen poistaminen ei edennyt. Sen sijaan sovittiin, että hallitus selvittää yhdessä olennaisten toimijoiden kanssa Suomelle soveltuvaa mallia Ruotsin nettopalkkajärjestelmästä, jolla voitaisiin korvata nykyinen järjestely. Tavoitteena on turvata kilpailukykyinen merenkulku Suomen lipun alla. Merenkulun miehistökustannusten palautusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka periaatteet jokaisen merenkulkijan olisi hyvä ymmärtää. TEKSTI: MERIMIESELÄKEKASSA KUVAT: WASA LINE, TALLINK SILJA JA VIKING LINE Tämä järjestelmä turvaa sinun työsi merellä WASA LINE TALLINK SILJA
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==