SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 3 25 26 Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen työskentelee Suomen merenkulun ytimessä 31 Sanna Sonninen, sjöfartsdirektör på Traficom, arbetar i hjärtat av Finlands sjöfartsfrågor
sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 15.12 Materialet senast 10.11 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, 040 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Heidi Tauriainen, Dan Stenbäck, Juha Tuomi, Sakari Häyrinen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland 3| 2025 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Toimitus tekoälyä hyötykäyttäen / Redaktionen assisterad av artificiell intelligens AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 950 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 5 eAsiointi / e-tjänster 6 Liikenne- ja viestintä ministeriö / Kommunikations- ministeriöt / Aaria 7 Traficom 8 Liiton tarjoama oikeusturva turvanasi / Det rättsskydd som förbundet erbjuder – din trygghet 9 Kutsu vuosikokoukseen/ Kallelse till hallitus årsmötet 10 Merenkulun turvallisuuspalkinto professori Pentti Kujalalle 11 Sjöfartens säkerhetspris till professor Pentti Kujala 12 Velvollisuus vai oikeus? 14 Skyldighet eller rättighet? 17 IFSMA-International Federation of Shipmasters' Associations 48th BGA 18 NFBK-Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 19 NFBK -Nordiska fartygsbefälskongress 20 Tämä järjestelmä turvaa sinun työsi merellä 21 Detta system tryggar ditt arbete till sjöss 22 Laivamatkustuksen kesä oli Helsingissä edellisvuotta pirteämpi 23 Sommarens färjeresande i Helsingfors var piggare än året innan 24 Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys on vireä kolmekymppinen 25 Uudenkaupungin sjöhistoriska förening – en livskraftig trettioåring 26 Traficomin merenkulkujohtaja Sanna Sonninen työskentelee Suomen merenkulun ytimessä 31 Sanna Sonninen, sjöfartsdirektör på Traficom, arbetar i hjärtat av Finlands sjöfartsfrågor 35 EVERSHEDS / SUTHERLAND 37 Tampereen koko Suomen piirikokous ja Rapuristeily la 30.8.2025 38 Saimaan loppukesän risteily Savonlinnassa la 9.8.2025 39 Saimens sensommarens kryssning i Nyslott lö 9.8.2025 40 Oulun edustan kesäristeily perinnealus Oulu:lla to 3.7.2025 41 Sommarkryssning utanför Uleåborg med traditionsfartyget Oulu to 3.7.2025 42 Hinaaja Alpo / Bogserbåten Alpo 44 Työsuojelun yhteistoiminta – voimaa arkeen ja turvallisuuteen 46 Arbetarskyddets samverkan – styrka för vardagen och säkerheten 48 Jäitkö työttömäksi? Näin toimit! 49 Blev du arbetslös? Så här gör du! 50 LUKUVINKKI: Emme saa unohtaa 52 LÄSTIPS: Vi får inte glömma 54 NAUTILUS: Nautilus Federation report tackles seafarer recruitment and retention crisis 55 NAUTILUS: Landmark increase agreed for global minimum wage 56 NAUTILUS: Why nations must urgently get to grips with marine AI 58 Liiton mökit jäsenille 2025 / Förbundets stugor för medlemmar 2025 62 Vietä loma Himoksella! / Tillbringa din semester i Himos! 64 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 65 Bluetech ja NAPA järjestivät MERI Cup Regatan Itämeren suojelun hyväksi 66 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst 67 Piirit / Kretsarn KANSIKUVA/PÄRMBILD: TRAFICOM
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi Höstens sjöfarts- politiska situation Vi kan sannerligen inte nog betona sjöfartens betydelse för Finlands försörjningstrygghet. Finland är en ö och sjöfarten är avgörande för att exporten och importen ska kunna flöda. Naturligtvis kommer gods och passagerare säkerligen att ta sig fram med fartyg som seglar under andra länders flagg än finsk flagg. Det var egentligen aldrig poängen, utan snarare att det skulle vara en verkligt oansvarig politik att försätta sjöfarten under finsk flagg i en position där det skulle vara omöjligt att konkurrera på en mycket snäv internationell marknad. En marknad där varje flaggstat dock stöder sin handelssjöfart under egen flagg på ett eller annat sätt, till exempel med olika subventioner eller andra arrangemang. Lyckligtvis gällde inte den finska regeringens höstbudgetrians nedskärningar sjöfarten. Om detta hade hänt hade det förändrat förutsättningarna, särskilt för passagerarfartyg som för finsk flagg, och slutresultatet hade blivit att utflaggningar hade varit ett faktum. Man måste komma ihåg att passagerarfartyg som för finsk flagg dock är fartyg som transporterar frakt och opererar i linjetrafik. Det handlar alltså inte om något av de gamla TV-seriens Love Boat-liknande fartyg som bara bedriver passagerarsemesterkryssningar med lugna trevliga hamnbesök utan några andra egentliga uppgifter. Förbundet främjar aktivt den kontinuerliga utvecklingen av kollektivavtal inom alla sektorer. Olika sjöfartssektorer har olika behov, men det finns en gemensam fråga som ofta diskuteras: arbetsrotationssystem på fartyg. Målet är att lyssna noga på bland annat studerande inom sjöfarten om vad de hoppas på i sitt framtida yrke och vilka möjligheter det bör erbjuda när det gäller att kombinera arbete och fritid. För närvarande är kollektivavtalens struktur för stel för att man ska kunna påverka längden på arbetstörnen och när man fysiskt är ombord och när man är ledig i land. Vi behöver snarast skapa moderna modeller med framtiden i åtanke för att säkerställa branschens attraktivitet fortsättningsvis! Jag önskar er alla en God Höst! Verksamhetsledare Johan Ramsland Syksyn merenkulun poliittinen tilanne Emme varmaankaan voi korostaa liikaa merenkulun tärkeyttä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Suomi on saari ja merenkulku on elinehto, jotta vienti ja tuonti kulkevat. Toki rahti ja matkustajat löytävät varmaan perille alusten kuljettamina, jotka ovat muidenkin maiden kuin Suomen lipun alla. Siitähän ei todellakaan oli koskaan ollut kyse, vaan siitä, että olisi todella vastuutonta politikkaa asettaa Suomen lipun alla olevaa merenkulkua siihen asemaan, että olisi mahdotonta kilpailla hyvin tiukoilla kansainvälisillä markkinoilla. Markkinoilla, joilla jokainen lippuvaltio kuitenkin omilla säännöksillään tukee tavalla ja toisella, esimerkiksi erilaisilla tuilla, tai muilla järjestelyillä oman maansa lipun alla harjoitettua kauppamerenkulkuaan. Onneksi Suomen hallituksen syksyn budjettiriihen leikkaukset eivät kohdistuneet merenkulkuun. Jos näin olisi käynyt, olisi tämä muuttanut edellytyksiä, erityisesti Suomen lipun alla olevien matkusta-alusten edellytyksiä ja lopputulema olisi, että ulosliputukset olisivat olleet tosiasia. Pitää muistaa, että Suomen lipun alla olevat matkustaalukset ovat kuitenkin rahtia kuljettavia aluksia ja harjoittavat linjaliikennettä. Ei siis ole kysymys mistään vanhan tv-sarjan Lemmenlaiva-tyyppisistä aluksesta, jotka harjoittavat ainoastaan matkustajien lomaristeilyjä leppoisilla satamakäyneillä ilman muita varsinaisia tehtäviä. Liitto ajaa aktiivisesti kaikkien oman alansa työehtosopimusten jatkuvaa kehittämistä. Eri merenkulun sektoreilla on eri tarpeita mutta on yksi yhteinen asia, mikä nousee usein keskustelun aiheeksi, ovat alusten työvuorottelu järjestelmät. Tarkoituksena on, että herkällä korvalla kuuntelemme muun muassa alan opiskelijoita sen suhteen, mitä he toivovat tulevasta ammatistaan ja mitä mahdollisuuksia se antaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Tällä hetkellä työehtosopimusten rakenne on liian jäykkä siihen, että itse pystyy vaikuttamaan työtörnien pituuksiin sekä siihen, milloin olet fyysisesti laivalla, milloin olet vapaalla maissa. Meidän pitää luoda pikaisesti tulevaisuutta ajatellen modernit mallit, jotta varmistamme alan houkuttelevuuden tulevaisuudessakin! Toivotan teille kaikille Hyvää Syksyä! Toiminnanjohtaja Johan Ramsland PÄÄKIRJOITUS LEDARE
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Työttömyyskassa Kumpulantie 3, 00520 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma, ke, to 9 –12 ti 12 –15 Merivälitys – Havsförmedling TURUN TYÖLLISYYSALUE MERITYÖNVÄLITYS Merityönvälityksessä asioidaan ensi sijassa puhelimitse ja sähköpostilla. Palvelumme on valtakunnallinen. YHTEYSHENKILÖ: Ville Käldström, p. 044 7965 015 merityonvalitys.tyollisyysalue@turku.fi www.tyomarkkinatori.fi Henkilökohtainen asiointi aina aikavarauksella. OSOITE: Yliopistonkatu 27 A, 20100 Turku ÅBO SYSSELSÄTTNINGSOMRÅDE SJÖMANSFÖRMEDLING Med Sjömansförmedlingen uträttas ärenden per telefon och e-post. Vår service är nationell. KONTAKTPERSON: Ville Käldström, tel. 044 7965 015 sjomansformedling.sysselsattningsomrade@ turku.fi Tidsbokning krävs för att uträtta personliga ärenden på plats. ADRESS: Universitetsgatan 27A, 20100 Åbo ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5, 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN 040 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA 09 612 2440/ 040 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: 09 612 2440 / 040 512 2491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN 050 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN 040 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Heidi TAURIAINEN Dan STENBÄCK Juha TUOMI Sakari HÄYRINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA 09 612 2440 AARIA Arbetslöshetskassan Gumtäktsvägen 3, 00520 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån, ons, to 9 –12 ti 12 –15
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART MINISTERI RANNE: JÄÄNMURTAJA AINO ON EU-HANKKEIDEN JALOKIVI Suomi onnistui Verkkojen Eurooppa -välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman rahoitushaussa. Rahoitusta saatiin noin 91 miljoonaa euroa hankkeille, jotka ovat tärkeitä erityisesti huoltovarmuuden, sotilaallisen liikkuvuuden ja ulkomaankaupan kannalta. Rahoitushaussa myönnettiin noin 42 miljoonaa euroa Väylävirastolle uuden Itämeren B-luokan jäänmurtajan rakentamiseen. – EU-rahoitusta saaneiden hankkeiden jalokivi on jäänmurtaja Aino, jonka rakentamiselle myönnettiin hieno potti, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne iloitsee. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on vastuu jäänmurron kokonaisuudesta. Väylävirasto vastaa talvimerenkulun avustamisen viranomais- ja tilaajatehtävistä sekä valtakunnallisesta koordinoinnista, kehittämisestä ja ohjauksesta. Erityistehtäväyhtiö Arctian jäänmurtajalaivastoon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan murtajaa, joista vanhin Voima on ollut käytössä yli 70 vuotta. Jäänmurtokaluston uusimisohjelmasta on tarkoitus päättää syksyllä 2025. Yhteistyötä jäänmurtolaivastojen uudistamiseksi ja operatiivisen koordinoinnin varmistamiseksi tehdään erityisesti Ruotsin ja Viron kanssa. Suomen jäänmurtajakaluston uusiminen aloitetaan uudella jäänmurtajalla Ainolla, jonka osalta on tehty erillinen päätös hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2026 ja se kestää noin 36 kuukautta. – Jäänmurrolla on keskeinen rooli Suomen ulkomaankaupalle, taloudelle, tulevaisuudelle ja huoltovarmuudelle. Me varmistamme ensisijaisesti, että meillä on jäänmurtajia Suomessa siellä, missä niitä tarvitaan. Jäänmurtajille riittää kysyntää paitsi Suomessa, myös globaalisti. Valtataistelu arktisilla alueilla on paitsi kauppapolitiikkaa, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja onnistuminen siinä edellyttää jäänmurtokyvykkyyttä, ministeri Ranne sanoo. – Jäänmurto on nyt kuumempaa kuin koskaan. Se on osa Suomen kriittistä infraa ja meillä on ainutlaatuista osaamista paitsi jäänmurron operoinnissa myös suunnittelussa ja rakentamisessa. Merialueemme on nykyisin myös Naton sisämeri ja tämäkin on huomioitava, kun uudistamme jäänmurtajiamme, ministeri Ranne jatkaa. MINISTER RANNE: ISBRYTAREN AINO ÄR EN JUVEL BLAND EU-PROJEKT Finland lyckades i utlysningen av finansiering ur transportprogrammet inom Fonden för ett sammanlänkat Europa (Connecting Europe Facility, CEF). Finansiering erhölls till ett belopp av cirka 91 miljoner euro för projekt som är viktiga särskilt med tanke på försörjningsberedskapen, den militära rörligheten och utrikeshandeln. I finansieringsutlysningen beviljades Trafikledsverket cirka 42 miljoner euro för byggande av en ny B-kategori isbrytare för Östersjön. – Juvelen bland de projekt som erhållit EU-finansiering är isbrytaren Aino, vars byggande beviljades en fin summa, gläder sig kommunikationsminister Lulu Ranne. Kommunikationsministeriet ansvarar för isbrytningen som helhet. Trafikledsverket ansvarar för myndighets- och beställaruppgifterna i anslutning till assistansen av vintersjöfarten och för samordningen, utvecklingen och styrningen på riksnivå. Till specialuppgiftsbolaget Arctias isbrytarflotta hör för närvarande åtta isbrytare, av vilka den äldsta Voima har varit i bruk i över 70 år. Avsikten är att beslut om programmet för moderniserande av isbrytningsmaterielen ska fattas hösten 2025. Samarbete för att modernisera isbrytarflottan och säkerställa operativ samordning bedrivs särskilt med Sverige och Estland. Moderniserandet av Finlands isbrytarmateriel inleds med den nya isbrytaren Aino, för vilken ett separat beslut har fattats i regeringens finanspolitiska ministerutskott. Avsikten är att byggandet ska inledas 2026 och pågå i cirka 36 månader. – Isbrytningen spelar en central roll för Finlands utrikeshandel, ekonomi, framtid och försörjningsberedskap. Vi säkerställer i första hand att vi har isbrytare i Finland där dessa behövs. Efterfrågan på isbrytare är stor inte bara i Finland, utan också globalt. Maktkampen i de arktiska områdena är förutom handelspolitik också utrikes- och säkerhetspolitik, och för att lyckas i den krävs isbrytningsförmåga, säger minister Ranne. – Isbrytning är nu hetare än någonsin tidigare. Den är en del av Finlands kritiska infrastruktur och vi har unik kompetens inte bara när det gäller att operera isbrytning utan också när det gäller planering och byggande. Vårt havsområde är numera även Natos innanhav, och också detta måste beaktas när vi moderniserar våra isbrytare, fortsätter minister Ranne. AARIAN UUSI OSOITE 1.10.2025 ALKAEN Toimistomme muuttaa. Uusi osoitteemme 1.10.2025 alkaen on: Aaria Työttömyyskassa Kumpulantie 3 00520 Helsinki Toimitiloissamme ei ole mahdollisuutta asioida paikan päällä. Voit kuitenkin jättää hakemuksen ja liitteet postilaatikkoomme, joka löytyy rakennuksen porttikongista. AARIAS NYA ADRESS FRÅN OCH MED 1.10.2025 Vårt kontor flyttar. Vår nya adress från och med den 1 oktober 2025 är: Aaria Arbetslöshetskassa Gumtäktsvägen 3 00520 Helsingfors Det finns inte möjlighet till service på plats i våra nya lokaler. Du kan ändå lämna in din ansökan och bilagor i postlådan, som finns i byggnadens portgång. Aaria Työttömyyskassa UUTISIA Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 ENSIMMÄISET S-100 TESTITUOTTEET VALMIINA PILOTOINTIIN S-100 -tuotteet tarjoavat merenkululle aiempaa tarkempaa, ajantasaisempaa ja keskenään yhteentoimivaa tietoa, mikä parantaa sekä turvallisuutta että tehokkuutta meriliikenteessä. Suomessa kehitystyö on edennyt pilotointivaiheeseen osana Baltic Sea e-Nav -hankkeen kansainvälistä yhteistyötä. Suomalaisten S-100 -tuotteiden kehitystyö saavutti merkittävän virstanpylvään, kun ensimmäiset uusien tuotespesifikaatioiden mukaiset testituotteet on saatu tehtyä. ENSIMMÄISINÄ PILOTTEINA ELEKTRONISET MERIKARTAT, SYVYYSMALLI, VEDENKORKEUSTIEDOT JA PINTAVIRTAUKSET Osana tätä kokonaisuutta Traficom tuotti ensimmäiset versiot elektronisesta merikartasta (S-101 ENC) ja syvyysmallista (S-102). Ilmatieteenlaitos taas toi testikäyttöön vedenkorkeustietoa (S-104) ja pintavirtauksia kuvaavat (S-111) tuotteet. Vaikka teknisiltä ominaisuuksiltaan tietotuotteet vastaavat asetettuja standardeja, tietosisällöiltään ne eivät vielä ole operatiiviseen käyttöön soveltuvia. PILOTTI TUO TIETOA TUOTTEIDEN TOIMIVUUDESTA ECDIS- LAITTEISSA, KEHITYSTARPEISTA JA TUOTTEIDEN YHTEENTOIMIVUUDESTA Testituotteiden valmistumisen myötä Baltic Sea e-Nav -hankkeessa siirryttiin pilotointivaiheeseen. Pilotoinnin kautta saadaan tietoa tuotteiden toimivuudesta ja tunnistetaan kehitystarpeita. Keskeistä on mahdollisuus tuotteiden esittämiseen S-100 -yhteensopivissa ECDIS-laitteissa: usein vasta tietojen näkeminen kartalla tuo esille niiden käytännön toimivuuden sekä potentiaaliset haasteet käytettävyydessä. Toinen keskeinen tavoite pilotoinnissa on eri tuotteiden yhteentoimivuuden varmistaminen. Saavutettuja tuloksia voidaan myös viedä osaksi kansainvälisesti käynnissä olevaa yhteentoimivuusstandardien (S-98) kehitystyötä. Vaikka tuotespesifikaatiot määrittelevät S-100 -tuotteiden tekniset vaatimukset, on tiedontuottajilla hieman liikkumavaraa tietosisällön osalta. Tuotteiden testaaminen Itämeren laajuisessa yhteistyössä tukee yhteisen toteutustavan muodostumista, jonka tavoitteena on harmonisoitu ja helposti lähestyttävä lopputuote merenkulkijoille. BALTIC SEA E-NAV -HANKKEEN PILOTIN VETÄJINÄ SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU, TUTKIMUSLAITOS RISE JA FURUNO FINLAND OY Baltic Sea e-Nav -hankkeessa Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), ruotsalainen tutkimuslaitos RISE ja e-navigointiohjelmistoja kehittävä Furuno Finland Oy vetävät pilotointityötä. Työt alkoivat keväällä 2025 SAMKin navigaatiosimulaattoreissa, joista myöhemmissä vaiheissa siirrytään pilotoimaan tuotteita todellisissa olosuhteissa testialuksen komentosillalle. TUOTANTO- JA JAKELUKETJUN PILOTOINTI KESKITETYN JAKELUPALVELUN (RENC) KAUTTA Osana S-100 -tuotanto- ja jakelunketjun pilotointia testituotteet on viety keskitetyn jakelupalvelun (RENC) PRIMARin testiympäristöön. Prosessi vastaa vaatimuksiltaan todellista jakelua, luoden mahdollisuuden testata tietotuotteiden jakeluväylää ja siihen liittyvää laadunvalvontaa. Nykyisen S-57 -standardin mukaisten elektronisten merikarttojen jakelu tapahtuu Suomessa saman jakelukeskuksen kautta. Testituotteet ovat herättäneet laajalti kiinnostusta ja niiden tuomista laajempaan testikäyttöön tutkitaan. Useita teknisiä kysymyksiä on tullut myös liittyen digitaaliseen jakelumalliin. Vaikka jakelumalli on loppukäyttäjälle usein näkymätön, on siihen liittyvien kysymyksen ratkaiseminen keskeistä sekä tiedontuottajille että -jakelijoille sujuvan käyttökokemuksen varmistamiseksi. DE FÖRSTA S-100-TESTPRODUKTERNA ÄR KLARA FÖR PILOTFÖRSÖK S-100-produkterna erbjuder sjöfarten noggrannare, mer aktuell och sinsemellan mer interoperabel information än tidigare, vilket förbättrar både säkerheten och effektiviteten i sjötrafiken. I Finland har utvecklingsarbetet framskridit till pilotskedet som en del av det internationella samarbetet inom projektet Baltic Sea e-Nav. Utvecklingen av de finländska S-100-produkterna uppnådde en betydande milstolpe när de första testprodukterna enligt de nya produktspecifikationerna blev färdiga. Som en del av denna helhet producerade Traficom de första versionerna av det elektroniska sjökortet (S-101) och djupmodellen (S-102). Meteorologiska institutet bidrog å sin sida med produkter för testanvändning som beskriver uppgifter om vattenstånd (S-104) och ytströmmar (S-111). Även om dataprodukterna till sina tekniska egenskaper motsvarar gällande standarder, är de till sitt datainnehåll ännu inte lämpliga för operativt bruk. I och med att testprodukterna har färdigställts övergår projektet Baltic Sea e-Nav till pilotskedet. Genom pilotförsöket erhålls information om produkternas funktionalitet och utvecklingsbehov identifieras. En central aspekt är möjligheten att applicera produkterna i ECDIS-utrustning som är kompatibel med S-100: produkternas praktiska funktionalitet och potentiella utmaningar relaterade till användbarheten klarnar ofta först när uppgifterna visas på kartan. Ett annat centralt mål i pilotförsöket är att säkerställa interoperabiliteten mellan de olika produkterna. De uppnådda resultaten kan också tas med i det pågående internationella arbetet med att utveckla interoperabilitetsstandarderna (S-98). Även om produktspecifikationerna definierar de tekniska kraven på S-100-produkter har dataproducenterna en aning spelrum när det gäller datainnehållet. Testningen av produkterna inom det östersjöomfattande samarbetet stöder utformningen av ett gemensamt genomförandesätt med målet att skapa en harmoniserad och lättanvänd slutprodukt för sjöfararna. I projektet Baltic Sea e-Nav leds pilotförsöket av Satakunta yrkeshögskola (SAMK), det svenska forskningsinstitutet RISE och Furuno Finland Oy, som utvecklar programvara för e-navigering. Arbetet inleddes våren 2025 i navigationssimulatorerna vid SAMK, och i ett senare skede övergår man till att pilottesta produkterna under verkliga förhållanden på kommandobryggan på ett testfartyg. Som en del av pilotförsöket av S-100-produktions- och distributionskedjan har testprodukterna överförts till testmiljön hos PRIMAR som är en centraliserad distributionstjänst (RENC). Processen motsvarar till sina krav den verkliga distributionen och skapar en möjlighet att testa distributionskanalen för dataprodukterna och den tillhörande kvalitetskontrollen. Distributionen av elektroniska sjökort enligt den nuvarande S-57-standarden sker i Finland via samma distributionscenter. Testprodukterna har väckt stort intresse och man utreder hur de kan införas för mer omfattande testanvändning. Flera tekniska frågor har också uppkommit i anslutning till den digitala distributionsmodellen. Även om distributionsmodellen ofta är osynlig för slutanvändaren är det avgörande att lösa denna fråga för att säkerställa en smidig användarupplevelse för både dataproducenterna och -distributörerna.
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Liiton tarjoama oikeusturva turvanasi Liiton jäsenyys tuo mukanaan paljon enemmän kuin edunvalvontaa työpaikalla – se tuo myös vahvan oikeudellisen turvan. Haluamme muistuttaa jäseniämme siitä, mitä kaikkea liiton tarjoama oikeusapu käytännössä tarkoittaa. ASIANTUNTEVA APU TYÖOIKEUSASIOISSA Liiton juristi neuvoo jäseniä työoikeudellisissa kysymyksissä, laatii tarvittavia asiakirjoja sekä osallistuu tarvittaessa neuvotteluihin työnantajan kanssa. Et siis jää yksin vaativissa tilanteissa, vaan rinnallasi on alan erityispiirteet tunteva asiantuntija. OIKEUSTURVAVAKUUTUS KATTAA KULURISKIT Liitolla on laaja oikeusturvavakuutus, jonka ansiosta sinun ei tarvitse kantaa huolta mahdollisten oikeudenkäyntien kuluista. Liitto huolehtii asiakirjoista, vakuutusilmoituksista ja tarjoaa tukea koko prosessin ajan, aina tarvittaessa oikeuteen asti. LAKIPUHELIN MYÖS YKSITYISELÄMÄN ASIOIHIN Työelämän lisäksi jäsenet voivat hyödyntää Evershelds Asianajotoimiston lakipuhelinpalvelua yksityisissä asioissa. Olipa kyse perinnönjaosta, avio-oikeudesta tai vaikkapa mökin myynnistä, saat asiantuntevaa neuvontaa myös arjen juridisiin kysymyksiin. Liiton tarjoama oikeusturva on kokonaisuus, joka ulottuu työpaikan neuvottelupöydistä yksityiselämän tärkeisiin päätöksiin. Jäsenenä et koskaan ole yksin – tukenasi on liitto. Det rättsskydd som förbundet erbjuder – din trygghet Medlemskap i förbundet innebär mycket mer än facklig representation på arbetsplatsen – det ger dig också ett starkt juridiskt skydd. Vi vill påminna våra medlemmar om vad förbundets rättshjälp i praktiken innebär. KUNNIG HJÄLP I ARBETSRÄTTSLIGA FRÅGOR Förbundets jurist ger råd i arbetsrättsliga frågor, upprättar nödvändiga handlingar och deltar vid behov i förhandlingar med arbetsgivaren. Du står alltså inte ensam i svåra situationer, utan har en expert vid din sida som känner till branschens särdrag. RÄTTSSKYDDSFÖRSÄKRING TÄCKER KOSTNADSRISKERNA Förbundet har en omfattande rättsskyddsförsäkring, vilket innebär att du inte behöver oroa dig för kostnaderna vid en eventuell rättegång. Förbundet tar hand om handlingar, försäkringsanmälningar och ger stöd under hela processen – ända fram till domstol om det behövs. JURIDISK TELEFONRÅDGIVNING ÄVEN I PRIVATA ÄRENDEN Förutom arbetslivet kan medlemmarna även använda sig av advokatbyrån Eversheds telefonrådgivning i privata frågor. Oavsett om det gäller arvskifte, giftorätt eller till exempel försäljning av en sommarstuga får du professionell rådgivning även i vardagliga juridiska frågor. Det rättsskydd som förbundet erbjuder är en helhet som sträcker sig från förhandlingsbordet på arbetsplatsen till viktiga beslut i privatlivet. Som medlem är du aldrig ensam – förbundet finns alltid vid din sida.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Suomen Laivanpäällystöliiton sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona 26. marraskuuta 2025 klo 14.00 Helsingissä KOKOUSPAIKKA: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Pilarisali, Käyntiosoite Hietalahdenranta 9, Helsinki Vuosikokouslounas tarjoillaan jäsenille Ravintola Salvessa klo 12.30 alkaen (Hietalahdenranta 5 C, 00120 Helsinki) Jäsenyyden tarkastus alkaa Pilarisalissa klo 13.30 alkaen KÄSITELTÄVÄT ASIAT: 1. Sääntöjen 16 § mainitut asiat 2. Hallituksen mahdolliset esitykset HALLITUS KALLELSE TILL ÅRSMÖTET Finlands Skeppsbefälsförbunds stadgeenliga årsmöte hålls onsdagen den 26.11.2025 kl. 14.00 i Helsingfors MÖTESPLATSEN: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva och If Vahinkovakuutusyhtiö Oy, Pilarisali, Sandvikskajen 9,Helsingfors Årsmötets lunch serveras på Ravintola Salve kl. 12.30 (Sandvikskajen 5 C, 00120 Helsingfors) Granskningen av medlemskapet inleds i Pilarisali kl. 13.30 PÅ MÖTET BEHANDLAS: 1. I stadgarnas 16 § föreskrivna ärenden 2. Styrelsens eventuella förslag STYRELSEN
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Professori Pentti Kujala on tehnyt mittavan uran meritekniikan professorina Teknillisessä korkeakoulussa ja Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksella. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus avovesi- ja jääolosuhteissa käytettävien merirakenteiden ja aluksien tutkimuksesta. Professorin päätutkimuskohteita ovat merellisten toimintojen riskianalyysit sekä avovesi- että jääolosuhteissa ja innovatiivisten rakenteellisten ratkaisujen kehittäminen erityyppisille aluksille. Kaikki hänen tutkimuksensa ovat tähdänneet turvallisempien laivojen ja alan turvallisuuskulttuurin kehittämiseen sekä laivan operointiin liittyvien tapahtumaketjujen ymmärtämiseen ja asiantuntijajärjestelmien kehittämiseen. Pentti Kujala on toiminut meritekniikan tutkimusryhmän johtajana, ja hän on johtanut myös Arktiset merelliset toiminnot ja merenkulku -huippututkimusyksikköä (CEARCTIC). Ennen Aalto-yliopistoa Kujala työskenteli muun muassa Lloyd's Register of Shippingin palveluksessa Lontoossa, VTT:llä ja Aker Yardsilla. Hän on ollut mukana lukuisissa tutkimushankkeissa, joita ovat rahoittaneet muun muassa Euroopan komissio, Lloyd's Register Foundation ja eri valtiot. Kujalan johtamilla hankkeilla ja työllä on ollut merkittävä vaikutus jäisten merien laivaliikenteen turvallisuuteen. Professori Kujalan elämäntyön vaikuttavuutta kuvaavat hänen noin yli 200 tieteellistä julkaisua, joihin on viitattu noin 5000 kertaa. Kujalan tutkimustyö on omalta osaltaan vaikuttanut POLARIS-riskinhallintajärjestelmän käyttöönottoon napavesille suuntautuvien laivamatkojen suunnittelussa. Palkinnon luovutti liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne Aalto-yliopistolla 9.9.2025. ”Sea Sunday on alalla erittäin arvostettu palkinto, ja olen nöyrästi kiitollinen saadessani nyt tämän. Tämä lisää edelleen motivaatiotani jatkaa merenkulun turvallisuuteen parantamiseen liittyvien kehitystehtävien parissa yhteistyössä erityisesti Suomen ja Viron alan toimijoiden kanssa”, totesi Pentti Kujala. Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on Suomen viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1997 perustama tunnustus, jonka myöntämisestä päätetään vuosittain. Palkintotoimikunnan puheenjohtajaorganisaationa toimii Suomen Merimieskirkko. Merenkulun turvallisuuspalkinto professori Pentti Kujalalle Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday 2025 on myönnetty Aalto-yliopiston professori Pentti Kujalalle. Hänen tutkimuksensa ja hankkeensa, koko hänen elämäntyönsä, on tähdännyt meriturvallisuuden parantamiseen. Pentti Kujala ja Lulu Ranne. Turvallisuuspalkinto, pronssivalos veistoksesta Emil Cedercreutz: Ruorimies.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 Sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday 2025 har tilldelats professor Pentti Kujala vid Aalto-universitetet. Hans forskning och projekt, hela hans livsverk, har syftat till att förbättra sjösäkerheten. Professor Pentti Kujala har haft en omfattande karriär som professor i marin teknik vid Tekniska högskolan och institutionen för maskinteknik vid Aalto-universitetet. Han har över 40 års erfarenhet av forskning om marin konstruktion och fartyg som används i öppet vatten och isförhållanden. Professorns huvudforskningsområden är riskanalyser av marina operationer både i öppet vatten och i isförhållanden samt utveckling av innovativa strukturella lösningar för olika typer av fartyg. All hans forskning har syftat till att utveckla säkrare fartyg och säkerhetskulturen inom branschen samt att förstå händelsekedjor relaterade till fartygsdrift och utveckling av expertsystem. Pentti Kujala har varit ledare för forskargruppen inom marin teknik och har också lett spetsforskningsenheten Arctic Maritime Operations and Shipping (CEARCTIC). Innan tiden vid Aalto-universitetet arbetade Kujala bland annat vid Lloyd's Register of Shipping i London, vid VTT och vid Aker Yards. Han har deltagit i ett flertal forskningsprojekt som finansierats bland annat av Europeiska kommissionen, Lloyd's Register Foundation och olika stater. Projekten och arbetet under Kujalas ledning har haft en betydande inverkan på säkerheten för fartygstrafik i isiga hav. Professor Kujalas livsverk illustreras av hans cirka 200 vetenskapliga publikationer, som har citerats omkring 5000 gånger. Kujalas forskning har bland annat bidragit till införandet av POLARIS-riskhanteringssystemet för planering av fartygsresor till polarområdena. Priset överlämnades av trafik- och kommunikationsminister Lulu Ranne vid Aalto-universitetet den 9.9.2025. "Sea Sunday är ett mycket prestigefyllt pris inom branschen och jag är ödmjukt tacksam att nu få ta emot det. Detta ökar ytterligare min motivation att fortsätta arbeta med utvecklingsuppgifter relaterade till förbättrad sjösäkerhet, särskilt i samarbete med aktörer inom branschen i Finland och Estland", sade Pentti Kujala. Sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday är en utmärkelse som instiftades 1997 av finska myndigheter samt organisationer för yrkes- och fritidssjöfart. Beslut om utdelning fattas årligen. Ordförandeorganisationen för prisnämnden är Finlands Sjömanskyrka. Sjöfartens säkerhetspris till professor Pentti Kujala Pentti Kujala ja Lulu Ranne. Ruorimies. / Rorsman.
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Artikkeli käsittelee työntekijän ja työnantajan rooleja työturvallisuudessa. Siinä kuvataan eri osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia, ja käytännönläheisesti tuodaan esiin, miten työturvallisuuslakiin kannattaa suhtautua, mutta myös miten toimia, jos säännöksiä rikotaan. Merenkulku on ammatti, jossa työturvallisuus ei ole pelkkä sääntöjen noudattamisen kysymys – se on olennainen osa päivittäistä selviytymistä. Aluksella pienikin huolimattomuus voi johtaa vakaviin, pahimmillaan peruuttamattomiin seurauksiin. Turvallisuus on kiinteä osa ammattimaista toimintaa, mutta sen toteutuminen ei ole yksin työnantajan varassa. Myös työntekijällä on keskeinen rooli turvallisuuskulttuurin rakentamisessa – rooli, jota suojaavat niin kansallinen kuin kansainvälinen lainsäädäntö. Arjessa puhutaan usein siitä, mitä työntekijän on tehtävä: käytettävä suojavarusteita, osallistuttava harjoituksiin ja noudatettava ohjeita. Näiden rinnalla on kuitenkin yhtä tärkeää kysyä, mihin työntekijällä on oikeus. Työturvallisuus ei ole etuoikeus – se on lain takaama perusoikeus. Merimiehen on syytä tietää, missä kulkevat hänen oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa rajat – ja mitä keinoja hänellä on käytettävissään, jos turvallisuus ei toteudu. Kun kansi on liukas, työkalut puutteellisia tai paloharjoitus jää pitämättä kiireen vuoksi, kyse ei ole pikkuasioista vaan laista ja ihmisen terveydestä. Tämän ohella laivan päällystön ja muiden esimiesten on hyvä tiedostaa vastuunsa. Tämän takia erityinen jämäkkyys työturvallisuusasioissa voisi olla suositeltava asenne. Johtohenkilöiden tulee pitää mielessä, että vaikka joku miehistöstä tuppaisi sääntöjä oikomaan, se ei ole yksin tämän henkilön vastuulla taikka tämän henkilökohtainen päätös, vaan viime kädessä esimerkiksi kapteenille ja yhtiölle voi tulla rikos- ja korvausvastuu laiminlyönneistä. TURVALLISUUSVELVOITE ALKAA TYÖNANTAJASTA – MUTTA EI PÄÄTY SIIHEN Työnantajalla on työturvallisuudessa ensisijainen ja laissa säädetty vastuu. Tämä vastuu ei ole muodollinen velvollisuus tai pelkkä hallinnollinen tehtävä, vaan konkreettinen ja käytännönläheinen huolehtimisvelvoite työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Se tarkoittaa sitä, että työnantajan on ennakoitava vaarat, poistettava riskit mahdollisuuksien mukaan ja järjestettävä työolot sellaisiksi, että työntekijät voivat tehdä työnsä ilman tarpeetonta vaaraa. Käytännössä vastuu ulottuu kaikkeen työympäristön järjestämisestä koulutukseen, työmenetelmien suunnitteluun, suojavälineiden hankintaan ja valvontaan saakka. Työturvallisuus ei siis ole työnantajalle vapaaehtoinen hyvän tahdon ele, vaan lakisääteinen velvoite, jonka laiminlyönti voi johtaa paitsi vahinkoihin, myös oikeudellisiin seuraamuksiin. Liiton juristi Susanna Kankainen kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. Velvollisuus vai oikeus? – TYÖNTEKIJÄN ASEMA TYÖTURVALLISUUSASIOISSA Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työolosuhteet ovat turvalliset ja terveydelle haitattomat niin pitkälle kuin se käytännössä on mahdollista. Tämä velvoite kattaa sekä fyysisen työympäristön että työn organisoinnin. Työnantajan on esimerkiksi varmistettava, että työvälineet ja koneet ovat kunnossa ja turvallisia käyttää, että työntekijät saavat riittävän perehdytyksen ja koulutuksen työtehtäviinsä ja että työaikajärjestelyt eivät johda vaaralliseen uupumukseen. Työturvallisuuslaki tunnistaa myös sosiaalisen kuormituksen ja työturvallisuusuhan, joka voisi esimerkinomaisesti tarkoittaa työpaikkakiusaamista tai häirintää. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, että tällaista ei työpaikalla esiinny ja poistaa tällaiset työturvallisuusriskit. Passiiviseksi jättäytyminen on työturvallisuusrikos. Velvollisuus ei rajoitu vain ennakoitavissa oleviin riskeihin, vaan työnantajan on aktiivisesti seurattava työympäristöä ja puututtava viivytyksettä myös uusiin ja odottamattomiin vaaratekijöihin. Laki asettaa työnantajalle siis jatkuvan ja käytännönläheisen huolehtimisvelvollisuuden, joka ulottuu jokapäiväiseen työympäristöön ja sen kehittämiseen. Työturvallisuuslain keskeinen lähtökohta on selkeä: työnantajalla on ensisijainen vastuu työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä – niin pitkälle kuin se on käytännössä mahdollista. Tämä vastuu ei ole abstrakti, vaan se edellyttää konkreettisia toimia: työympäristön teknistä turvallisuutta, asianmukaista opastusta ja koulutusta, riittäviä varusteita ja huolellista työprosessien suunnittelua riskien minimoimiseksi. Merityössä turvallisuuden merkitys korostuu entisestään. Laiva on suljettu ja usein itsenäinen toimintaympäristö, jossa avun saaminen voi olla hidasta tai vaikeaa, ja jossa olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Siksi riskit on ennakoitava ja hallittava jo ennen kuin ne konkretisoituvat. Työnantajan ei riitä arvioida turvallisuutta vain "normaalioloissa" – merellä poikkeustilanteet eivät ole poikkeuksia vain teoriassa, vaan käytännön todellisuutta. Työturvallisuusvelvoite ei myöskään ole kertaluontoinen tehtävä. Se edellyttää jatkuvaa huolellisuutta, arviointia ja korjaamista. Kun olosuhteet muuttuvat, työvälineet vanhenevat tai miehistössä tapahtuu vaihtuvuutta, myös riskinarvioinnin on pysyttävä ajantasaisena ja vastaamaan todellisuutta. Työturvallisuusrikos löytyy myös rikoslaista. Sen mukaan työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä taikka aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen epäkohdan taikka mahdollistaa tällaisen tilanteen jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista tai jättämällä huolehtimatta muista työsuojelun edellytyksistä. Huomionarvoista on,
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 että säännös ei edellytä tahallisuutta, vaan myös huolimattomuus voi johtaa tuomioon. Lisäksi työnantajan edustaja, kuten esimies, voi tulla tuomituksi. Etenkin jäsenille, jotka toimivat esimiestehtävissä on hyvänä nyrkkisääntönä pitää mielessä, että asioihin on tärkeää reagoida. Parasta oikeusturvaa on toimia vastuullisesti, puuttua ja huomauttaa työturvallisuusepäkohdista ja raportoida tällaisista asioista. Tärkeää on vain muistaa, että mahdollisesti työntekijän työturvallisuusasian oikaiseminen ei ole vain hänen oma asiansa tai päätöksensä, vaan on todella myös esimiehen rikosvastuuseen kuuluva päätös. TYÖNTEKIJÄ EI OLE PASSIIVINEN KOHDE – OIKEUDET SUOJAAVAT TOIMINTAA Vaikka työnantaja kantaa päävastuun turvallisuudesta, työntekijän asema ei ole pelkän vastaanottajan tai sääntöjen seuraajan rooli. Työturvallisuus ei koske vain työnantajaa, vaan myös työntekijällä on velvollisuuksia sen toteuttamisessa. Hänen on käytettävä suojavälineitä, noudatettava annettuja ohjeita ja ilmoitettava havaitsemistaan vaaroista. Näiden velvoitteiden tarkoitus ei kuitenkaan ole sysätä vastuuta työntekijälle, vaan turvata sekä hänen oma että koko työyhteisön turvallisuus. Vastapainona velvollisuuksille työntekijällä on myös vahvat oikeudet: hänellä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa omalle tai muiden hengelle tai terveydelle, ja hänellä on oikeus tuoda esiin turvallisuuspuutteita ilman pelkoa rangaistuksesta. Oikeus pidättäytyä työnteosta jatkuu, kunnes työnantaja on poistanut vaaratekijät tai muutoin huolehtinut siitä, että työ voidaan suorittaa turvallisesti. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jos sähköjä korjaava työntekijä huomaa paljaat johdot konehuoneessa, hän voi keskeyttää työn ja ilmoittaa asiasta työnjohdolle ilman pelkoa siitä, että hänen katsottaisiin vain hidastavan työskentelyä. Lainsäädäntö suojaa työntekijää niin, ettei häntä saa syrjiä, varoittaa tai irtisanoa sen vuoksi, että hän on käyttänyt näitä oikeuksiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työntekijä voi toimia vastuullisesti ja huolehtia omasta sekä muiden turvallisuudesta tietäen, että laki on hänen tukenaan. Oikeuden käyttäminen ei edellytä täydellistä teknistä arviointia tai riskianalyysiä työntekijältä. Riittää, että vaara on ilmeinen – esimerkiksi sähkölaitteisto vedessä tai polttoaineriski tulen läheisyydessä. Jos työntekijä vilpittömästi arvioi tilanteen vaaralliseksi, hänellä on oikeus keskeyttää työ. Muutoinkin työturvallisuussääntely ilmentää työntekijän oikeutta. Työntekijällä on oikeus turvallisuuteen työpaikallaan. Työturvallisuutta ei tule aina mieltää vain suojavarusteiksi kuten kypäriksi ja valjaiksi, vaan työturvallisuus takaa oikeuden myös turvallisuuteen esim. haitallisessa henkisessä kuormituksessa, työergonomiassa ja työaikasuunnittelussa. Yksi käytännön työelämän haaste on, että työntekijä saattaa epäröidä puuttua turvallisuuspuutteisiin, vaikka hän tietäisi niiden olevan olemassa. Tämä voi johtua pelosta, että työnantaja suuttuu, työnjohto vähättelee asiaa tai että omat työehdot heikkenevät. Lainsäädäntö on kuitenkin selkeä: työntekijää ei saa rangaista siitä, että hän käyttää oikeuksiaan. Työnantajan velvollisuus reagoida työturvallisuusuhkaan ei myöskään riipu siitä, mitä kautta se saa asiasta tiedot. Reagoiminen ei siis voi edellyttää virallisen ilmoituskanavan käyttämistä, vaan toimintavelvoite syntyy, kun työnantajan katsotaan tuleen tietoiseksi uhasta tai hänen olisi täytynyt tulla siitä tietoiseksi. Jälkimmäinen merkitsee sitä, että esimerkiksi laiminlyömällä valvontavelvoitteen ei voisi myöhemmin vedota siihen, ettei ole ollut tietoinen työturvallisuusuhasta. Oikeus keskeyttää työ vaaratilanteessa ei ole vain yksilön etuoikeus, vaan se on käytännössä koko miehistön etu. Kun yksi huomaa vaaran ja reagoi siihen, hän suojaa samalla muitakin. Siksi turvallisuuskulttuurissa on kyse enemmän yhteisöllisyydestä kuin yksilöllisestä varovaisuudesta. Jokaisella on oikeus odottaa, että muutkin ottavat turvallisuuden tosissaan. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu luoda ilmapiiri, jossa turvallisuuteen puuttuminen on sallittua, odotettua ja arvostettua. Työntekijän näkökulmasta tämä tarkoittaa, että aktiivinen suhtautuminen turvallisuuteen on osa ammattitaitoa. Se ei ole vastakkainasettelu työnantajan kanssa, vaan vastuullisuutta, johon laki antaa työkalut ja suojan. KANSAINVÄLISYYS TUO OMAT HAASTEENSA – JA SUOJAA Merityö on yksi maailman kansainvälisimmistä aloista. Työntekijät voivat työskennellä eri lipun alla purjehtivilla aluksilla, eri maista tulevien kollegojen kanssa, vaihtelevissa olosuhteissa ja kulttuureissa. Tämä tuo työturvallisuuteen erityisiä haasteita. Joskus työnantaja ei ole suomalainen, ohjeet ovat vieraalla kielellä tai työntekoa säätelevä lainsäädäntö poikkeaa suomalaisista normeista. Tällöin on tärkeää, että työntekijä tietää, ettei hän ole vailla oikeussuojaa. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n merityösopimus (MLC) muodostaa globaalin perussääntelyn merityön ehdoille. Sopimus on ratifioitu lähes kaikissa merenkulkua harjoittavissa valtioissa ja se sitoo sekä lipun valtioita että satamavaltioita. Suomi on mukana sopimuksessa, ja se on osa myös meidän kansallista lainsäädäntöämme. MLC takaa työntekijälle oikeuden turvalliseen työympäristöön. Sopimus velvoittaa työnantajia huolehtimaan työsuojelusta, työntekijöiden terveydestä, ensiapuvalmiudesta, turvallisuusharjoituksista ja työn riskiarvioinnista. MLC korostaa myös työntekijän oikeutta tehdä valitus ilman seuraamuksia. Jos työntekijä kokee, että hänen turvallisuutensa vaarantuu, hän voi kääntyä paitsi työnantajan tai luottamusmiehen puoleen, myös suoraan satamavaltion viranomaisen puoleen, joka voi tarkastaa aluksen ja tarvittaessa pysäyttää sen satamaan, kunnes puutteet on korjattu. Kansainväliset säännökset ja sopimukset antavat työntekijälle huomattavaa suojaa silloinkin, kun työnantaja ei toimi Suomen lain mukaan tai kun alus on rekisteröity valtioon, jonka sääntelyä on vaikeampi valvoa. KÄYTÄNNÖN TOIMINTAVINKKEJÄ – MITEN TOIMIA TURVALLISUUDEN HORJUESSA Työntekijä kohtaa toisinaan tilanteita, joissa jokin ei tunnu turvalliselta. Se voi olla puuttuva suojavaruste, rikkoutunut pelastuslautta tai toimimaton palohälytin. Joskus vaarat liittyvät kuormittaviin työaikoihin, univajeeseen tai huonoon työilmapiiriin, jotka heikentävät valppautta ja aiheuttavat inhimillisiä virheitä. Näissä tilanteissa tärkeintä on toimia ajoissa. Ensimmäinen askel on ilmoittaa asiasta työnjohdolle, aluksen päällikölle tai työsuojeluvaltuutetulle. Usein asiat voidaan korjata nopeasti, kun niihin puututaan asiallisesti ja yhteistyössä. Jos
14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Liiton juristi SUSANNA KANKAINEN kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita. Skyldighet eller rättighet? – ARBETSTAGARENS STÄLLNING I ARBETARSKYDDSFRÅGOR tilanne ei muutu tai epäilee, ettei ilmoitusta oteta vakavasti, työntekijällä on oikeus olla yhteydessä luottamusmieheen tai omaan ammattiliittoonsa. Liiton lakimies voi neuvoa, miten tilanteessa kannattaa edetä ja milloin on syytä tehdä viranomaisilmoitus. AVI:n työsuojeluviranomaiset käsittelevät myös merityöhön liittyviä ilmoituksia. Ilmoitus kannattaa dokumentoida: mitä tapahtui, milloin, ketkä olivat paikalla ja miten työnantaja reagoi. Näin saadaan kokonaiskuva, jos tilannetta täytyy selvittää tarkemmin viranomaisen tai liiton toimesta. Kaikki viestinvaihto on hyvä pitää tallessa. Myös esimiehenä työskentelevien on hyvä mieltää dokumentoinnin merkityksellisyys. Esimiehen vastuu työturvallisuusasioissa on ankaraa vastuuta. Käytännössä jos jotakin tapahtuu, tullaan esimiehen toimia tarkastelemaan erityisen kriittisesti. Hyvin tavanomaista on, että vakavien työturvallisuustapausten kohdalla esimies saa työnantajan ohella työturvallisuusrikoksesta tuomion, sillä tämän olisi pitänyt puuttua työturvallisuuspuutteeseen tai ohjeiden laiminlyöntiin. Tämä on tärkeä pitää mielessä etenkin, jos joku työntekijä on hyvin vastahakoinen toimimaan ohjeiden mukaisesti. Työnantajayhtiölle tavanomaisesti määrätään yhteisösakkoa ja muutkin vastuuhenkilöt voivat saada tuomioita. Joskus työpaikoilla turvallisuusongelmista vaietaan. Tämä voi johtua pelosta, tottumuksesta tai epäluottamuksesta järjestelmään. Hiljaisuus kuitenkin ylläpitää vaaroja ja lisää riskejä. Turvallisuuskulttuurin muuttaminen alkaa siitä, että työntekijä uskaltaa puhua. Se vaatii rohkeutta, mutta ennen kaikkea tietoisuutta omista oikeuksista. Turvallisuudesta keskusteleminen ei ole valittamista, vaan ammattimaisuutta. Kun joku tuo esiin puutteen, hän tekee palveluksen koko miehistölle. Työpaikan johdolla on vastuu reagoida rakentavasti ja tukea työntekijöitä tässä. Jos näin ei tapahdu, järjestelmä tarjoaa keinoja vaikuttaa. Työturvallisuusasioissa ei tarvitse jäädä yksin. Jos tilanne tuntuu epäselvältä, tai jos työntekijä epäilee, että oikeuksia rikotaan, on mahdollista ja suositeltavaa kääntyä luottamusmiehen tai ammattiliiton puoleen. Heiltä saa apua paitsi tilanteen arviointiin, myös sen ratkaisemiseen. On parempi kysyä ajoissa kuin toimia jälkikäteen. Förbundsjuristen Susanna Kankainen skriver i tidningen om ett arbetsrättsligt tema på ett praktiskt och vardagligt språk och belyser frågor och ämnen som rör det dagliga arbetslivet. Artikeln behandlar arbetstagarens och arbetsgivarens roller inom arbetarskyddet. Den beskriver de olika parternas rättigheter och skyldigheter och visar på ett praktiskt sätt hur man bör förhålla sig till arbetarskyddslagen, men också hur man kan agera om bestämmelserna åsidosätts. Sjöfarten är ett yrke där arbetarskydd inte enbart handlar om att följa regler – det är en väsentlig del av det dagliga överlevandet. Ombord kan även små slarvigheter leda till allvarliga, i värsta fall oåterkalleliga, konsekvenser. Säkerhet är en integrerad del av professionellt agerande, men dess förverkligande är inte enbart arbetsgivarens ansvar. Också arbetstagaren har en central roll i att bygga upp en säkerhetskultur – en roll som skyddas både av nationell och internationell lagstiftning. I vardagen talar man ofta om vad arbetstagaren ska göra: använda skyddsutrustning, delta i övningar och följa instruktioner. Vid sidan av detta är det lika viktigt att fråga vad arbetstagaren har rätt till. Arbetarskydd är ingen förmån – det är en lagstadgad grundläggande rättighet. Sjömannen bör veta var gränserna mellan hans eller hennes rättigheter och skyldigheter går – och vilka medel som står till buds om säkerheten inte upprätthålls. När däck är halt, verktyg bristfälliga eller en brandövning uteblir på grund av tidsbrist handlar det inte om bagateller utan om lag och människors hälsa. Samtidigt måste fartygets befäl och andra chefer vara medvetna om sitt ansvar. Av den anledningen kan ett tydligt och bestämt förhållningssätt i arbetarskyddsfrågor vara att rekommendera. Ledande personer bör ha i åtanke att även om någon i besättningen tenderar att fuska med regler, är det inte enbart denna persons ansvar eller personliga beslut — i sista hand kan till exempel befälhavaren och rederiet bli straff- och skadeståndsansvariga för försummelser. ARBETARSKYDDSPLIKTEN BÖRJAR HOS ARBETSGIVAREN – MEN SLUTAR INTE DÄR Arbetsgivaren har ett primärt och lagstadgat ansvar i arbetarskyddsfrågor. Detta ansvar är inte en formell plikt eller enbart en administrativ uppgift, utan en konkret och praktisk omsorgsplikt för arbetstagarnas hälsa och säkerhet i
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==