6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART KANSAINVÄLISEN MERENKULKUJÄRJESTÖN NEUVOSTON KOKOUKSESSA EDISTETTIIN KOKOUSTEN AVOIMUUTTA JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) neuvosto kokoontui 8.–12.7.2024 Lontoossa. Neuvosto kokoontui 132. istuntoonsa. Suomi osallistui kokoukseen ensimmäisen kerran täysimääräisenä jäsenenä tultuaan valituksi neuvostoon joulukuussa 2023. Neuvosto käsitteli muun muassa merenkulkujärjestön kokousten avoimuuteen liittyviä kysymyksiä ja hyväksyi päätöksen siitä, että neuvoston kokoukset ovat jatkossa yleisölle reaaliajassa seurattavia. Tähän mennessä neuvoston kokoukset ovat olleet lähtökohtaisesti suljettuja, ellei neuvosto ole päättänyt toisin. Marraskuussa pidettävästä neuvoston seuraavasta kokouksesta lähtien neuvoston kokoukset ovat julkisia, ellei neuvosto päätä, että jokin asiakohta käsitellään yleisöltä suljettuna. Koronapandemian aikana IMO kokoontui ainoastaan etäkokouksin. Etäosallistumista on jatkettu läsnäolokokouksia täydentävänä mahdollisuutena koeluonteisesti. Koeaika on päättymässä. Päätös jatkaa etäosallistumismahdollisuutta tukee erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden edustajien mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Se mahdollistaa myös asiantuntijoiden suuremman osallistumisen kokouksiin. NEUVOSTOSSA KOROSTETTIIN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Neuvostossa edistettiin myös sukupuolten tasa-arvoa. Neuvosto kannatti häirinnänvastaisten eettisten periaatteiden käyttöönottoa järjestön kokouksissa ja tapahtumissa. Lisäksi neuvosto korosti, että IMO:n kansainvälisen merenkulkupalkinnon (International Maritime Prize) saajaksi tulisi ehdottaa enemmän naisia. Palkinto on jaettu ansioituneille IMO:n työhön osallistuneille ehdokkaille vuodesta 1980 lähtien. Toistaiseksi palkinnon on saanut vasta kaksi naista. Vuoden 2023 kansainvälisen merenkulkupalkinto myönnettiin Cookinsaarten pysyvälle IMO-edustajalle, kapteeni Ian Finleylle hänen elämäntyöstään merenkulun hyväksi. Hän aloitti merenkulkijan uransa jo vuonna 1961 ja on toiminut IMO:ssa yli 30 vuoden ajan. Suomi tuki palkinnon myöntämistä. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin tavanomaiseen tapaan järjestön budjettia ja taloudellista tilannetta. Suomi korostaa kestävää lähestymistapaa, jossa kustannukset ovat tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa. Neuvosto otti myös tiedoksi IMO:n jäsenmaiden auditointijärjestelmän (IMSAS) etenemisen. Auditoimalla jäsenvaltioitaan IMO pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa sekä kehittävät merenkulkuhallintoaan. Suomi auditoidaan lokakuussa 2024. IMO:lla on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana. IMO:ssa on 176 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Suomi on valittu neuvoston jäseneksi vuosille 2024–2025. IMO:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 18.–22.11.2024 Lontoossa. SUOMEN MERENKULUN HALLINNON AUDITOINTI LÄHESTYY Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO auditoi jäsenvaltioistaan Suomen loka-marraskuun taitteessa. Auditoinneilla IMO pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa sekä kehittävät merenkulkuhallintoaan. Mukana on laajasti Suomen merenkulun hallinnon toimijoita ja auditointiin on valmistauduttu yhdessä. IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on edistää sovellettavien IMO:n sopimusten johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja auttaa jäsenvaltioita parantamaan merenkulkuhallintoaan. Suomen auditointi tapahtuu 28.10 - 4.11.2024 Helsingissä. Auditointiohjelma on laaja ja mukana on laajasti Suomen merenkulun hallinnon toimijoita. Auditointiajankohta siirtyi aiemmin ilmoitetusta kaksi viikkoa eteenpäin. "Edessä on tiukka viikko, jonka aikana meidän on pystyttävä osoittamaan, että Suomi tekee sitoumustensa mukaisesti. Meillä merenkulkuhallinnon tehtävistä vastaa iso joukko ministeriöitä ja organisaatioita. Hyvä arjen yhteistyö ja tiivis yhdessä valmistautuminen on näytön pohjana", kertoo erityisasiantuntija, IMSAS-auditoinnin kansallinen yhteyshenkilö Hanna Suutarla. TAUSTALLA TIIVIS YHTEISTYÖ Suomi on valmistautunut auditointiin kokoamalla merenkulkuhallinnon toimijoista auditoinnin koordinaatioryhmän ja ottamalla käyttöön merenkulkuhallinnon toimijat kerran vuodessa yhdistävän merenkulun hallinnon katselmuksen. Tämän vuoden katselmus järjestettiin 22.8. Paikalla olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, Väylävirasto, Ilmatieteenlaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Rajavartiolaitos, Syke, Tulli, Fintraffic, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Sisäministeriön pelastusosasto ja Onnettomuustutkintakeskus. Katselmuksessa käsiteltiin hallinnon suoriutumista, muutoksia toimintakentässä ja tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Katselmusmenettely on myös Suomen työkalu tulevien auditointihavaintojen korjaamisessa ja hallinnon toiminnan kehittämisessä. IMSAS-AUDITOINTIKEHYS SITOO YHTEEN IMO:N JA JÄSENVALTION VASTUUT Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tehtävänä on luoda merenkulkualalle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista, luotettavaa, ympäristöystävällistä, tehokasta ja kestävää merenkulkua. Kullakin jäsenvaltioilla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn toimeenpano kansallisessa lainsäädännössä ja velvollisuus järjestää merenkulkuhallintonsa niin, että maat voivat täyttää velvollisuutensa lippu-, satama- ja rannikkovaltioina. IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä; kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia. Tällä tarkoitetaan niin alusten tarkastuksia, katsastuksia, liikenteenohjausta, meripelastusta, merenkulkukoulutusta ja pätevyyksien myöntämistä kuin valvontaa ja rangaistusten määräämistä rikkomuksista.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==