24 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Työnantajan rooli työnjohto-oikeuden näkökulmasta on keskeinen ja merkittävä. Työnjohto-oikeus tarkoittaa työnantajan oikeutta määrätä ja ohjata työntekijöitä työtehtävissään. Tämä oikeus perustuu työsopimukseen ja työnantajan asemaan työnantajana. Työnjohtooikeus antaa työnantajalle valtuudet päättää työntekijöiden työtehtävistä, työaikojen järjestämisestä, työn suorittamistavasta ja muista vastaavista asioista. Työnantajan rooli työnjohto-oikeuden näkökulmasta on siis toimia tahona, joka ohjaa ja johtaa työntekijöitä. Työnantajalla on myös oikeus valita työntekijät ja tehdä päätöksiä työsuhteeseen liittyen, kuten palkankorotukset, ylennykset ja irtisanomiset. Kuitenkin näissä päätöksissä on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta ja muita työlainsäädännön asettamia rajoituksia. Oikeus ottaa ja erottaa työntekijöitä taas pohjaa lähinnä sopimusvapauteen. Kysymys ei ole siten työnjohtovallasta. Työsuhteen aikana työnantajalla ei voi ilman lakiin perustuvaa oikeutta päättää kenenkään työsuhdetta tai muutoin muuttaa yksipuolisesti työsuhteen olennaisia ehtoja. Työehtosopimuksella on voitu myös sopia rajoittavasti työntekijöiden valinnoista yksittäisiä miehityksiä koskien tai muusta vastaavasta poikkeamasta. Työnantajalla on oikeus antaa ohjeita työntekijän työtehtävistä ja työn suorittamistavasta. Työnantaja voi esimerkiksi määrätä tietyn työjärjestyksen tai käytännön, jota työntekijän tulee noudattaa. Tämä voi aiheuttaa tilanteita, joissa työntekijä kokee, että työnantaja puuttuu liikaa työn tekemiseen ja rajoittaa työntekijän omaa harkintaa. Kuitenkin on hyvä huomata, että esimerkiksi uuden tekniikan käyttöönotossa tai merkittävästä työn suoritustavan muutoksesta, joka on olennainen ehto työsuhteen kannalta merkitsee usein työnantajan velvollisuutta käydä asiassa yhteistoimintalain tarkoittamat muutosneuvottelut. Työnantajan rooli työnjohto-oikeuden näkökulmasta sisältää myös vastuun työntekijöiden ohjauksesta ja valvonnasta. Työnantaja voi antaa työntekijöilleen ohjeita ja neuvoja työtehtävien suorittamiseen liittyen. Lisäksi työnantajalla on oikeus valvoa työntekijöiden työskentelyä ja varmistaa, että työ suoritetaan asianmukaisesti ja sovitulla tavalla. Työnjohto-oikeus antaa työnantajalle myös mahdollisuuden antaa palautetta ja tarvittaessa puuttua työntekijöiden toimintaan, mikäli se on tarpeen. Työnantajan rooli työnjohto-oikeuden näkökulmasta on siis ohjata, valvoa ja tarvittaessa korjata työntekijöiden toimintaa. Työnantajan työnjohtovaltaan kuuluu myös oikeus antaa varoitus ja määrätä eräitä luonteeltaan kurinpidollisia seuraamuksia työntekijälle, joka on rikkonut työsuhteeseensa liittyviä velvollisuuksia. Näistäkin voi kuitenkin olla työehtosopimusmääräyksiä. Työnantajan oikeus johtaa työtä eli direktio-oikeus on Työnantajan oikeus johtaa työtä– Työsopimuksen solmiminen on keskeinen osa työelämän dynamiikkaa, jossa työntekijä sitoutuu suorittamaan työnsä ja työnantaja puolestaan sitoutuu maksamaan palkkaa. Tässä sopimusjärjestelmässä yhtenä olennaisena ominaisuutena on työnantajan direktio-oikeus, eli oikeus johtaa ja organisoida työtä. keskeinen tekijä työsuhteessa ja on keskinen osa työnantajan päätösvaltaa. Direktio-oikeuden perusajatuksena on, että työnantaja päättää työn organisoinnista, työmenetelmistä ja työvälineistä. Työnantajan työnjohtovalta ei kuitenkaan ole rajaton oikeus ja tässä artikkelissa käsitellään työnjohtooikeuden ulottuvuutta ja rajoja. MITÄ DIREKTIO-OIKEUS TARKOITTAA? Kuten edellä todettu, työnantajan direktio-oikeus tarkoittaa työnantajan oikeutta antaa ohjeita ja määräyksiä työntekijöilleen työtehtävien suorittamiseksi. Käskyvalta kytkeytyy työnantajan direktio-oikeuteen. Direktio-oikeus on yksi työsopimuksen ja työsuhteen tunnusmerkki, joka viittaa työntekijän sitoutumiseen työntekoon työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Kääntäen voitaisiin sanoa, että jos työn järjestäjällä ei ole käskyvaltaa työn tekemiseen, ei kyse ole työsuhteesta. Merityösopimuslain työntekijän yleisistä velvollisuuksista säädetään, että ”Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta”. Säännös siis velvoittaa työntekijän noudattamaan niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa työn suorittamista koskien. Työnantajan toimivalta antaa määräyksiä pohjautuu ja toisaalta rajoittuu mm. työsopimuksessa sovituissa ehdoissa. Työnantajan valta antaa käskyjä perustuu siten lähtökohtaisesti jokaisen työsuhteen osalta työnantajan ja työntekijän väliseen työsopimukseen joko nimenomaisena tai hiljaisena ehtona. Työsopimuksessahan työntekijä antaa työpanoksensa työnantajan käytettäväksi. Työnjohtovalta on siten tämän työpanoksen antamisen vastinpari. Direktio-oikeus voi koskea esimerkiksi työntekijän työtehtävien sisältöä, työvaatetusta ja työn suoritustapaa sekä työlle asetettavia tavoitteita. Työnantajan direktio-oikeus on kuitenkin rajallinen, ja sen käyttöön liittyy myös velvollisuuksia ja rajoituksia, eikä se missään nimessä tarkoita täydellistä valtaa työntekijöiden yli. Työnantajan direktio-oikeuden ja työntekijän velvollisuuksien välillä vallitsee tasapaino. Työntekijän on suoritettava työtehtävänsä huolellisesti ja noudatettava työnantajan antamia ohjeistuksia. Työnantajalla puolestaan on oikeus valvoa työntekijän työskentelyä työaikana. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan antamia ohjeita ja määräyksiä, ellei niitä ole selkeästi ristiriidassa työsopimuksessa sovittujen ehtojen kanssa. Tätä periaatetta kutsutaan työnantajan tulkintaetuoikeudeksi. Työnantajan tulkintaetuoikeus tarkoittaa käytännössä sitä, että jos kiistaa siitä, voiko työnantaja antaa tiettyä määräystä työn tekoa koskien, noudatetaan kiistan ratkaisemiseen asti työnantajan tulkintaa ja työntekijän tulee tätä noudattaa, ellei ristiriita ole riittävän ilmeinen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==