SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart NFBK Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 26.–28.9.2024 Grímsborgir, Islanti NFBK Nordiska fartygsbefälskongress 26.–28.9.2024 Grímsborgir, Island 3 24
sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 18.12 Materialet senast 11.11 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, 040 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Heidi Tauriainen, Dan Stenbäck, Juha Tuomi, Sakari Häyrinen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland 3| 2024 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Osa artikkeleista LBS Scandinavia Oy / En del av artiklarna LBS Scandinavia Oy AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 950 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 6 Traficom 7 Liikenne- ja viestintäministeriö 8 Kommunikationsministeriet 9 Työttömyysturva uudistui syyskuussa 10 Arbetslöshetsförmånen reformerades i september 12 Jos jäät työttömäksi, toimi näin 13 Gör så här om du blir arbetslös: 14 NFBK Pohjoismaisten laivanpäällystöliittojen kongressi 15 NFBK Nordiska fartygsbefälskongress 16 SLPL:n Rapuristeily Tampereella / FSBF:s Kräftskivakryssning i Tammerfors 17 SLPL:n Saimaan risteily / FSBF:s Saimenkryssning 18 Syksyn luottamusmieskurssi Helsingissä 19 Höstens förtroendemannakurs i Helsingfors 20 Mericrew 24 Työnantajan oikeus johtaa työtä 26 Arbetsgivarens rätt att leda arbetet 30 Joensuun Sinivuokko 36 Joensuus Blåsippa 40 LUKUVINKKI: Selviytyjä 42 LÄSTIPS: Överlevare 44 LIITON MÖKIT JÄSENILLE 2024 46 FÖRBUNDETS STUGOR FÖR MEDLEMMAR 2024 48 Jäsenen If Matkavakuutus 49 Medlemsförsäkringen hos If Reseförsäkring 50 NAUTILUS: What’s the problem with flags of convenience? 56 Eversheds sutherland 58 Vietä loma Himoksella! / Tillbringa semestern på Himos! 60 Merenkulun turvallisuus-palkinto Sea Sunday 2024 61 Sjöfartens säkerhetspris Sea Sunday 2024 64 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 66 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst 67 Piirit / Kretsarna 20 Mericrew 22 Mericrew 29 Kutsu vuosikokoukseen 29 Kallelse till årsmötet 30 Joensuun Sinivuokko 36 Joensuus Blåsippa
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi PÄÄKIRJOITUS LEDARE Hösten för inte med sig ljusning i tunneln Inom många sektorer av tung industrin har kollektivavtalsförhandlingar inletts, eller är på väg att inledas i slutet av året. Exempel på dessa är teknologiindustrin, den mekaniska skogsindustrin, den kemiska basindustrin, plastproduktindustrin och den kemiska produktindustrin samt olje-, naturgas- och petrokemiska industrin. Med hänsyn till den svaga löneutvecklingen redan under många år, blir denna omgång väldigt tung som helhet, när man tar också hänsyn till genomförandet av den finska regeringens regeringsprogram. ”STTK:s styrelse anser att regeringens lagberedning besväras av hetsighet och hafsighet. Omsorgsfull lagberedning hör dock till kärnan av en fungerande demokrati. – Det har satts orealistiska tidtabeller för lagberedningsprojekten. Talet om trepartsberedning är bara vackra ord eftersom vedertagen praxis för denna inte har följts i arbetsgruppens arbete. Av tidsskäl har alla experter inte hörts” poängterar STTK:s ordförande Antti Palola. I Finlands regeringsprogram 20.6.2023 står det bland annat följande: I ett starkt och engagerat Finland har människorna möjlighet att öka sin kompetens, att sysselsätta sig, att klara sig på sin lön eller pension och att leva i trygghet. I ett samhälle där de grundläggande frågorna är i ordning har människorna rätt och frihet att försöka skapa ett gott liv efter sitt eget tycke. Människorna känner sig delaktiga och har förtroende för varandra. Man tar hand om dem som har det sämst ställt. Statsmaktens uppgift är att skapa förutsättningarna för friheten och möjligheterna. När man lägger till världspolitiska oroligheter och krig till denna instabila grund och tomma löften från de anställdas synvinkel, behöver man inte vara så insatt i saker och ting för att förstå att situationen är kritisk och svår. Det verkar inte så som att helheten är under kontroll! En positiv sak med ekonomin är att inflationen har fallit stadigt under 2024 och var runt 1,2 % i augusti. Problemet har varit arbetslösheten, som var så hög som 9,3 % under andra kvartalet. Samtidigt led många branscher av brist på arbetskraft, och det är vanligt i nästan alla sjöfartens sektorer och vakanser. Tillsammans måste vi säkerställa att sjöfarten är en attraktivt karriärval även i framtiden. Vi kan alla göra vårt bästa i detta ärende! Jag önskar er alla ork till denna höst! Verksamhetsledare Johan Ramsland Syksy ei tarjoa yhtään valoa tunnelissa Monella raskaan teollisuuden alalla ovat alkaneet työehtosopimusneuvottelut, tai ovat kohtapuoleen alkamassa loppuvuodesta. Näistä esimerkkeinä muun muassa teknologiateollisuus, mekaaninen metsäteollisuus, kemian perusteollisuus, muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus sekä öljy, -maakaasu ja petrokemian teollisuus. Ottaen huomioon heikot palkantarkistukset jo monena vuonna, niin tämä kierros tulee olemaan erittäin raskas kokonaisuutena, kun huomioi Suomen hallituksen hallitusohjelman toteutukset. ”STTK:n hallituksen mielestä maan hallituksen lainsäädäntövalmistelua vaivaa hosuminen ja hutilointi. Huolellinen lainsäädäntövalmistelu on kuitenkin toimivan demokratian ydintä. – Lainvalmisteluhankkeille on annettu epärealistiset aikataulut. Kolmikantainen valmistelu on sanahelinää, sillä työryhmätyöskentelyssä ei ole noudatettu siihen liittyvän valmistelun vakiintuneita toimintatapoja. Aikataulusyistä kaikkia asiantuntijoita ei ole kuultu” STTK:n puheenjohtaja Antti Palola luettelee. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa lukee 20.6.2023 muun muassa näin: Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, työllistyä, pärjätä palkallaan tai eläkkeellään ja elää turvassa. Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille. Kun tähän työntekijöiden kannalta epävakaisiin pohjiin ja tyhjiin lupauksiin huomioidaan vielä maailmanpoliittiset levottomuudet ja sodat ei tarvitse olla kovin perehtynyt asioihin ymmärtääkseen, että tilanne on kriittinen ja hankala, eikä todellakaan vaikuttaa siltä, että mikään asia olisi hanskassa juuri nyt! Hyvä seikka taloudessa on se, että inflaatio on laskenut tasaisesti vuoden 2024 aikana ja oli noin 1,2 % elokuussa. Ongelmaksi on koitunut työttömyys, joka oli toisen vuosineljänneksenä peräti 9,3 %. Moni ala kärsi samalla työvoimapulasta ja melkein kaikilla merenkulun sektoreilla ja vakansseissa tämä on arkipäivää. Meidän pitää yhdessä pitää merenkulku varteenotettavana urana tulevaisuudessakin. Voimme kaikki tehdä parhaamme tässä asiassa! Toivon teille kaikille jaksamista syksyyn! Toiminnanjohtaja Johan Ramsland
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART AARIA Arbetslöshetskassan Elimägatan 5, 00510 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån 9–12 ti 12 –15 ons 9–12 to 9–12 AARIA Työttömyyskassa Elimäenkatu 5, 00510 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma 9–12 ti 12 –15 ke 9–12 to 9–12 Merivälitys – Havsförmedling VARSINAIS-SUOMEN TE-TOIMISTO Itsenäisyydenaukio 2 20800 Turku ville.kaldstrom@te-toimisto.fi Ville Käldström puh: 0295 044 821 EGENTLIGA FINLANDS TE-BYRÅ Självständighetsplan 2, 20800 Åbo ville.kaldstrom@an-byran.fi ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN 040 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA 09 612 2440/ 040 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: 09 612 2440 / 040 512 2491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN 050 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN 040 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Heidi TAURIAINEN Dan STENBÄCK Juha TUOMI Sakari HÄYRINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA 09 612 2440
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART KANSAINVÄLISEN MERENKULKUJÄRJESTÖN NEUVOSTON KOKOUKSESSA EDISTETTIIN KOKOUSTEN AVOIMUUTTA JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) neuvosto kokoontui 8.–12.7.2024 Lontoossa. Neuvosto kokoontui 132. istuntoonsa. Suomi osallistui kokoukseen ensimmäisen kerran täysimääräisenä jäsenenä tultuaan valituksi neuvostoon joulukuussa 2023. Neuvosto käsitteli muun muassa merenkulkujärjestön kokousten avoimuuteen liittyviä kysymyksiä ja hyväksyi päätöksen siitä, että neuvoston kokoukset ovat jatkossa yleisölle reaaliajassa seurattavia. Tähän mennessä neuvoston kokoukset ovat olleet lähtökohtaisesti suljettuja, ellei neuvosto ole päättänyt toisin. Marraskuussa pidettävästä neuvoston seuraavasta kokouksesta lähtien neuvoston kokoukset ovat julkisia, ellei neuvosto päätä, että jokin asiakohta käsitellään yleisöltä suljettuna. Koronapandemian aikana IMO kokoontui ainoastaan etäkokouksin. Etäosallistumista on jatkettu läsnäolokokouksia täydentävänä mahdollisuutena koeluonteisesti. Koeaika on päättymässä. Päätös jatkaa etäosallistumismahdollisuutta tukee erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden ja vähiten kehittyneiden maiden edustajien mahdollisuuksia osallistua kokouksiin. Se mahdollistaa myös asiantuntijoiden suuremman osallistumisen kokouksiin. NEUVOSTOSSA KOROSTETTIIN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Neuvostossa edistettiin myös sukupuolten tasa-arvoa. Neuvosto kannatti häirinnänvastaisten eettisten periaatteiden käyttöönottoa järjestön kokouksissa ja tapahtumissa. Lisäksi neuvosto korosti, että IMO:n kansainvälisen merenkulkupalkinnon (International Maritime Prize) saajaksi tulisi ehdottaa enemmän naisia. Palkinto on jaettu ansioituneille IMO:n työhön osallistuneille ehdokkaille vuodesta 1980 lähtien. Toistaiseksi palkinnon on saanut vasta kaksi naista. Vuoden 2023 kansainvälisen merenkulkupalkinto myönnettiin Cookinsaarten pysyvälle IMO-edustajalle, kapteeni Ian Finleylle hänen elämäntyöstään merenkulun hyväksi. Hän aloitti merenkulkijan uransa jo vuonna 1961 ja on toiminut IMO:ssa yli 30 vuoden ajan. Suomi tuki palkinnon myöntämistä. Lisäksi kokouksessa käsiteltiin tavanomaiseen tapaan järjestön budjettia ja taloudellista tilannetta. Suomi korostaa kestävää lähestymistapaa, jossa kustannukset ovat tasapainossa käytettävissä olevien resurssien kanssa. Neuvosto otti myös tiedoksi IMO:n jäsenmaiden auditointijärjestelmän (IMSAS) etenemisen. Auditoimalla jäsenvaltioitaan IMO pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa sekä kehittävät merenkulkuhallintoaan. Suomi auditoidaan lokakuussa 2024. IMO:lla on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana. IMO:ssa on 176 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959. Suomi on valittu neuvoston jäseneksi vuosille 2024–2025. IMO:n neuvosto kokoontuu seuraavan kerran 18.–22.11.2024 Lontoossa. SUOMEN MERENKULUN HALLINNON AUDITOINTI LÄHESTYY Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO auditoi jäsenvaltioistaan Suomen loka-marraskuun taitteessa. Auditoinneilla IMO pyrkii varmistamaan, että jäsenvaltiot täyttävät kansainväliset velvoitteensa sekä kehittävät merenkulkuhallintoaan. Mukana on laajasti Suomen merenkulun hallinnon toimijoita ja auditointiin on valmistauduttu yhdessä. IMO:n jäsenvaltioiden auditointijärjestelmän (IMSAS) tavoitteena on edistää sovellettavien IMO:n sopimusten johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa ja auttaa jäsenvaltioita parantamaan merenkulkuhallintoaan. Suomen auditointi tapahtuu 28.10 - 4.11.2024 Helsingissä. Auditointiohjelma on laaja ja mukana on laajasti Suomen merenkulun hallinnon toimijoita. Auditointiajankohta siirtyi aiemmin ilmoitetusta kaksi viikkoa eteenpäin. "Edessä on tiukka viikko, jonka aikana meidän on pystyttävä osoittamaan, että Suomi tekee sitoumustensa mukaisesti. Meillä merenkulkuhallinnon tehtävistä vastaa iso joukko ministeriöitä ja organisaatioita. Hyvä arjen yhteistyö ja tiivis yhdessä valmistautuminen on näytön pohjana", kertoo erityisasiantuntija, IMSAS-auditoinnin kansallinen yhteyshenkilö Hanna Suutarla. TAUSTALLA TIIVIS YHTEISTYÖ Suomi on valmistautunut auditointiin kokoamalla merenkulkuhallinnon toimijoista auditoinnin koordinaatioryhmän ja ottamalla käyttöön merenkulkuhallinnon toimijat kerran vuodessa yhdistävän merenkulun hallinnon katselmuksen. Tämän vuoden katselmus järjestettiin 22.8. Paikalla olivat liikenne- ja viestintäministeriö, Traficom, Väylävirasto, Ilmatieteenlaitos, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Uudenmaan ELY-keskus, Rajavartiolaitos, Syke, Tulli, Fintraffic, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, Sisäministeriön pelastusosasto ja Onnettomuustutkintakeskus. Katselmuksessa käsiteltiin hallinnon suoriutumista, muutoksia toimintakentässä ja tarvittavia korjaavia toimenpiteitä. Katselmusmenettely on myös Suomen työkalu tulevien auditointihavaintojen korjaamisessa ja hallinnon toiminnan kehittämisessä. IMSAS-AUDITOINTIKEHYS SITOO YHTEEN IMO:N JA JÄSENVALTION VASTUUT Kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tehtävänä on luoda merenkulkualalle oikeudenmukainen ja tehokas, maailmanlaajuisesti toteutettu sääntelykehys, joka edistää turvallista, luotettavaa, ympäristöystävällistä, tehokasta ja kestävää merenkulkua. Kullakin jäsenvaltioilla on puolestaan vastuullaan IMO:n sääntelyn toimeenpano kansallisessa lainsäädännössä ja velvollisuus järjestää merenkulkuhallintonsa niin, että maat voivat täyttää velvollisuutensa lippu-, satama- ja rannikkovaltioina. IMO:n säätely toteutuu vain jäsenvaltioiden toimien myötä; kaikki yksittäiset toimet ovat jäsenmaiden toteuttamia. Tällä tarkoitetaan niin alusten tarkastuksia, katsastuksia, liikenteenohjausta, meripelastusta, merenkulkukoulutusta ja pätevyyksien myöntämistä kuin valvontaa ja rangaistusten määräämistä rikkomuksista.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 SJÖFARTSORGANISATIONEN IMO:S RÅDSMÖTE FRÄMJADE JÄMSTÄLLDHET MELLAN KÖNEN OCH ÖPPENHET I FRÅGA OM ORGANISATIONENS MÖTEN Internationella sjöfartsorganisationen IMO:s råd samlades till sitt 132:a möte i London den 8–12 juli 2024. Finland deltog i IMO:s rådsmöte för första gången som fullvärdig medlem efter att ha blivit utsedd till medlem i rådet i december 2023. Rådet diskuterade bland annat öppenhet i fråga om sjöfartsorganisationens möten och antog ett beslut om att allmänheten i framtiden ska kunna följa rådets möten i realtid. Hittills har rådets möten i princip varit slutna, om inte rådet har beslutat något annat. Från och med nästa rådsmöte i november kommer mötena att vara offentliga om inte rådet beslutar att ett ärende ska behandlas slutet för allmänheten. Under covid-19-pandemin sammanträdde IMO endast på distans. Att delta på distans har varit möjligt på försöksbasis som ett komplement till närvaromötena. Försöksperioden håller på att löpa ut. Beslutet att förlänga möjligheten att delta på distans gör det lättare i synnerhet för företrädare för små östater under utveckling och för de minst utvecklade länderna att delta i mötena. Det gör det också möjligt för experter att delta i mötena i större utsträckning. JÄMSTÄLLDHET BETONADES UNDER MÖTET Rådet främjade också jämställdhet mellan könen. Det understödde införandet av etiska principer mot trakasserier vid organisationens möten och evenemang. Rådet betonade också att fler kvinnor bör nomineras till IMO:s internationella sjöfartspris (International Maritime Prize). Priset har delats ut sedan 1980 till meriterade personer som deltagit i IMO:s arbete. Hittills har bara två kvinnor fått priset. Internationella sjöfartspriset 2023 tilldelades Cooköarnas ständiga representant vid IMO, kapten Ian Finley, för hans livsverk för sjöfarten. Han inledde sin karriär som sjöman redan 1961 och har varit verksam vid IMO i över 30 år. Finland understödde förslaget till pristagare. Vid mötet behandlades i sedvanlig ordning också organisationens budget och ekonomiska situation. Finland framhäver ett hållbart tillvägagångssätt där kostnaderna är i balans med de tillgängliga resurserna. Rådet informerades också om hur IMO:s system för revision av medlemsstater (IMSAS) framskrider. Genom revision av sina medlemsstater strävar IMO efter att säkerställa att medlemsstaterna fullgör sina internationella förpliktelser och utvecklar sin sjöfartsförvaltning. Finlands revision ordnas i oktober 2024. IMO har en central roll i utvecklingen av internationella regler för sjöfarten. Rådet, som består av medlemsländerna, styr på ett övergripande sätt organisationens arbete under tiden mellan generalförsamlingarna. IMO har 176 medlemsländer och Finland har varit medlem i organisationen sedan 1959. Finland har utsetts till medlem i IMO:s råd för 2024–2025. IMO:s råd sammanträder nästa gång i London den 18–22 november 2024. ARCTIA OY SIIRTYY LVM:N HALLINNONALALLE, CINIA OY VALTIONEUVOSTON KANSLIAN OHJAUKSEEN Arctia Oy:n omistajaohjaus siirtyy valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta liikenne- ja viestintäministeriöön. Valtioneuvosto antoi asetuksen liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun asetuksen muutoksesta sekä asetuksen valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen muutoksesta 22.8.2024. Samassa yhteydessä Arctia Oy muuttuu strategisen intressin yhtiöstä erityistehtäväyhtiöksi. Erityistehtävä tarkoittaa, että yhtiöllä on valtion määrittelemä elinkeino-, teollisuus-, yhteiskunta- tai muu poliittinen tehtävä tai jokin muu erityisrooli. Arctia tarjoaa jäänmurto-, väylänhoito- ja merenmittauspalveluja. Jäänmurto on Suomen kansantaloudelle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle välttämätön palvelu, joka on olennainen osa liikennejärjestelmän kokonaisuutta. Hyvin merkittävä osa Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse. Jäänmurrolla turvataan talvimerenkulun luotettavat ja ennakoitavat toimintaedellytykset. Jäänmurron lisäksi Suomen valtiolla on Arctia Oy:lle huoltovarmuuteen liittyvä omistuksen intressi väylänhoidossa ja -suunnittelussa sekä merenmittauksessa. Samanaikaisesti Cinia Oy:n omistajaohjaus siirtyy liikenne- ja viestintäministeriöstä valtioneuvoston kansliaan. Muutos perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan ja valtioneuvoston omistajapoliittiseen periaatepäätökseen. Cinia on strategisen intressin yhtiö, jonka tehtävänä on Suomen digiyhteyksien ja kyberturvallisuuden vahvistaminen kansainvälisiä tietoliikenneyhteyksiä monipuolistamalla ja kehittäen yhteiskunnalle kriittisiä järjestelmiä. Asetusmuutokset tulivat voimaan 30.8.2024. SAIMAAN KANAVAN NEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTA KESKEYTETÄÄN Saimaan kanavan neuvottelukunnan toiminta keskeytetään toistaiseksi. Neuvottelukunta ei ole kokoontunut Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Hallitusohjelman mukaisesti valtioneuvostossa on arvioitu erilaisten monijäsenisten toimielinten roolia hallituksen työn tukena ja hallitusohjelman toimeenpanossa. Arvioinnin tuloksena on päädytty keskeyttämään Saimaan kanavan neuvottelukunnan toiminta toistaiseksi. Toiminta on keskittynyt pääosin tiedottamiseen Saimaan kanavan ja Saimaan alueen tilanteesta. Kansainvälisen tilanteen muuttuessa ja Saimaan kanavan alusliikenteen mahdollisesti palautuessa voidaan arvioida uudelleen tarvetta Saimaan kanavan neuvottelukunnan toiminnan käynnistämiselle. Nykyinen neuvottelukunta on järjestyksessään kolmas ja sen toimikausi alkoi 1.4.2022.
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART TYÖTTÖMYYSKASSOJEN TEHTÄVÄT LAAJENEVAT Eduskunta on hyväksynyt työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevan lakimuutoksen. Lakimuutoksen myötä työttömyyskassat voivat jatkossa tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluja, kuten työnvälitystä, neuvonta- ja ohjauspalveluja, asiantuntija-arviointeja ja valmennuksia. Työttömyyskassojen tarjoamat palvelut eivät korvaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluita, vaan täydentävät niitä. Palveluiden tarjoaminen ja niihin osallistuminen perustuvat vapaaehtoisuuteen eikä niihin osallistumisella tai osallistumatta jättämisellä ole vaikutusta jäsenen saamaan työttömyysturvaan. Palvelut rahoitetaan työttömyyskassan omista varoista, eikä niihin käytetä julkista rahoitusta. VOIMAANTULO Lakimuutos tuli voimaan kesällä 2024. Työttömyyskassa Aaria haluaa tarjota jäsenistölleen asiantuntevaa ja sujuvaa palvelua työttömyyden aikana. Lakimuutos antaa meille mahdollisuuden laajentaa palveluitamme etuuden maksatuksesta työllistymisen tukemiseen. Uudistuksen myötä tulemme tarkastelemaan erilaisia tapoja, joiden avulla voimme luoda jäsenillemme lisäarvoa työttömyyskassan jäsenyydestä. ARBETSLÖSHETSKASSORNAS UPPGIFTER UTÖKAS Riksdagen har godkänt lagändringen om utökning av arbetslöshetskassornas uppgifter. Enligt lagändringen ska arbetslöshetskassorna ge möjlighet att erbjuda sina medlemmar tjänster som stöder sysselsättningen, såsom arbetsförmedling, rådgivnings- och handledningstjänster, sakkunnigbedömningar och träning. De tjänster som erbjuds av arbetslöshetskassorna ska inte ersätta de offentliga arbetskrafts- och företagsservicen, utan komplettera dem. Tjänsternas tillhandahållande och deltagande i dem grundas på frivillighet, och deltagande eller icke-deltagande ska inte påverka medlemmens arbetslöshetsförmåner. Tjänsterna finansieras med arbetslöshetskassans egna medel, och offentlig finansiering inte användas för dem. IKRAFTTRÄDANDE Lagändringen träder i kraft sommaren 2024. Arbetslöshetskassan Aaria vill erbjuda sina medlemmar sakkunnig och smidig service under arbetslöshetstiden. Lagändringen ger oss möjlighet att utvidga våra tjänster från förmånens utbetalning till stöd för sysselsättning. I och med reformen kommer vi att undersöka olika sätt att skapa mervärde för våra medlemmar av medlemskapet i arbetslöshetskassan. ARCTIA AB ÖVERFÖRS TILL KOMMUNIKATIONSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE OCH CINIA AB ÖVERFÖRS TILL ÄGARSTYRNINGEN VID STATSRÅDETS KANSLI Ägarstyrningen av bolaget Arctia Ab överförs från avdelningen för ägarstyrning vid statsrådets kansli till kommunikationsministeriet. Statsrådet utfärdade en förordning om ändring av förordningen om kommunikationsministeriet och en förordning om ändring av statsrådets förordning om statsrådets kansli den 22 augusti 2024. Samtidigt omvandlas Arctia Ab från ett bolag av strategiskt intresse till ett bolag med specialuppgifter. En specialuppgift innebär att bolaget har en av staten fastställd näringspolitisk, industripolitisk, samhällspolitisk eller annan politisk uppgift eller någon annan särskild roll. Arctia tillhandahåller isbrytar-, farleds- och havsmätningstjänster. Isbrytning är nödvändig service med tanke på samhällsekonomin och näringslivets konkurrenskraft i Finland och utgör en väsentlig del av trafiksystemet. En mycket betydande del av Finlands utrikeshandel transporteras sjövägen. Isbrytningen säkerställer trygga och förutsägbara förhållanden för vintersjöfarten. Finska staten har ett ägarintresse i Arctia Ab förutom när det gäller isbrytning också när det gäller farledsservice och farledsplanering samt sjömätning. Alla dessa anknyter till försörjningsberedskap. Samtidigt överförs ägarstyrningen av Cinia Ab från kommunikationsministeriet till statsrådets kansli. Ändringen baserar sig på regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering och statsrådets ägarpolitiska principbeslut. Cinia är ett bolag av strategiskt intresse vars uppgift är att stärka de digitala förbindelserna och cybersäkerheten i Finland genom mångsidiga internationella datakommunikationsförbindelser och utveckling av kritiska system för samhället. Förordningsändringarna träder i kraft den 30 augusti 2024. VERKSAMHETEN VID DELEGATIONEN FÖR SAIMA KANAL AVBRYTS Verksamheten vid delegationen för Saima kanal avbryts tills vidare. Delegationen har inte sammanträtt sedan Ryssland inledde sitt anfallskrig mot Ukraina. I enlighet med regeringsprogrammet har statsrådet utrett hurudan roll olika organ med flera medlemmar ska ha som stöd för regeringens arbete och genomförandet av regeringsprogrammet. Som ett resultat av utredningen har man beslutat att tills vidare avbryta verksamheten vid delegationen för Saima kanal. Verksamheten har i huvudsak fokuserats på information om läget i Saima kanal och Saimenområdet. Om det internationella läget förändras och Saima kanals fartygstrafik eventuellt återställs kan behovet av att inleda verksamhet vid delegationen för Saima kanal bedömas på nytt. Den nuvarande delegationen är i ordningen den tredje, och dess mandatperiod inleddes den 1 april 2022. Aaria Työttömyyskassa UUTISIA Aaria Arbetslöshetskassa NYHETER
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 ANSIOPÄIVÄRAHAN PORRASTUS Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden pitkittyessä 80 prosenttiin täydestä ansiopäivärahasta, kun ansiopäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja 75 prosenttiin täydestä ansiopäivärahasta, kun ansiopäivärahaa on maksettu 170 työttömyyspäivältä. Porrastus koskee heitä, jotka täyttävät työssäoloehdon 2.9.2024 jälkeen ja joiden työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Se ei siis heti vaikuta henkilöihin, joiden ansiopäivärahan enimmäisaika (300, 400 tai 500 päivää) on alkanut ennen 2.9.2024. Heidän kohdallaan porrastusta aletaan soveltaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 2.9.2024 tai sen jälkeen ja työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. TYÖSSÄOLOEHDON PIDENNYS JA EUROISTAMINEN Ansiopäivärahaa voi saada, jos täyttää työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenyysaikana. Työssäoloehto pitenee merkittävästi 2.9.2024 alkaen, kun sen kestoa pidennetään 12 kalenterikuukauteen. Aikaisemmin ansiopäivärahan saamiseksi vaadittiin noin 6 kuukauden työskentely. Työssäoloehdon kertymistä tarkastellaan edelleen 28 kuukauden jaksolla, ja hyväksyttävät syyt tarkastelujakson pidentämiselle säilyvät ennallaan. Samalla työssäoloehto euroistetaan eli se muuttuu tuloperusteiseksi. Jatkossa tehdyt työtunnit eivät siis enää ratkaise, vaan työssäoloehto kertyy palkan perusteella. Kalenterikuukausi kerryttää yhden työssäoloehtokuukauden, jos sen aikana palkkaa on maksettu vähintään 930 euroa bruttona. Jos palkka jää alle tämän, mutta on kuitenkin vähintään 465 euroa, kertyy työssäoloehto puolikkaana kuukautena. PALKKATUKITYÖ Palkkatuetulla työllä ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa 2.9.2024 alkaen. Palkkatukityö kerryttää työssäoloehtoa 75-prosenttisesti, jos työsuhde on alkanut viimeistään 1.9.2024. Muutoksen myötä palkkatuettu työ pidentää koko kestoltaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa, joka normaalisti on 28 kuukautta. Poikkeuksellisesti osa palkkatukityöstä voidaan jatkossakin lukea työssäoloehtoon, jos palkkatuki myönnetään alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen tai pitkään työttömänä olleen 60 vuotta täyttäneen palkkaamiseen. Tällöin palkkatukityön ensimmäiset 10 kuukautta eivät kerrytä työssäoloehtoa. Jos työsuhde jatkuu palkkatuettuna myös 10 ensimmäisen kuukauden jälkeen, työsuhteen jatkosta voidaan lukea työssäoloehtoon 75 prosenttia. OSASTA IKÄÄN LIITTYVIÄ POIKKEUKSIA ON LUOVUTTU Työttömyysturvalaissa on ollut erilaisia ikään perustuvia poikkeuksia, jotka vaikuttavat päivärahan kestoon ja määrään. VELVOITETYÖLLISTÄMINEN ON LOPETETTU Velvoitetyöllistäminen on lakisääteinen palvelu, jossa kunnan velvollisuutena on tietyin ehdoin tarjota työtä vähintään 57 vuotta täyttäneille työttömille työnhakijoille, joiden työttömyyspäivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Velvoitetyöllistämisestä luovutaan kokonaan. Työllistämisvelvoitetta ei voi enää syntyä 2.9.2024 tai sen jälkeen. Muutos ei vaikuta ennen 2.9.2024 alkaneisiin velvoitetyöjaksoihin. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄÄ PALVELUA EI VOIDA LUKEA ENÄÄ TYÖSSÄOLOEHTOON 60 vuotta täyttäneet ovat voineet kerryttää työssäoloehtoa osallistumalla työllistymistä edistävään palveluun työllistämisvelvoitteen perusteella. Tällaisen palvelun ajalta on voinut saada ansiopäivärahaa, vaikka ansiopäivärahan enimmäisaika olisi jo ehtinyt täyttyä. 2.9.2024 alkaen työllistymistä edistävällä palvelulla ei voi kerryttää työssäoloehtoa. Samalla päättyy myös oikeus saada palvelun ajalta ansiopäivärahaa enimmäisajan täyttymisen jälkeen. Muutos ei koske velvoitteen perusteella järjestettyä työllistymistä edistävää palvelua, jos se on alkanut viimeistään 1.9.2024. IKÄÄNTYNEIDEN ANSIOPÄIVÄRAHAN TASON SUOJAUS ON POISTETTU 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan taso on ollut suojattu. Tason suojaus tarkoittaa, että ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei ole määritelty uudestaan, ellei uusi palkka ole ollut edellistä suurempi. Tämä suojasäännös on poistettu 2.9.2024. Ansiopäivärahan taso suojataan entiseen tapaan, jos työssäoloehto on täyttynyt viimeistään 1.9.2024. Muutosta aletaan siis soveltaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 2.9.2024 jälkeen ja työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Työttömyysturva uudistui syyskuussa Syyskuun 2024 alusta alkaen astui voimaan merkittäviä muutoksia työttömyysturvaan. Muutosten myötä ansiosidonnainen päiväraha pienenee työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi työssäoloehdon pituus kaksinkertaistui ja sen kertymisen perusteet muuttuivat sekä osa ikääntyneitä työttömiä koskevista erityssäännöksistä lakkautettiin.
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART TYÖTTÖMYYSTURVAA UUDISTETTIIN JO ALKUVUONNA Lisäksi työttömyysturvaan on tehty useita muutoksia alkuvuoden 2024 aikana. Omavastuuaikaa ja lomakorvausten jaksotusta koskevat lakimuutokset siirtävät etuusoikeuden alkamisajankohtaa. Lisäksi työttömyysturvasta on poistettu sekä lapsikorotukset että työtulojen suojaosa. LOMAKORVAUKSET SIIRTÄVÄT ETUUSOIKEUDEN ALKAMISTA Vuodenvaihteessa voimaantulleen muutoksen myötä pitämättömistä vuosilomista maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Esimerkiksi yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. OMAVASTUUAIKAA PIDENNETTIIN Ansiopäivärahan maksaminen voidaan aloittaa sen jälkeen, kun on ollut työttömänä työnhakijana omavastuuajan. Vuodenvaihteessa omavastuuaikaa pidennettiin viidestä päivästä seitsemään päivään. TYÖTTÖMYYSTURVAN LAPSIKOROTUKSIA EI ENÄÄ MAKSETA Työttömyysturvan lapsikorotuksia ei enää makseta 1.4.2024 ja sen jälkeisiltä työttömyyspäiviltä. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa etuutta keskimäärin 130–240 euroa kuukaudessa riippuen lasten lukumäärästä. SUOJAOSA TYÖTULOILLE POISTETTIIN Suojaosalla tarkoitetaan työtulon määrää, jonka voi ansaita osa-aika- tai keikkatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Suojaosa poistettiin 1.4.2024. Ennen tätä suojaosan suuruus oli 300 euroa kuukauden ja 279 euroa neljän viikon hakujaksolla. Kun suojaosa on poistettu, puolet ansiopäivärahan hakujakson aikana maksettavasta bruttotulosta pienentää ansiopäivärahaa. VUOROTTELUVAPAALLE EI VOI ENÄÄ JÄÄDÄ Vuorotteluvapaajärjestelmä lakkautettiin 1.8.2024. Uusia vuorotteluvapaita ei ole enää tämän jälkeen voinut aloittaa. Heinäkuun 2024 loppuun mennessä aloitetut vuorotteluvapaat on kuitenkin mahdollista pitää loppuun suunnitellusti. Lisätietoa muutoksista Saat lisätietoa työttömyysturvalain muutoksista Aaria Työttömyyskassan verkkosivuilta www.aariakassa.fi ja Aarian asiakaspalvelusta. TEKSTI: ELINA VIINIKKA / AARIA TYÖTTÖMYYSKASSA AARIA TYÖTTÖMYYSKASSA Elimäenkatu 5 00510 Helsinki eAsiointi: www.aariakassa.fi Puhelinpalvelu numerossa 020 7655 900 (ma klo 9–12, ti klo 12–15, ke ja to klo 9–12) Från och med början av september 2024 trädde betydande förändringar i arbetslöshetsförmånen i kraft. Med förändringarna minskar den inkomstrelaterade dagpenningen vid långvarig arbetslöshet. Dessutom fördubblades arbetsvillkorets längd och grunderna för dess uppfyllande ändrades, och vissa särskilda bestämmelser som berör äldre arbetslösa avskaffades. TRAPPSTEG I DEN INKOMSTRELATERADE DAGPENNINGEN Med trappsteg i den inkomstrelaterade dagpenningen menas att mängden dagpenning minskar ju längre arbetslösheten varar: till 80 % av full inkomstrelaterad dagpenning när dagpenning har betalats för 40 arbetslöshetsdagar, och till 75 % av full inkomstrelaterad dagpenning när dagpen ning har betalats för 170 arbetslöshetsdagar. Trappstegen gäller de som uppfyller arbetsvillkoret efter den 2 september 2024 och vars arbetsvillkor är 12 månader. Det påverkar alltså inte personer vars maximitid för inkomstrelaterad dagpenning (300, 400 eller 500 dagar) började före den 2 september 2024. För dessa personer tillämpas trappstegen först när arbetsvillkoret uppfylls igen efter den 2 september 2024 och arbetsvillkorets längd är 12 månader. FÖRLÄNGNING AV ARBETSVILLKORET OCH DESS ÖVERGÅNG TILL INKOMSTBASERAT SYSTEM Man kan få inkomstrelaterad dagpenning om man uppfyller arbetsvillkoret under arbetslöshetskassans medlemskap. Arbetsvillkoret förlängs avsevärt från och med den 2 september 2024, då dess längd utökas till 12 kalendermånader. Tidigare krävdes ungefär 6 månaders arbete för att få inkomstrelaterad dagpenning. Arbetsvillkorets ackumulering granskas fortfarande under en 28-månadersperiod, och godtagbara skäl för förlängning av granskningsperioden förblir desamma. Samtidigt ändras arbetsvillkoret till att bli inkomstbaserat, vilket innebär att det baseras på lön. Framöver avgörs inte längre arbetsvillkoret av arbetade timmar, utan det ackumuleras baserat på lön. En kalendermånad räknas som en månad av arbetsvillkor om lönen under månaden är minst 930 euro brutto. Om lönen är under detta belopp men minst 465 euro, ackumuleras arbetsvillkoret som en halv månad. SUBVENTIONERAT ARBETE Från och med den 2 september 2024 kan subventionerat arbete inte längre ackumulera arbetsvillkoret. Subventionerat arbete ackumulerar arbetsvillkoret till 75 % om anställningen började senast den 1 september 2024. Med förändringen förlängs granskningstiden för arbetsvillkoret för hela längden av subventionerat arbete, som normalt är 28 månader. Undantagsvis kan en del av subventionerat arbete fortfarande räknas in i arbetsvillkoret om lönebidraget beviljas för en anställning av en person med nedsatt arbetsförmåga eller en långtidsarbetslös person som fyllt 60 år. I detta fall Arbetslöshetsförm
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 ackumuleras inte de första 10 månaderna av anställningen till arbetsvillkoret. Om anställningen fortsätter med lönebidrag efter de första 10 månaderna, kan 75 % av den fortsatta anställningen räknas in i arbetsvillkoret. VISSA ÅLDERSRELATERADE UNDANTAG HAR AVSKAFFATS Det har funnits olika åldersrelaterade undantag i arbetslöshetsförsäkringslagen som påverkar varaktigheten och beloppet av dagpenningen. SKYLDIGHETEN ATT ERBJUDA SYSSELSÄTTNING HAR AVSKAFFATS Skyldigheten att erbjuda sysselsättning har varit en lagstadgad tjänst där kommunen under vissa förutsättningar måste erbjuda arbete åt arbetslösa som fyllt minst 57 år och vars maximitid för arbetslöshetsdagpenning har löpt ut. Skyldigheten att erbjuda sysselsättning har avskaffats helt. Sysselsättningsskyldigheten kan inte längre uppstå från och med den 2 september 2024. Förändringen påverkar inte sysselsättningsperioder som började före den 2 september 2024. SYSSELSÄTTNINGSFRÄMJANDE TJÄNSTER KAN INTE LÄNGRE RÄKNAS TILL ARBETSVILLKORET Personer som fyllt 60 år har kunnat ackumulera arbetsvillkoret genom att delta i sysselsättningsfrämjande tjänster baserat på sysselsättningsskyldigheten. Under sådan tjänst har det varit möjligt att få inkomstrelaterad dagpenning även om maximitiden för dagpenningen redan löpt ut. Från och med den 2 september 2024 kan sysselsättningsfrämjande tjänster inte längre räknas till arbetsvillkoret. Samtidigt upphör rätten att få inkomstrelaterad dagpenning efter att maximitiden löpt ut under tjänsten. Förändringen gäller inte sysselsättningsfrämjande tjänster som började senast den 1 september 2024. SKYDDET FÖR NIVÅN PÅ INKOMSTRELATERAD DAGPENNING FÖR ÄLDRE HAR TAGITS BORT Nivån på inkomstrelaterad dagpenning för personer över 58 år har varit skyddad. Skyddet innebär att den lön som ligger till grund för dagpenningen inte har omräknats, såvida den nya lönen inte varit högre än den tidigare. Detta skydd har tagits bort den 2 september 2024. Nivån på inkomstrelaterad dagpenning skyddas som tidigare om arbetsvillkoret uppfyllts senast den 1 september 2024. Förändringen börjar tillämpas först när arbetsvillkoret uppfylls igen efter den 2 september 2024 och arbetsvillkorets längd är 12 månader. ARBETSLÖSHETSFÖRMÅNEN REFORMERADES REDAN I BÖRJAN AV ÅRET Flera ändringar har också gjorts i arbetslöshetsförmånen under början av 2024. Lagändringar om karenstid och förskjutning av rätten till förmåner vid semesterersättning påverkar tidpunkten för när rätten till förmåner börjar. Dessutom har barnförhöjningen och skyddsdelen för arbetsinkomst tagits bort från arbetslöshetsförmånen. ånen reformerades i september SEMESTERERSÄTTNING FÖRSKJUTER STARTEN AV FÖRMÅNSRÄTTEN Från och med årsskiftet förskjuter ersättning för outtagen semester starten för rätten till inkomstrelaterad dagpenning. Till exempel en semesterersättning motsvarande en månadslön förskjuter starten av rätten till dagpenning med cirka en månad. KARENSTIDEN HAR FÖRLÄNGTS Betalningen av inkomstrelaterad dagpenning kan börja efter att man varit arbetslös arbetssökande under karenstiden. Vid årsskiftet förlängdes karenstiden från fem till sju dagar. BARNFÖRHÖJNINGEN HAR AVSKAFFATS Barnförhöjningen i arbetslöshetsförmånen betalas inte längre från och med den 1 april 2024 och efterföljande arbetslöshetsdagar. Avskaffandet av barnförhöjningen minskar den utbetalda förmånen med i genomsnitt 130–240 euro per månad beroende på antalet barn. SKYDDSDELEN FÖR ARBETSINKOMSTER HAR TAGITS BORT Skyddsdelen avser den arbetsinkomst som kan tjänas in vid deltids- eller korttidsarbete utan att den påverkar inkomstrelaterad dagpenning. Skyddsdelen avskaffades den 1 april 2024. Före detta var skyddsdelen 300 euro under en månads ansökningsperiod och 279 euro under en fyra veckors period. Efter att skyddsdelen tagits bort minskar hälften av bruttolönen som betalats under ansökningsperioden dagpenningen. MAN KAN INTE LÄNGRE TA UT ALTERNERINGSLEDIGHET Systemet med alterneringsledighet avskaffades den 1 augusti 2024. Nya alterneringsledigheter kan inte längre inledas efter detta datum. Det är dock möjligt att avsluta alterneringsledigheter som påbörjats före slutet av juli 2024 enligt plan. Mer information om ändringarna För mer information om ändringarna i arbetslöshetsförsäkringslagen kan du besöka Aaria Arbetslöshetskassas webbplats www.aariakassa.fi och kundtjänst. TEXT: ELINA VIINIKKA / AARIA ARBETSLÖSHETSKASSA AARIA ARBETSLÖSHETSKASSA Elimäenkatu 5 00510 Helsingfors eTjänst: www.aarikassa.fi Kundtjänst 020 7655 900 (mån kl 9–12, ti kl 12–15, ons och to kl 9–12)
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Ohessa tietoa siitä, mitä sinun tulee tehdä, jos työttömyys tai lomautus osuu kohdallesi. Vastaamme mielellämme työttömyysturvaan liittyviin kysymyksiisi eAsiointi-palvelussamme tai puhelimitse. Otathan meihin rohkeasti yhteyttä − olemme täällä sinua varten. JOS JÄÄT TYÖTTÖMÄKSI, TOIMI NÄIN: 1. Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi Ilmoittaudu työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Työnhaun voi aloittaa TE-toimiston Oma asiointi -palvelussa tai käymällä TE-toimistossa. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta, jolloin työnhaku on voimassa. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sähköisesti työvoimapoliittisen lausunnon tilanteestasi. 2. Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta Kun työsuhteen päättymisestä on kulunut kaksi viikkoa, voit täyttää ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen. Voit tehdä hakemuksen sähköisesti verkkosivuiltamme löytyvässä eAsiointi-palvelussamme tai lähettää sen postitse. Ansiopäivärahaa tulee hakea viimeistään 3 kuukauden kuluessa ensimmäisestä työttömästä päivästä lukien. 3. Toimita tarvittavat liitteet Ensimmäisen hakemuksen käsittelemiseksi tarvitsemme tietoja tilanteestasi. Toimita työttömyyskassaan seuraavat liitteet: Mahdollinen irtisanomisilmoitus, lomautusilmoitus tai sopimus työsuhteen päättymisestä. Saamme työsuhde- ja palkkatietosi suoraan tulorekisteristä. Työnantajan ilmoittamat tulorekisteritiedot eivät kuitenkaan aina ole riittävät. Tällöin pyydämme sinulta tai työnantajaltasi tarkentavia tietoja. Voit halutessasi toimittaa varmuuden vuoksi palkkatodistuksen tai palkkalaskelmat vähintään 26 kalenteriviikolta ennen työttömyyden tai lomautuksen alkua. Jos sinulla on sivutoimista yritystoimintaa, liitä hakemukseesi myös viimeisin vahvistettu henkilökohtainen verotuspäätös. Voit myös tilata Verohallinnon OmaVero-palvelusta etuuksia varten laaditun muutosverokortin. Työsopimus, jos teet osa-aikaista työtä tai aloitat osa-aikatyön työttömänä tai lomautettuna. Muissa tilanteissa pyydämme sinulta työsopimuksen, jos tulorekisterin tiedot eivät ole riittävät. Huom! Voit saada ansiopäivärahaa myös osittaisen työskentelyn ajalta. Sovitellun ansiopäivärahan hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: www. aariakassa.fi/ansiopaivaraha/sovitellun-ansiopaivarahan-hakeminen 4. Seuraa käsittelytilanteen etenemistä verkkosivuillamme Voit seurata käsittelytilanteen etenemistä verkkosivuillamme. Saat päätöksen ansiopäivärahasta eAsiointiin ja postitse parin päivän kuluttua siitä, kun hakemuksesi on käsitelty. MERIALAN LISÄVAKUUTUS Työttömyyskassa on järjestänyt merialalla työskenteleville jäsenilleen työttömyysturvalakiin perustuvan lisävakuutuksen, joka kattaa työskentelyn ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa. Lisävakuutuksen tarkoituksena on turvata se, että merenkulkijat, jotka työskentelevät EU/ ETA-alueen ulkopuolisen lipun alla seilaavalla laivalla, ja jotka asuvat Suomessa, eivät jäisi kokonaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulkopuolelle. Lisävakuutuksen suuruus on 50 euroa kuukaudessa eli 600 euroa vuodessa ja se oikeuttaa ansiopäivärahaan, jonka suuruus on 42,05 euroa päivässä. Lisätietoa merialan lisävakuutuksesta löydät verkkosivuiltamme osoitteesta: www.aariakassa.fi/ansiopaivaraha/merialan-lisavakuutus Aaria Työttömyyskassa on avoin kaikille työ- ja virkasuhteessa oleville palkansaajille. Me tuemme sinua työelämän muutoksissa. Aaria Työttömyyskassa Elimäenkatu 5 00510 Helsinki asiakaspalvelu@aariakassa.fi, www.aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 ma klo 9–12, ti 12-15, ke 9–12 ja to 9–12 Jos jäät työttömäksi, toimi näin: LIIKKUVUUSAVUSTUS JA MUUTOSTURVARAHA Tiesithän, että työttömyyskassa maksaa jäsenilleen myös liikkuvuusavustusta ja muutosturvarahaa. Käy lukemassa lisätietoa verkkosivuiltamme: www.aariakassa.fi/liikkuvuusavustus www.aariakassa.fi/muutosturvaraha AARIA SOMESSA Löydät meidät Facebookista, Instagramista, Twitteristä ja LinkedInistä. Some-kanavistamme saat tietoa: • Aarian palveluista • Työttömyysturvaan liittyvistä lakimuutoksista • Aarian maksamista etuuksista ja niiden hakemisesta • Ajankohtaisista työttömyysturvan ja työttömyyskassoihin liittyvistä asioista Tervetuloa seuraamaan Aariaa!
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 Här har vi samlat information om vad du ska göra om du blir arbetslös eller permitterad. Vi svarar gärna på frågor i anknytning till arbetslöshetsskyddet i vår e-tjänst eller per telefon. Kontakta oss – vi är här för din skull. GÖR SÅ HÄR OM DU BLIR ARBETSLÖS: 1. Anmäl dig som arbetssökande till arbets- och näringsbyrån Anmäl dig senast den första arbetslöshets- eller permitteringsdagen. Du kan börja söka jobb i arbets- och näringsbyråns tjänst Mina e-tjänster eller genom att besöka arbets- och näringsbyrån. Arbetslöshetsdagpenning kan endast utbetalas för den tid som jobbsökningen är i kraft. Arbets- och näringsbyrån ger arbetslöshetskassan ett elektroniskt arbetskraftspolitiskt utlåtande om din situation. 2. Ansök om inkomstrelaterad dagpenning från arbetslöshetskassan När det gått två veckor från att anställningen upphörde eller permitteringen började kan du fylla i den första ansökan om inkomstrelaterad dagpenning. Du kan göra ansökan elektroniskt i e-tjänsten eller skicka en ifylld pappersansökan inklusive bilagor med post. Observera att inkomstrelaterad dagpenning ska sökas senast tre månader efter den första arbetslösa dagen. 3. Skicka in nödvändiga bilagor För att kunna handlägga den första ansökan behöver vi uppgifter om ditt anställningsförhållande. Skicka in följande bilagor till arbetslöshetskassan: Eventuellt meddelande om uppsägning eller permittering, eller avtal om avslutande av anställningsförhållande. Vi får dina inkomstbetalningsuppgifter direkt från inkomstregistret för att definiera nivån på din inkomstrelaterad ersättning. Uppgifterna som arbetsgivaren har lämnat in till inkomstregistret är dock inte alltid tillräckliga. I sådana fall kommer vi att be dig eller din arbetsgivare om mer detaljerad löneinformation. För att undvika begäran om ytterligare förtydliganden, kan du som bilaga till din ansökan lämna in ett löneintyg eller löneutdrag för de 26 kalenderveckor som föregår arbetslösheten eller permitteringen. Om du har företagsverksamhet som bisyssla: det senast bekräftade personliga beskattningsbeslutet. Du kan beställa ett ändringsskattekort för förmåner vid skattebyrån eller i MinSkatt-tjänsten. Arbetsavtalet om du arbetar deltid eller börjar arbeta deltid medan du är arbetslös eller permitterad. I andra situationer kommer vi att be dig om ett arbetsavtal om uppgifterna i inkomstregistret inte är tillräckliga. OBS! Du kan också få inkomstrelaterad dagpenning för tid med delvis arbete. Anvisningar för att ansöka om jämkad inkomstrelaterad dagpenning finns på vår webbsida på adressen: https://www.aariakassa.fi/sv/inkomstrelaterad-dagpenning/ansokan-om-jamkad-inkomstrelaterad-dagpenning/ 4. Följ situationen för ansökans behandlingen på vår webbspalts Du kan se datumet på de ansökningar som vi behandlar för närvarande på ingångssidan på vår webbplats. Du får ett beslut om dagpenning i e-tjänsten och postar det ett par dagar efter att din ansökan har behandlats. SJÖFARTSBRANSCHENS TILLÄGGSFÖRSÄKRING Arbetslöshetskassan har ordnat en tilläggsförsäkring baserad på arbetslöshetsskyddslagen för sina medlemmar som arbetar inom sjöfarten. Försäkringen täcker arbete på handelsfartyg i utländsk utrikesfart. Syftet med tilläggsförsäkringen är att säkerställa att sjömän som arbetar på ett fartyg under flagg utanför EU/EES och som bor i Finland inte helt utesluts från inkomstrelaterat skydd för arbetslösa. Storleken på tilläggsförsäkringen är 50 euro i månaden, dvs. 600 euro om året, och den berättigar till dagpenning på 42,05 euro om dagen. Mer information om sjöfartsbranschens tilläggsförsäkring finns på vår webbplats på adressen: https://www.aariakassa.fi/sv/inkomstrelaterad- dagpenning/sjofartsbranschens-tillaggsforsakring/ RÖRLIGHETSUNDERSTÖD OCH OMSTÄLLNINGSPENNING Du visste väl att arbetslöshetskassan också betalar rörlighetsunderstöd och omställningspenning till sina medlemmar? LÄS MER PÅ VÅR WEBBPLATS: www.aariakassa.fi/sv/rorlighetsunderstod www.aariakassa.fi/sv/omstallningspenning AARIA I SOCIALA MEDIA Du hittar oss på Facebook, Instagram, Twitter och LinkedIn. Du kan få information från våra sociala mediekanaler: • av Aarias tjänster • om ändringar i arbetslöshetsförsäkringslagen • om de förmåner som Aaria betalar och hur man ansöker om dem • om aktuella frågor med relaterat till arbetslöshetsförsäkringen och arbetslöshetskassorna Välkommen att följa Aaria! Gör så här om du blir arbetslös: Aaria Arbetslöshetskassan är öppen för alla löntagare i arbets- och tjänsteförhållande. Vi stöder dig i arbetslivets förändringar. Aaria Arbetslöshetskassan Elimägatan 5 00510 Helsingfors asiakaspalvelu@aariakassa.fi, www.aariakassa.fi/sv Telefontjänst 020 7655 900 mån kl. 9–12, tis 12-15, ons 9–12 och tors 9–12
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==