6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART PORTNET- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÄ JATKETAAN UUDEN NEMO-TIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTON RINNALLA – PILOTTIORGANISAATIOITA PYYDETÄÄN ILMOITTAUTUMAAN Euroopan unionin EMSW-asetuksen (European Maritime Single Window) johdosta Suomessa otetaan käyttöön uusi NEMO-tietojärjestelmä satamakäynti-ilmoitusten antamiseen. Uuden järjestelmän myötä nykyinen PORTNET-järjestelmä suljetaan. NEMO järjestelmän käyttö aloitetaan Portnetin rinnalla 1.1.2026 pilottiorganisaatioiden osalta. Kaikkia toimijoita velvoittava käyttö alkaa 1.10.2026. PORTNET – järjestelmä tulee säilymään tuotantokäytössä tähän saakka. Ilmoitusten antajille (esim. Varustamo, Agentuuri) sallitaan siirtymäaikaa 1.10.2026 asti. Pilottiorganisaatioiden osalta ilmoittaminen alkaa 1.1.2026 -1.3.2026 välillä. Organisaatioita pyydetään ilmoittautumaan pilottikäyttäjiksi Fintraffic meriliikenteenohjaukselle 30.6.2025 mennessä. Pilottikäyttäjien määrää saatetaan rajata viranomaisen tarpeiden ja sujuvan käyttöönoton varmistamiseksi Satamien tulee puolestaan valmistautua kahden rinnakkaisen järjestelmän käyttöön 1.1.2026 alkaen. Myös viranomaiset valmistautuvat rinnakkaisten toimintamallien käyttöön 1.1.2026 alkaen. Ohjeita ja tukea rajapintojen kehitystyöhön saat Fintraffic meriliikenteenohjaukselta sekä tulevissa rajapintawebinaareissa ja käyttäjäkoulutuksissa. KANSAINVÄLISESSÄ MERENKULKUJÄRJESTÖSSÄ SAAVUTETTIIN ALUSTAVA SOPU TOIMISTA MERILIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI Kansainvälisen merenkulkujärjestön (International Maritime Organization, IMO) meriympäristön suojelukomitea (Marine Environment Protection Committee, MEPC) kokoontui Lontoossa 7.–11.4.2025. Komitean 83. istunnossa saavutettiin haastavien neuvottelujen päätteeksi alustava sopu toimista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Lopullisesti toimista päätetään lokakuussa 2025. IMO:n 176 jäsenvaltion saavuttama neuvotteluratkaisu on historiallinen, sillä voimaansaatettuna se velvoittaisi kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviin toimiin meriliikenteessä ympäri maailman. Suomi olisi toivonut tehokkaampaa maailmanlaajuista ratkaisua, mutta oli istunnossa käytyjen pitkällisten keskustelujen jälkeen valmis hyväksymään kompromissin. Suomi jatkaa työtä sääntelykokonaisuuden kehittämiseksi yhdessä muiden IMO:n jäsenvaltioiden kanssa. Nyt neuvoteltu sääntely kannustaisi aluksia käyttämään kestäviä aluspolttoaineita ja energialähteitä. Sääntely koostuu kaksitasoisesta polttoainestandardista ja sen vaatimustasojen ylityksiin perustuvista maksuista. Aluksen, jonka kasvihuonekaasuintensiteetti ylittää sallitun vuotuisen raja-arvon, täytyy maksaa rajan ylittävistä päästöistään. Maksun suuruus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon vuotuinen raja ylittyy. Edelläkävijyydestä puolestaan palkitaan: vaatimuksen täyttävä alus kerryttää niin kutsuttuja ylijäämäyksiköitä (surplus units). Ylijäämäyksiköitä voi siirtää muille aluksille tietyin ehdoin, tallettaa kahden seuraavan kalenterivuoden aikana käytettäväksi tai vapaaehtoisesti mitätöidä ne. IMO:n on tarkoitus perustaa kansainvälinen rahasto kestävien ratkaisujen rahoittamiseksi Maksut on tarkoitus ohjata uuteen kansainväliseen rahastoon. Rahaston varoilla tuettaisiin kasvihuonekaasupäästöttömien ja hyvin vähäpäästöisten aluspolttoaineiden ja -teknologioiden kehittämistä sekä käyttöönottoa ympäri maailman. Rahasto tukisi etenkin vähiten kehittyneitä valtioita ja pieniä kehittyviä saarivaltioita siirtymässä kestävämpiin aluspolttoaineisiin. Suomen kannan mukaan IMO:n uuden rahaston tuottoja tulee käyttää merenkulun päästöjä vähentävien ratkaisujen pikaiseen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Lisäksi varojen jaossa tulee huomioida erityisolosuhteet, kuten merenkulku jäissä. SUOMI KANNATTAA KAKSINKERTAISEN SÄÄNTELYTAAKAN PURKAMISTA EU:ssa on jo voimassa aluspolttoainestandardi FuelEU Maritime -asetuksen myötä. Lisäksi EU:n päästökauppa kattaa sata prosenttia unionin sisäisillä matkoilla syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä ja 50 prosenttia päästöistä reiteillä kolmansiin maihin. Suomi katsoo, että IMO:ssa neuvoteltu maailmanlaajuinen päästövähennystoimi tasaisi sekä kansainvälisen merenkulun päästösääntelyn epäsuhtaa että merenkulun ja elinkeinoelämän kilpailuympäristöä EU:n ja muun maailman välillä. IMO:ssa nyt saavutetun sovun jälkeen voimassa olevaa EU:n sääntelyä tulee tarkastella uudelleen. Merkittävää kaksinkertaista taakkaa EU:n toimissa tulee estää ja purkaa. IMO:n tavoitteena on, että meriliikenne on hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä tai sen tienoilla huomioiden kansalliset olosuhteet. Vuoteen 2030 mennessä alusten kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää vähintään 20 % vuoteen 2008 verraten. Vuodelle 2040 asetettu välitavoite on vähentää päästöjä vähintään 70 %. Sääntelykokonaisuus kattaa sekä alusten aiheuttaman merenpilaantumisen ehkäisemisestä tehtyyn MARPOL-yleissopimukseen nyt sovitut muutokset että tietyt ohjesäännöt ja kokonaisuus on tarkoitus vahvistaa meriympäristön suojelukomitean seuraavassa istunnossa lokakuussa 2025. Sen jälkeen sääntelyä on edelleen tarkoitus tarkentaa ohjesäännöin. Suomi pitää tärkeänä, että ohjesäännöissä huomioidaan alusten turvallinen ja tehokas kulku jäissä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==