18 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART lähetetään myös kyselyitä, joissa heiltä kysytään juuri hänen buukkaamiensa palvelujen tasoa, emme siis pyri kysymään kaikilta asiakkailta kaikkea, eli sellaista, joista hän ei edes ole kiinnostunut. Tässä on takana digitalisaation antama tieto, jota voidaan tällä tavoin hyödyntää. ”RUOKAA TULEE KUNNIOITTAA” SANOO TARU KERONEN –Meille ruokatuote on erittäin tärkeä. Olemme työskennelleet paljon sen kehittämisen kanssa. Kahdeksankymmentä prosenttia ruokatuotteesta tehdään laivalla. Käytämme maksimaalisessa määrin kotimaisia raaka-aineita lihat, maitotuotteet ja tämän tyyppiset, kaikki on suomalaista. Seuraavaksi tulee vastuullisuus sillä tavoin, että meillä tulisi mahdollisimman vähän ruokahävikkiä. Haastavin kohde on bufe’. Me panostamme erityisesti siihen, että ruokaa valmistetaan oikea määrä ja varsinkin hiljaisemmilla lähdöillä olemme tutkineet esillepanoa, niin, että bufe’ kokemus näilläkin lähdöillä olisi onnistunut. Olemme todella paljon harjoitelleet eri toimintatapoja. Näillä keinoilla olemme onnistuneen vähentämään ruokahävikkiä merkittävästi. Itse ajattelen, että ruokaa pitää kunnioittaa ja siksi ruuan laittaminen roskiin on jotenkin tosi väärin. tämä on paitsi arvokysymys, mutta se on myös taloudellinenkin seikka, jos valmistetaan ruokaa, josta ei saada maksua. UUSI VAHVA TUKIJALKA: VUOSAARI–MUUGA –Yleisesti ottaen rahdin kysyntä on noussut joka vuosi keskimäärin neljä prosenttia. Sota ja taloudellinen taantuma on vähän tehnyt takapakkia kaikkiin rahtikuljetuksiin. Mutta uskon, että taloudellisen alamäen tasoituttua palataan taas tähän samaan kasvuun. Vuosaari–Muuga -reitti palvelee vientiä ja tuontia ilman matkustajaliikenteen aikataulupaineita. Vakaa ja tehokas rahtilinja on yhtiölle kasvava tukijalka. Samaan aikaan, kun matkustajaliikenne ja osa rahdista pyörii Finlandialla Helsingin Länsisatamasta, haasteellisempi rahtiliikenne kulkee vähän ääntä itsestään pitäen, mutta vakaasti Vuosaaresta. Reitti kuljettaa rekkoja, kontteja ja ajoneuvoja, myös automatkustajia tehokkaasti pois keskustan ruuhkista – ympäristöystävällisempänä ja logistisesti toimivana vaihtoehtona. Kysymykseen ”Eikö tule pian raja vastaan, kun laiva oli mennen tullen täysi? Taru Keronen heittää vastauksen ja nauraa: ”No saahan niitä laivoja ”. – Kun Finbo Cargo-laivaa hankittiin, painotettiin juuri sitä, että voidaan tarjota näitä mahdollisuuksia. IMO-lasteja, etenkin niitä, jotka vaativat avokannen. Käsitykseni mukaan me olemme tällä reitillä ainut, joka voi niitä tarjota. Sitten tietenkin myös tämmöisiä erikoisleveitä ja muita vastaavia kuljetuksia, joita ei oikein voi kuljettaa täällä keskustassa edes laivalle. Matkustajaliikenne m/s Finbo Cargolla tarjoaa mahdollisuuden palvella myös niitä ajoneuvoilla liikkuvia matkustajia, joille nopea yhteys yli Suomenlahden rauhallisessa ympäristössä on tärkeää. Samalla vältetään satamakaupunkien keskustaruuhkat. Päästään ajamaan suoraan kehätieltä kehätielle. VIRO ON LÄHELLÄ, VIRO ON TURVALLINEN, VIRO ON HELPPO – Matkustajaliikenteen kysyntää ohjaavat ulkoiset tekijät ovat muuttuneet markkina sen mukana. Viron hintataso on muutoksessa, inflaatio on korkea. On löydettävä muita motiiveja matkustamiselle. Kansainvälinen matkustus Suomeen on asia, josta olemme riippuvaisia. Eivät ne matkailijat meidän takia Suomeen tule, vaan Suomen kiinnostavuus matkailumaana ratkaisee. Näen kyllä suoraan sanottuna enemmän uhkakuvia matkustaja- kuin rahtiliikenteessä. En minä nyt mihinkään romahdukseen usko, mutta kasvu voi kyllä olla tiukassa. Viro on lähellä, Viro on turvallinen, Viro on helppo. Siitä syystä erilaiset miniloma tyyppiset matkat pitävät luullakseni kyllä pintansa. Tällaisille makoille koostettuja pakettimatkoja tulemme jatkossakin tarjoamaan. Halvan alkoholin myynnistä ollaan siirrytty niin sanottuun normaaliin destinaatioon. Kohteeseen, missä käydään museossa, ravintolassa ja tehdään autoretkiä. Tämä kaikki tietenkin haastaa meidän tarjoaman. HENKILÖSTÖTILANNE HYVÄ Hospitality-alan henkilökuntaa on nykyisessä taloustilanteessa helppo löytää. Teknisen puolen henkilöstön saatavuus on vaikeampaa, mutta kyllä me olemme siinäkin onnistuneet. Meillä on hyvä työnantajamaine. Suosittelun kautta tullaan myös useasti meille. Olemme useamman vuoden olleet tämmöisessä ”Great Place to Work”-mittauksessa ja sen avulla saatu tietoa henkilökunnan toiveista. Lisäksi meillä on kehitetty ’Ecerö-Line Way’ johtamisjärjestelmä, jonka tavoitteena on se, että meillä olisi tasalaatuista johtamista kaikilla osastoilla. Esihenkilöiden koulutukseen meillä satsataan paljon. Tukea on vielä saatavana henkilöstölakimieheltä. Tämä heijastuu yhtiön henkilökunnan hyvänä pysyvyytenä ja siinä, että meidän on ollut suhteellisen helppo rekrytoida. HAASTAVIN JA PALKITSEVIN KOKEMUKSESI? – Pandemia-aika oli kyllä tosi haastavaa ja toiminnan henkiinjääminen oli kaiken aikaa uhattuna. Minunkin urallani on ollut haastavia hetkiä, mutta ne ovat olleet kestoltaan ehkä muutamia kuukausia, mutta tämä kesti melkein kolme vuotta. Kyllä siinä oli kestämistä, kun mentiin päivästä toiseen ’kädestä suuhun’. – Palkitsevaa on ollut Finbo Cargon liiketoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen. Koen henkilökohtaisesti palkitsevana sen, että olemme onnistuneet siinä. Se ei ole ollut ihan yksinkertaista. Epäileviä Tuomaitakin löytyi, sekä ’sisältä että ulkoa’. Minulla oli kuitenkin vahva visio sekä strategisella, että operatiivisella tasolla että projektissa voitaisiin onnistua. Nyt hankkeen onnistuttua voin olla iloinen ja kokea aitoa tyydytystä onnistumisesta. LOPUKSI LAUSE, JOLLA TARU KERONEN TIIVISTÄISI ECKERÖ LINEN VISION VUOTEEN 2030 Pyynnöstä kiteyttää Eckerö Linen tulevaisuuden näkymä yhteen lauseeseen, toimitusjohtaja Taru Keronen vastaa empimättä: –Eckerö Line on luonnollinen ykkösvalinta silloin kun henkilöllä on tarvetta matkustaa tai kuljettaa; ne, jotka ovat kerran käyttäneet meitä, tulevat varmasti uudestaan. ” Kansainväliset asiakkaat ovat kasvava segmentti. Eurooppalaiset etunenässä ja sitten USA. Ruotsalaiset ja muut skandinaavit ei matkusta Suomeen. Niin se vain on. ”
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==