34 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART ⋆ LUKUVINKKI ⋆ Kirjan kirjoittaja, Suna Vuori, kutsuu taloa "Hietalahden Jugendlinnaksi" ja on todella perehtynyt Hietalahden historiaan. Kirja antaa mielenkiintoisen kuvan Helsingistä ja sen kehityksestä venäläiseltä ajalta lähtien. Helsingissä oli vain 4000 asukasta, kun Aleksanteri I julisti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. Suuri osa kaupungista oli palanut vuonna 1808. Jugendlinna 120 vuotta Mielenkiintoinen kirja talosta, jossa Laivanpäällystöliitto on pitänyt toimistoaan 75 vuoden ajan, on julkaistu. Keisari nimitti valtioneuvos Johan Albrecht Ehrenströmin ja arkkitehti Carl Ludvig Engelin kehittämään kaupunkia mallinaan venäläiset keisarilliset suurkaupungit. Eteläinen Esplanadi ja Bulevardi muodostivat johtavan tien Helsingissä Hietalahdelta Kauppatorille. Siihen aikaan kaakkoistuulet löivät vielä aaltoja Hietalahden rantaan, ja Jätkäsaari oli luonnonmukainen saari pienine saarineen ympärillään, joilla oli vähäisiä toimintoja ja kalastajat levittivät verkkojaan. Vuodesta 1819 lähtien Ehrenström antoi nimiä kortteleille Tukholman mallin mukaan, ja silloin syntyi erilaisia eläinnimiä ruotsiksi, ja silloin syntyi Anka-kortteli. Vasta vuonna 1866 nimet käännettiin suomeksi eli Ankka. Silloin Hietalahteen liittyvä toiminta oli jo alkanut. Vuonna 1865 Hietalahden telakka aloitti toimintan- Hietalahden telakka 1966.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==