Suomen Merenkulku 224

16 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART kulkuinsinöörien koulutusta varten järjestelmään rakennetaan kaksi konehuonesimulaattoria, joissa kummallakin on täysin varusteltu konevalvomo. Meripelastuskoulutus siirtyy Kotkan maauimalan tiloihin, johon keskitetään pelastautumiskoulutuksen harjoitukset Pookinmäen kampuksen sulettua. KÄYTÄNNÖN OPETUKSEN KAUTTA TEORIAAN Suomen Merenkulku-lehti vieraili hiljattain (kts 1/24) koululaiva Merikarhulla (SM 1/24) jossa haastateltiin aluksen henkilökuntaa ja opettajia. Artikkelissa viitattiin laivan huolto- ja ylläpitotöihin ja niiden opetukseen. Miten tämä osa-alue nähdään ammattikorkeakouluopetuksessa koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila? ”Opiskelijat tutustutetaan aluksi erilaisiin laivalla esiintyviin työtehtäviin. He harjoittelevat siellä puhdistus- ja huoltotehtäviä ja esimerkiksi maalaamista. Köysistön Kampuksella tavattiin juuri opintonsa aloittanut merikapteeniopiskelija, Camilla Löfman jolta kyselin hänenkokemuksistaan uransa alkuvaiheessa olevana merenkulkijana. Sanoit että sinulla on jo merikokemusta. Kertoisitko siitä. —Menin suoraan peruskoulun jälkeen ammattiopisto Ekamiin vuonna 2016. Valmistuin 2020 keväällä vahtiperämieheksi. Olen seilannut pääasiassa matruusina. Viimekesästä joulukuuhun 2023 minulla oli ensimmäinen perämiehenjobi, määräaikainen työ Borelta. Pidin myös perämiehenä toimimisesta. Kovin erilaistahan se oli verrattuna matruusin työhön. Paljon uusia haasteita. Miksi halusit ryhtyä merenkulkijaksi? —Peruskoulun jälkeen tuntui, että lukio ei oikein ole mun juttu. Kuitenkin olen kotkalainen ja olen harrastanut veneilyä ja purjehtinut. Merenkulkuala tuntui sellaiselta, jota halusin lähteä kokeilemaan. Nyt kun sinulla on työstä jo vähän kokemusta, kysyn miltä ala on alkanut tuntua? —Kyllä tämä on vastannut odotuksia. Kun kerran tästä pidän, niin halusin jatkaa opiskelua ja siksi hakeuduin tähän oppilaitokseen Xamk:hon. Olen jo ehtinyt tutustua muutamiin muihin samalta pohjalta aloittaneisiin opiskelijoihin täällä. Lisäksi on joitakin, jotka aikovat opiskella työn ohessa mutta heitä en ole vielä tavannut. Ovatko nämä työelämästä opiskelevat merellä töissä? —Kyllä kun merityössä yleensä työskennellään jaksoissa niin vapaajaksot voi viettää opiskelemalla mutta raskastahan se varmasti on. Itselläni on työstäni Borelta 2 vuotta opintovapaata. Miten olet tekemisissä täällä kurssin alusta asti koulutuksessa olleiden kanssa? —Meillä on yhteisiä oppitunteja. Ohjaudun niille kursseille, jotka koulutustarjonnasta on valittu minun kurssiohjelmaani. Tämä on minusta oikein hyvä järjestely. Samalla integroituu muuhun opiskelijaryhmään. Mennään vielä merityöhön. Miten sen näet harjoittelumielessä? —Kyllähän se niin on, että vaikka koulut on käyty ja harjoittelutkin tehty, niin ei silloin vielä kukaan ole oikeasti täysin valmis. Merenkulkualahan on sellainen, että kyllä sitä pitää sieltä pohjalta aloittaa kaikkien ja sitten itse kiivetä ja rakentaa oma urapolkunsa. Siihen kyllä menee aikaa. Kymmenen vuottakaan ei kaikilla riitä merikapteenin kirjan saamiseen. Itse olen viihtynyt kansitöissä erittäin hyvin. Minullahan on vakituinen matruusinpaikka Borelta ja todennäköisesti menenkin takaisin niihin töihin tämän koulutusvaiheen jälkeen. Nyt kun ajatellaan tätä opiskelua täällä ammattikorkeakoulussa, niin opetukseen sisältyy paljon muutakin kuin navigointia. Mitä ajattelet tästä? —Täytyyhän niitä olla. Jos nyt ajatellaan, että meitä viimekädessä koulutetaan laivan päälliköiksi, ei me nyt ihan palikoita voida olla. Meillä pitää olla tajua muistakin asioista kuin pelkästään navigoinnista, yleissivistävää tietoa vaikkapa laivasairaanhoidosta. Kieliopinnot ovat tärkeitä ja matemaattiset aineet ovat tärkeitä perusasioita, joiden päälle moni asia rakentuu. Englantia on ohjelmassa ja ruotsi on nyt myös pakollisena. Ainakin henkilökohtaisesti minulle ruotsin kieli on hyvin haastavaa, koska olen opiskellut sitä vain peruskoulussa. Mutta käsittelyyn saadaan harjoitusta satamamanovereihin liittyvien kiinnitys ja irrotusoperaatioiden kautta, vasta myöhemmin koulutuksen toisena vuonna aloitetaan tutustuminen ohjailuasioihin. Jollekulle saattaa tulla yllätyksenä, kun harjoittelut aloitetaan siivous ja ylläpitohommista. Koululaivan ja harjoittelujaksojen eräänä tarkoituksena on kuitenkin nostaa esille työn kaikki puolet. Olen kuullut kerrottavan, että koulutukseen saattaa päätyä sellaisiakin henkilöitä, joilla kuva merenkulusta on syntynyt omien matkustaja-aluksella tapahtuneiden merimatkojen perusteella. Kuten kaikissa työtehtävissä, niin näissäkin on puolensa. On hyvä, jos realismi tulee esille mahdollisimman alkuvaiheessa. Oppilaitokselle kaikki keskeytykset ovat tietenkin huono asia. Mehän saamme opetushallituksesta maksun koulutuksesta vasta kun täältä saadaan paperit ulos. Vasta silloin lähtee meiltä lasku opetushallitukselle.” Merikapteeniopiskelija Camilla Löfmanin haastattelu

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==