Suomen Merenkulku 224

14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART hakevat tähän koulutusmuotoon kaikki ovat tietoisia siitä, että kysymys on päiväopinnoista ja läsnäolo on pakollista.” muotoilee koulutusjohtaja Brunila. KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUS OPISKELIJAVAIHDON AVULLA Merenkulun ja logistiikan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunilan mukaan oppilaitoksella on käytettävissä mahdollisuus opiskelijavaihtoon, mutta todellisuudessa vaihto-opiskelumahdollisuudesta kiinnostuneita on toistaiseksi merenkulun opiskelijoissa kovin vähän. ”Ongelmana on se, että kaikki kurssit ovat meillä suomenkielisiä. Erasmus- opiskelijavaihdon perusteella voisimme aloittaa kansainvälistymisen taloudellisesti järkevästi. Erasmus opiskelijavaihdon perusteella vaihtojakson minimikesto voi olla kursseista riippuen lukukauden tai 4-6 kk. Jos jotkin toteutukset tehtäisiin englannin kielellä niin meillä voisi olla todelliset mahdollisuudet saada tänne Erasmus ohjelman puitteissa jatko-opiskelijoita. STCW antaa tähän hyvät lähtökohdat laajasta tukimateriaalista johtuen. Tämä vastaisi periaatteiltaan myös meidän oppilaitoksemme periaatteita. Nyt on merenkulun opiskelijoista vain pari opiskelijaa lähtenyt opiskelijavaihtoon, mutta tulevaisuudessa haluaisimme, että useampi lähtisi ja saisimme myös tänne opiskelijoita Euroopan muista maista. Tyypillinen vaihtoopiskeluajankohta sijoittuisi siinä toisen tai kolmannen vuoden paikkeille. Vaihto-opiskelijat ovat vaihdossa tyypillisesti yhden lukukauden ja tulevat sitten takaisin tänne päättämään opintonsa.” Brunilan myös edustaman logistiikan koulutusohjelman puolella on hänen kertomansa mukaan lähdetty siitä, että opiskelijoille suositellaan voimakkaasti vaihtoon lähtemistä erityismotiiveina verkostoituminen ja kielitaitojen kertyminen.” Erasmus-järjestelmä perustuu yliopistojen välillä tehtyihin sopimuksiin. Tämä mahdollistaa senkin, että opiskelija voi suorittaa toisessa maassa lisätutkinnon. Tätä kutsutaan ’double degree’-toiminnaksi. Tätä tapahtuu muutamilla Xamk:n koulutuslinjoilla. Lisänä on tietenkin myös lukukauden kestäviä vaihtoja. Opiskelijavaihtoa hiukan hankaloittaa se, että keskieuroopassa oppilaitosten lukukaudet rytmittyvät eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi eurooppalaisissa oppilaitoksissa alkaa noin syyskuun puolessavälissä ja kestää helmikuuhun ja sen jälkeen seuraa lyhyt lomakausi, jonka jälkeen opiskelu jatkuu taas heinäkuun loppuun. Meillä taas tunnetusti koulutyö aletaan elokuun puolivälistä ja sitä jatketaan jouluun. Kevätlukukausi on opiskelijavaihdon kannalta hyvin haasteellinen. Kotkaan muualta helmikuussa tulevilla on heti edessään täkäläinen kevätlukukauden loppukiri, kun täällä huhtikuun lopussa aletaan lopettelemaan kevätjaksoa. Suomalaiset opiskelijat taasen usein katsovat, että jos ulkomailla joutuu olemaan koulussa heinäkuuhun, siinä menee koko kesä ”haaskuun”. Tämä on tietenkin lyhytnäköinen asenne, jonka korjaaminen ei kenellekään maksa mitään. Myöskään vaihto-opiskelijamäärien ei tarvitse Erasmusjärjestelmässä Brunilan mukaan täsmätä keskenään: ”Ei ole pakkoa, mutta tietenkin toivomus olisi, että sieltäkin tulisi vastaava määrä tilalle.” ”Tässä tulee juuri vaihto-opiskelijoiden minimimäärä vastaan, koska esimerkiksi joidenkin kurssien järjestämiselle esimerkiksi englanniksi on otettava huomioon aina kriittinen massa. Yhden tai kahden vaihto-opiskelijan kanssa tämä ei ole taloudellisesti mahdollista, mutta kyllä jo viidestä kymmeneen opiskelijan kohdalla voidaan asiaa harkita vakavasti. Merenkulussa meillä on esimerkiksi Latvian Maritime-Academyn kanssa olemassa yhteistyösopimus, jonka perusteella tämänlaatuisesta mahdollisuudesta on keskusteltu.” Kokonaisuutena arvioiden on Xamk:lla paljon tarjottavaa. Paitsi opetus, niin myös uudet monipuoliset fasiliteetit, uudet simulaattorit ja koululaivakin. Lisäksi luonnon tarjoamana bonuksena ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua jääolosuhteisiin. Tämä tosin vasta talvikautena kevätlukukauden puolella. OPINTOIHIN LIITTYVÄÄN HARJOITTELUUN HALUTAAN MUUTOKSIA Kaakkoissuomen Ammattikorkeakoulussa, Xamk:issa on otettu esille ajatus merenkulkuopetuksessa pakollisen, ohjatun harjoittelun järjestämisestä uudella tavalla. Esille on nostettu ajatus siitä, että ammattitutkinnon voisi saada suoritetuksi ilman loppuun suoritettua harjoitteluaikaa. Ilman että valmistumisessa tähdättäisiin perämiehen pätevyyskirjan suorittamiseen. Tavoitteena on nopeuttaa valmistumisaikoja ja jouduttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämän palvelukseen. Oppilaitoksen ja Traficomin kesken käydyissä neuvotteluissa on keskusteltu mallista, jossa tutkintovaatimukseen sisältyvästä 360 päivän pakollisesta työharjoittelusta osaa siirretään tapahtumaan tutkinnon teoriaosuuden suorittamisen jälkeen. Suoritettuaan teoriaosuuden ja 240 päivän harjoittelun opiskelija voi saada tutkintotodistuksen ja vahtimiehen pätevyyskirjan. Vahtiperämiehen pätevyyskirjaan kirjaan vaadittavat puuttuvan 120 päivän harjoittelun voi suorittaa opintojen jälkeen oppilaitoksen tukemana ja ohjauksessa. Harjoittelun valvonta jää edelleen oppilaitoksen tehtäväksi. Tämän johdosta oppilaitos voi tuottaa teoriakoulutuksesta valmistuneita opiskelijoita nykyistä nopeammin ja saa siitä johtuvia tuloja. Silloin ei tältä osin myöskään jäädä kesken olevien harjoittelujen ”panttivangeiksi”. Edelläkuvatun esityksen mukainen järjestely vahvistuu sen jälkeen, kun Xamk on hakemuksesta saanut Traficomilta järjestelyn edellytyksenä olevan uuden koulutusluvan, jossa uusin opetussuunnitelma vahvistetaan. Asian lopullinen päätös tehtäneen kevään 2024 kuluessa. Suomen Merenkulku-lehden toimitus kysyi asiaa Traficomissa merenkulun koulutuksen järjestäjän ja koulutuksen sisällön arviointia ja hyväksyntää koskevien asioiden yhteyshenkilönä toimivalta johtavalta asiantuntijalta Aino-Maija Alstelalta joka vastasi kyselyymme seuraavasti: ”Saimme joulukuussa 2023 Xamkilta tiedustelun koulutuksen uudelleen järjestämisestä niin, että osa opintopisteisä olisi tutkinnon laajuuden ylittävää osuutta. Tämä tutkinnon laajuuden ylittävä osuus koostuisi ohjatusta harjoittelusta. Traficom katsoo, että koulutuksen järjestäjillä on tiettyyn pisteeseen mahdollisuus järjestää koulutus haluamallaan tavalla. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että koulutuksen tulee täyttää STCW-yleissopimuksen vaatimukset, jotta sen perusteella voidaan myöntää merenkulun pätevyyskirja. Siitä huolimatta, että ohjattu harjoittelu olisi sijoitettu tutkinnon ulkopuolelle, tulee ohjatun harjoittelun olla tarkoituksenmukaisesti valvottua, arvioitua ja hyväksyttyä

RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==