■ JÄSENTIETOA ■ MEDLEMSINFO ■ JÄSENTIETOA ■ MEDLEMSINFO ■ JÄSENTIETOA ■ MEDLEMSINFO ■ JÄSEN SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart KUVA/BILD: JOHAN RAMSLAND Sjöfartens Dag Maritime Day 2 24
sisältö|innehåll SEURAAVA NUMERO ILMESTYY AINEISTO VIIMEISTÄÄN Nästa nummer kommer ut 21.10 Materialet senast 16.9 ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund. Aikakausmedian ry:n jäsen – Medlem i tidskrifternas förbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Johan Ramsland, johan.ramsland@seacommand.fi, 040 667 2227 TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Heidi Tauriainen, Dan Stenbäck, Juha Tuomi, Sakari Häyrinen, Jukka Muromaa, Johan Ramsland 2| 2024 KÄÄNNÖKSET – ÖVERSÄTTNINGAR: Osa artikkeleista LBS Scandinavia Oy / En del av artiklarna LBS Scandinavia Oy AINEISTOT – MATERIAL / OSOITTEEN- MUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 35 € 6 kk/mån: 20 € Irtonumero– Lösnummer: 11 € ULKOMAILLE – UTLANDET: 12 kk/mån: 42 € 6 kk/mån: 26 € ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala ILMOITUSHINNAT (mustavalkoiset) – ANNONSPRISERNA (svartvita) – ADVERTISEMENTS RATES (black & white) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD: 1.950 € TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER: 1.260 € 1/1 SIVU – SIDA – PAGE: 1.200 € 1/2: 690 € 1/4: 350 € PAINOS – UPPLAGA: 1 950 TAITTO – LAYOUT: Tarja Lehtinen KIRJAPAINO – TRYCKERI: PunaMusta Oy 3 Päätoimittajalta / Från chefredaktören 4 Toimisto / Kansli 6 TRAFICOM 8 AARIA: Jäsenten tyytyväisyys Aariaan korkealla tasolla 10 AARIA: Vuosiloma vaikuttaa ansiopäivärahan hakemiseen / Semestern påverkar ansökan om inkomstrela-terad dagpenning 11 Luottamushenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2024 / Förtroendepersoners skolningsdag 7.5.2024 12 Kotkassa merenkulku-koulutus myötätuulessa 18 Sjöfartutbildningen på framfart i Kotka 23 Sosiaalinen media, sananvapaus ja työsuhde 25 Sociala medier, yttrandefrihet och anställningsförhållan-den 28 Sjöfartens Dag / Maritime Day 32 LUKUVINKKI: Tallinnan-liikenteen moottorialukset 34 LUKUVINKKI: Jugendlinna 120 vuotta – Hietalahdenranta 15 36 LÄSTIPS: Jugendslott 120 år – Sandvikskajen 15 40 JÄSENTIETOA / MEDLEMSINFO 40 Työttömyyskassa aaria 41 Arbetslöshetskassan aaria 42 Utkomstskydd för arbetslösa 44 Jäsen, sinut on vakuutettu! 45 Medlem, du är försäkrad 48 Eversheds sutherland 51 Jäsenmaksut vuonna 2024 / Medlemsavgiften 2024 56 LIITON MÖKIT JÄSENILLE 2024 58 FÖRBUNDETS STUGOR FÖR MEDLEMMAR 2024 60 Liiton Himos lomakiinteistö / Förbundets semesterbostad i Himos 61 SLPL:n Risteily / FSBF:s Saimenkryssning 62 SLPL:n Rapuristeily Tampereella 63 FSBF:s Kräftskivakryssning i Tammerfors 62 NAUTILUS 68 Pohjoismaisten laivanpäällystö-liittojen kongressi / Nordiska fartygsbefälskongress 72 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna 74 Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa / Proffs i proffsens tjänst 75 Piirit / Kretsarna 12 Kotkassa merenkulku-koulutus myötätuulessa 18 Sjöfartutbildningen på framfart i Kotka 28 Sjöfartens Dag / Maritime Day 68 Pohjoismaisten laivanpäällystö- liittojen kongressi 69 Nordiska fartygsbefälskongress
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 3 Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi PÄÄKIRJOITUS LEDARE I vilken riktning är Finland på väg? Vårt förbund gick under vintern igenom en exceptionellt omfattande kollektivavtalsrunda, då man totalt förhandlade om 24 olika kollektivavtal. Som ett resultat av detta förlängdes kollektivavtalen i allmänhet med två år. Förhandlingarna var inte okomplicerade den här gången heller, och det var ganska många färggranna händelser under denna 10 veckor långa förhandlingsperiod. Frivillig förlikning under riksförlikningsmannens ledning, behövdes vid flera av de större kollektivavtalen och till vår beklagande med strejkvarsel även tvångsförlikning med två olika arbetsgivare/arbetsgivarföreningar. Själv har jag aldrig tidigare mött en så starkt ignorant inställning till kollektivavtalsförhandlingarna från vissa arbetsgivare vid förhandlingsbordet. Det var tydligt från många arbetsgivare att de har den åsikten, att de oberoende har "kortspelsbordets" äss i skjortärmen, vilket är Orpo-regeringens regeringsprogram som väller fram som den vore besatt. I vilken riktning är Finland på väg? Särskilt med hänsyn till den allvarliga politiska situationen i Ryssland och den säkerhetspolitiska krisen i vår närregion, grannländerna och Europa som orsakats av utvidgningen av Rysslands anfallskrig mot Ukraina, som har pågått i mer än två år, som redan startade av annekteringen av Krim, är det verkligen ett helt fel stund att orsaka intern politisk oro i Finland och erbjuda lämpliga omständigheter för den ryska trollverkstaden. Den totala skrotningen av trepartsförhandlingsmodellen är en nationell skam. Utlänningar har beundrat Finland i årtionden, hur bra det fungerar i Finland, eftersom det har funnits ett fungerande trepartsförhandlingsmodell i landet. För tillfället får vi ständigt kämpa på- och medlidande meddelanden från utlandet. Det skamliga kaoset som uppstår vid elimineringen av ett fungerande förhandlingssystem kommer att pågå väldigt länge, tills helheten kan normaliseras när förnuftet tar över i slutändan. Bristen på sjöfartsarbetskraft är ögon fallande. Det är allas ansvar att sjöfarten förblir en efterlyst arbetsplats också i framtiden. Även Finlands försörjningsberedskap kräver och behöver detta mer än någonsin tidigare, under fredstid i Finland. Vi kan alla bidra till detta! Jag upprepar mig själv nu igen, att trots den dystra allmänna situationen tror jag bestämt att det kommer att lösa sig till det bästa i Finland på långsikt. Vi har haft svåra tider förut. Och ändå är vi, ur en internationell synvinkel, fortfarande åtminstone för stunden medborgare i ett välfärdssamhälle. Jag önskar er alla en Trevlig Sommar! Verksamhetsledare Johan Ramsland Mihin suuntaan Suomi on oikeasti menossa? Liittomme kävi läpi poikkeuksellisen laajan työehtosopimuskierroksen talven aikana, jolloin neuvoteltiin kaikkiaan 24 eri työehtosopimusta. Lopputuloksena jatkettiin työehtosopimukset pääsääntöisesti kahden vuoden aikakaudelle. Mutkattomia, neuvottelut eivät olleet tälläkään kertaa ja tähän 10 viikon neuvotteluajanjaksoon riitti hyvin monikirjavia tapahtumia. Vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla, käytiin monessa laajassa työehtosopimuksessa ja ikäväksemme lakkovaroituksen myötä myös pakkosovittelussa kahden eri työantajan/työantajaliiton kanssa. Henkilökohtaisesti en ole koskaan kohdannut aikaisemmin työehtosopimusneuvotteluiden suhteen niin voimakkaasti piittaamatonta asennetta tiettyjen työantajien taholta neuvottelupöydässä. Monesta työantajasta paistoi läpi se, että he olivat sitä mieltä, että heillä on ”korttipelipöydän” ässä hihassa joka tapauksessa, joka on Orpon hallituksen hallitusohjelma runnomisvaiheessa eteenpäin kuin riivatulla. Mihin suuntaan Suomi on oikeasti menossa? Ottaen etenkin huomioon vakavan poliittisen tilanteen Venäjällä ja jo yli kaksi vuotta jatkuneen Venäjän Ukrainaan kohdistuva hyökkäyssodan laajenemisen aikaansaaman, jo Krimin valtauksesta aloittaman turvallisuuspoliittisen kriisin lähialueellamme, naapurissa ja Euroopassa, on totisesti täysin väärä hetki aiheuttaa sisäpoliittista myllerrystä Suomessa tarjoten kelpo eväät Venäjän trollipajalle. Kolmikannan totaalinen romuttaminen on kansallinen häpeä. Ulkomaalaiset ovat ihailleet Suomea vuosikymmenet, että miten hienosti asiat toimivat Suomessa, koska maasta löytyi toimiva kolmikanta. Tällä hetkellä saamme jatkuvasti tsemppi- että sääliviestejä ulkomailta. Häpeällinen toimivan järjestelmän hävitystyön kaaos tulee kestämään todella pitkään, kunnes kokonaisuus voi normalisoitua järjen voittaessa. Merenkulun työvoimapula on silmiinpistävä. On meidän kaikkien osapuolten vastuulla, että merenkulku pysyy haluttavana työpaikkana tulevaisuudessakin. Suomen huoltovarmuuskin tätä vaatii ja tarvitsee enemmän kuin koskaan rauhan aikana Suomessa. Voimme kaikki osallistua tähän! Toistan itseäni nyt taas, että synkästä yleistilanteesta huolimatta kuitenkin uskon vakaasti, että asiat tulevat ratkeamaan parhain päin Suomessa pitkällä tähtäimellä. On meillä ollut vaikeita aikoja ennenkin. Ja tässä olemme kuitenkin nyt kansainvälisesti katsottuna vieläkin ainakin hetkosen hyvinvointiyhteiskunnan kansalaisina. Toivon teille kaikille Hyvää Kesää! Toiminnanjohtaja Johan Ramsland
4 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Arbetslöshetskassan AARIA Elimägatan 5, 00510 Helsingfors e-tjänst www.aariakassa.fi/sv E-postadress asiakaspalvelu@aariakassa.fi Telefonservice 020 7655 900 Öppen mån 9–12 ti 13 –16 ons 9–12 to 9–12 Työttömyyskassa AARIA Elimäenkatu 5, 00510 Helsinki eAsiointi www.aariakassa.fi sähköposti asiakaspalvelu@aariakassa.fi Puhelinpalvelu 020 7655 900 Avoinna ma 9–12 ti 13 –16 ke 9–12 to 9–12 Merivälitys – Havsförmedling VARSINAIS-SUOMEN TE-TOIMISTO Itsenäisyydenaukio 2 20800 Turku ville.kaldstrom@te-toimisto.fi Ville Käldström puh: 0295 044 821 EGENTLIGA FINLANDS TE-BYRÅ Självständighetsplan 2, 20800 Åbo ville.kaldstrom@an-byran.fi ÅLANDS ARBETSMARKNADS OCH STUDIESERVICEMYNDIGHET Nygatan 5 22100 Mariehamn info@ams.ax tel. 018 25501 Telefontid måndag–fredag kl. 10.00-11.00, 13.00-14.00 Drop-in besök tisdag–torsdag kl. 10.00 -12.00 Toimisto– Kansli SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO – FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND r.y. Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors • Asioidessasi toimistossa varmistathan soitolla, että olemme paikalla. • Om du ämnar besöka förbundets kansli, vänligen ring oss först för att kolla att vi är pä plats. LIITON TOIMISTO – FÖRBUNDETS KANSLI Toiminnanjohtaja – Verksamhetsledare Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi Juristi – Jurist Susanna KANKAINEN 040 128 9214 susanna.kankainen@seacommand.fi Liittokoordinaattori – Förbundskoordinator Marjo PEURALA 09 612 2440/ 040 512 2491 marjo.peurala@seacommand.fi Myös jäsenrekisteri ja jäsenmaksuasiat – också medlemsregister och medlemsavgifter YHTEYDENOTOT ENSISIJAISESTI SÄHKÖPOSTILLA! / KONTAKTER FRÄMST VIA E-POST! Jäsenasiat / Medlemsfrågor Puhelinaika ma-pe klo 10.00 - 14.00 Telefontid mån-fr 10.00 – 1 4.00 Puh. / Tel: 09 612 2440 / 040 512 2491 office@seacommand.fi Työsuhdeasiat / ärenden gällande arbetsförhållanden samt kollektivavtal Johan RAMSLAND 040 667 2227 johan.ramsland@seacommand.fi LIITON HALLITUS – FÖRBUNDETS STYRELSE Puheenjohtaja – Ordförande Kristian HEISKANEN 050 584 5925 kristian.heiskanen@seacommand.fi Varapuheenjohtaja – Viceordförande Heidi TAURIAINEN 040 551 0869 heidi.tauriainen@seacommand.fi SUOMEN MERENKULKU / FINLANDS SJÖFART Toimitus – Redaktion Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Päätoimittaja – Chefredaktör Johan RAMSLAND Toimitusneuvosto – Redaktionsrådet: Kristian HEISKANEN Heidi TAURIAINEN Dan STENBÄCK Juha TUOMI Sakari HÄYRINEN Jukka MUROMAA Johan RAMSLAND Ilmoitusmyynti – Annonsförsäljning -advertisement: Marjo PEURALA 09 612 2440
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 5 eAsiointi Liiton eAsioinnissa voit itse tarkastella ja hoitaa jäsenyyteen liittyviä asioita. Kirjautuminen tapahtuu liiton kotisivujen kautta www.seacommand.fi. • ilmoita osoitteen- ja yhteystietojesi muutoksista • ilmoita työpaikan vaihtumisesta • ilmoita eläkkeelle jäämisestä • ilmoita palkattomasta ajanjaksosta • tarkastele jäsenmaksutilannettasi • voit laskea jäsenmaksun suuruuden ja tulostaa viitteet tietylle jaksolle • tilaa uusi jäsenkortti kadonneen tilalle • sisäänkirjautuminen tapahtuu jäsennumerollasi, joka on jäsenkortissasi Jäsen voi nyt itse tarkistaa ja päivittää omat henkilötietonsa verkkoasioinnin kautta osoitteessa www.seacommand.fi. JÄSENNUMEROSI LÖYDÄT JÄSENKORTISTASI e-tjänster Via förbundets e-tjänster kan du själv granska och sköta ärenden som gäller medlemskapet. Inloggningen sker via förbundets webbplats www.seacommand.fi. • meddela ändringar i dina adress- och kontaktuppgifter • meddela byte av arbetsplats • meddela pensionering • meddela oavlönad tidsperiod • kontrollera medlemsavgiftsstatus • räkna ut medlemsavgiftsbeloppet och skriv ut referenserna för en viss period • beställ ett nytt medlemskort om det gamla förkommit • medlemsnumret som behövs vid inloggning en finns på ditt medlemskort Medlemmen kan nu själv granska och uppdatera sina personuppgifter via e-ärenden på adressen www.seacommand.fi. MEDLEMSNUMRET SOM BEHÖVS VID INLOGGNINGEN FINNS PÅ DITT MEDLEMSKORT TARKISTA JA PÄIVITÄ TIETOSI! MEDLEMMEN KAN NU SJÄLV GRANSKA OCH UPPDATERA SINA PERSON- UPPGIFTER!
6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART TRAFICOM OSALLISTUU MAAILMANLAAJUISEEN MERIKARTOITUSPROJEKTIIN, JOKA EDISTÄÄ MERTEN KESTÄVÄÄ KÄYTTÖÄ JA TURVALLISUUTTA https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/traficom-osallistuu-maailmanlaajuiseen-merikartoitusprojektiin-joka-edistaa-merten Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä globaalissa merikartoituksessa. Pohjoismaiden Merikartoituskomissio liittyi ensimmäisenä alueellisena komissiona Seabed 2030 -projektiin, joka pyrkii kartoittamaan kaikki maailman meret vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomea kartoitusprojektissa edustaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kansainvälinen yhteistyöprojekti edistää varsinkin merten kestävää käyttöä, meriympäristön suojelua, merenkulun turvallisuutta sekä avoimen datan jakelua. SUOMALAISEN KAUPPAMERENKULUN TURVALLISUUS EDELLEEN HYVÄLLÄ TASOLLA https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/suomalaisen-kauppamerenkulunturvallisuus-edelleen-hyvalla-tasolla Suomessa tapahtuneet kauppamerenkulun onnettomuudet ja vaaratilanteet pysyivät normaalilla tasolla vuonna 2023. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom vastaanotti vuoden 2023 aikana 41 kauppamerenkulun onnettomuusilmoitusta, joista 34 tapahtui Suomen vesialueilla. Lisäksi tietoon tuli kymmenen Suomen vesialueilla tapahtunutta vaaratilannetta. MERILIIKENTEEN PÄÄSTÖKAUPAN TODENTAJIEN HYVÄKSYMINEN https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/meriliikenteen-paastokaupantodentajien-hyvaksyminen Suomen päästökauppalain 1270/2023 mukaan meriliikenteen päästökaupan todentajan tulee hakea hyväksyntää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta. Hae hyväksyntää Traficomin hakemuslomakkeella. TRAFICOM DELTAR I ETT GLOBALT HAVSKARTLÄGGNINGSPROJEKT SOM FRÄMJAR HÅLLBAR ANVÄNDNING OCH SÄKERHET FÖR HAVEN https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/traficom-osallistuu-maailmanlaajuiseen-merikartoitusprojektiin-joka-edistaa-merten Finland och övriga Norden är pionjärer inom global havskartläggning. Nordiska sjökommittén var den första regionala kommissionen som anslöt sig till Seabed 2030-projektet, som syftar till att kartlägga alla världens hav fram till slutet av decenniet. I kartläggningsprojektet representeras Finland av Transport- och kommunikationsverket Traficom. Det internationella samarbetsprojektet främjar särskilt hållbar användning av haven, skyddet av havsmiljön, sjöfartssäkerheten samt distributionen av öppen data. IMO:SSA EDETTIIN KOHTI MAAILMANLAAJUISIA KEINOJA ALUSLIIKENTEEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEKSI https://lvm.fi/-/imo-ssa-edettiin-kohti-maailmanlaajuisia-keinoja-alusliikenteen-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamiseksi Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristön suojelukomitea kokoontui Lontoossa 18.–22.3.2024. Komitean 81. istunnossa neuvoteltiin maailmanlaajuisista toimista alusliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. ALUSTEN ON ILMOITETTAVA TRAFICOMILLE EEXI:N TEHORAJOITUKSEN VÄLIAIKAISESTA OHITTAMISESTA https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/alusten-ilmoitettava-traficomilleeexin-tehorajoituksen-valiaikaisesta-ohittamisesta Alusten, joiden tehoa on rajoitettu energiatehokkuusindeksivaatimuksen (EEXI) noudattamiseksi, tulee ilmoittaa tehoreservin käytöstä. Ilmoitus tehdään aluksen IEE-todistuksen myöntäneelle luokituslaitokselle ja, mikäli aluksen määräsatama on Suomessa, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Lisäksi Suomen lipun alla purjehtivien alusten tulee raportoida Traficomille tehoreservin käytöstä kootusti vuosittain viimeistään 1.6.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 7 DEN FINSKA HANDELSFLOTTANS SÄKERHET FORTSÄTTER VARA PÅ EN GOD NIVÅ https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/suomalaisen-kauppamerenkulunturvallisuus-edelleen-hyvalla-tasolla Olyckor och farliga situationer inom den finska handelsflottan förblev på en normal nivå år 2023. Transport- och kommunikationsverket Traficom mottog under år 2023 41 anmälningar om olyckor inom handelsflottan, varav 34 inträffade på Finlands territorialvatten. Dessutom rapporterades det om tio farliga situationer på Finlands territorialvatten. GODKÄNNANDE AV VERIFIERARE FÖR UTSLÄPPSHANDEL INOM SJÖFARTEN https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/meriliikenteen-paastokaupantodentajien-hyvaksyminen Enligt Finlands utsläppshandelslag 1270/2023 ska en verifierare för utsläppshandel inom sjöfarten ansöka om godkännande från Transport- och kommunikationsverket Traficom. Ansök om godkännande med Traficoms ansökningsblankett. IMO TOG STEG MOT GLOBALA ÅTGÄRDER FÖR ATT MINSKA VÄXTHUSGASUTSLÄPP FRÅN SJÖFARTEN https://lvm.fi/-/imo-ssa-edettiin-kohti-maailmanlaajuisia-keinoja-alusliikenteen-kasvihuonekaasupaastojen-vahentamiseksi Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) miljöskyddskommitté samlades i London den 18-22 mars 2024. Under kommitténs 81:a session förhandlades det om globala åtgärder för att minska växthusgasutsläppen från sjöfarten. FARTYGEN MÅSTE MEDDELA TRAFICOM OM TILLFÄLLIG ÖVERSKRIDNING AV EEXI-EFFEKTBEGRÄNSNINGEN https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/alusten-ilmoitettava-traficomilleeexin-tehorajoituksen-valiaikaisesta-ohittamisesta Fartyg, vars effekt har begränsats för att uppfylla kraven på energieffektivitetsindex (EEXI), måste meddela användningen av effektreserven. Meddelandet görs till det klassificeringsorgan som utfärdat fartygets IEE-certifikat och, om fartygets bestämmelsehamn är i Finland, till Transport- och kommunikationsverket Traficom. Dessutom måste fartyg som seglar under finskt flagg rapportera användningen av effektreserven till Traficom samlad årligen senast den 1 juni. HENRY NIELSEN NOSTALGIA RISTEILY XII Myös vanhat merenkulkijat muistakin varustamoista Syvien ja suolaisten vesien skönöjen risteily Viking Line m.s.Gabriella 24.09. - 26.09.2024 LÄHTÖSELVITYS: Katajanokka alkaen 24.9. klo 1530 Matkapoikien toimipiste terminaalissa HELSINKI - TUKHOLMA 24.09.2024 klo 1715 - 1000 LT (25.9.) TUKHOLMA - HELSINKI 25.09.2024 klo 1630 - 1010 LT (26.9.) B4T SISÄHYTTI MAX 4 HLÖ A4T SEASIDE HYTTI MAX 4 HLÖ 1 hlö hytissä 110 eur/hlö 130 eur/hlö 2 hlö hytissä 90 eur/hlö 100 eur/hlö 3 hlö hytissä 80 eur/hlö 87 eur/hlö 4 hlö hytissä 75 eur/hlö 80 eur/hlö LYX SEASIDE-HYTTI (max. kahdelle hengelle, sis. erikoisaamiaisen meno ja paluu) LYX 1 HLÖ HYTISSÄ 440 eur/hlö LYX 2 HLÖ HYTISSÄ 245 eur/hlö Kaikkiin Matkapojilta ostettuihin paikkoihin kuuluu buffet illallinen 24.9. (ensimmäinen kattaus). Muut ruokailut voi ostaa paikkaa varatessa. Tällä matkalla noudatetaan yleisiä matkapakettiehtoja sekä Matkapojat Oy:n lisä- ja eritysehtoja. Lisätietoja matkaa varatessanne Matkapojat Oy:ltä. Matkavakuutusta suositellaan. VARAUKSET 01.05 – 22.08. 2024 jolloin annetaan Vikingille vahvistus Matkapojilta Matkapojat Oy, Sari Huuskonen puh: 010 2323 424 E-mail: sari.huuskonen@matkapojat.fi Kutsumme nyt kaikki n. 1950-1990 luvuilla seilanneet merenkulkijat mukaan AVEC, vaikka ette sattuneetkaan seilaamaan Henry Nielsen varustamossa. Tällaisesta merimiestapaamisesta olen kuullut oltavan kiinnostuneita. Olemmehan kaikki samaa porukkaa, vanhoja merimiehiä. Myös kaikki yhteistyökumppanit: Merimieskirkko, varustamoiden henkilökunta, MEPA ja muut. Kaikki, jotka eivät ole saaneet e-mailia minulta viimeaikoina, lähettäkää osoitteenne minulle. Yritän värkätä INFO lappuja sekä osallistujalistan ja toimittaa listan juuri ennen lähtöämme reissuun. On mukava tietää mukana olevia ja/tai etsiä heitä jutusteluun. Myöskin henkkarit mukaan. Pistäkää nyt puskaradio toimimaan ja rollaattorit huoltoon. MATKALLA AIVAN JOKAISELLA TULISI OLLA NIMILAPPU RINNASSA YLI 10MM KORKUISIN KIRJAIMIN!!! LISÄTIETOJA JA TERVEISIN: Convoker Wintiö E-mail: wintio1949@gmail.com Tel: 040-5932 105 p.s. On perinne heittää kukkia Kustaanmiekassa / Harmajalla joukostamme poistuneiden muistoksi.
8 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Jäsentyytyväisyystutkimuksen perusteella olemme onnistuneet työssämme erinomaisesti. Erityisesti saimme kiitosta asiantuntevasta asiakaspalvelustamme ja henkilöstömme asiakaspalveluhenkisyydestä sekä hakemusten käsittelyn luotettavuudesta. Kyselyn perusteella saimme myös arvokasta palautetta asioista, joita voimme vielä kehittää. Puhelinpalveluaikojemme riittävyys mainittiin tällaisena kehityskohteena. Kaiken kaikkiaan jäsentemme tyytyväisyys Aarian palveluihin on korkealla tasolla vastausten keskiarvon ollessa 5,13 asteikolla 1–6 (1 = huono, 6 = erinomainen). Lisäksi NPS-luku, joka mittaa asiakkaiden halukkuutta suositella palvelujamme muille, on vahva 69. Vuoden 2022 vastaavaan tutkimukseen verrattuna tyytyväisyys Aarian palveluihin on parantunut entisestään. Tuolloin vastausten keskiarvo oli 4,94 ja NPS-luku 59. PALAUTTEITA JÄSENILTÄMME: ”Kohdallani kaikki on aina toiminut loistavasti: asiointi on ollut selkeää ja asiat ratkaistaan nopeasti. Kiitos!” ”Olen kaikin puolin tyytyväinen saamaani palveluun. Aariassa on hyvä palvelu ja palveluhenkiset asiakaspalvelijat.” ”Hyvin on neuvottu kiperissäkin tilanteissa, joten mitään ei ole jäänyt epäilyksien varaan.” ”Olen ollut erittäin tyytyväinen ja odotukseni on suorastaan ylitetty useasti.” KIITOKSET HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖLTÄMME ”Useimmiten jäsenemme ovat meihin yhteydessä tilanteessa, jossa ansiopäivärahaan liittyvät hakukäytännöt tuntuvat hankalilta ja toisaalta kysymykset omasta toimeentulosta voivat aiheuttaa huolenaiheita. Tämän vuoksi haluamme kohdata jäsenemme asiakaspalvelutilanteissa ystävällisesti, ohjeistaa heitä työttömyysturvaan liittyvissä pulmissa ja kertoa selkeästi, mitä tietoja tarvitsemme hakemuksen sujuvaa käsittelyä varten. Olemme panostaneet asiakaspalveluumme ja kyselyn tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet tavoitteissamme hyvin. Kiitos jokaiselle tutkimukseen osallistuneelle jäsenellemme; teidän mielipiteenne ovat meille arvokkaita. Pyrimme jatkossakin kuuntelemaan jäsentemme toiveita ja kehittämään asiakaspalveluamme mahdollisimman jäsenlähtöiseen suuntaan.” - Petteri Syväoja HALLITUS ESITTÄÄ MUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVALAKIIN Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, joka sisältää useita muutoksia työttömyysturvalakiin. Muutokset koskevat ansiopäivärahan määrää ja työssäoloehdon kertymistä. Lisäksi hallitus esittää velvoitetyöllistämisen lopettamista. Huomioithan, että nämä lakimuutokset eivät ole vielä Jäsenten tyytyväisyys Aariaan korkealla tasolla voimassa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 2.9.2024, mutta hallituksen esityksen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyn aikana. Tiedotamme asiasta lisää, kun saamme uutta tietoa lakimuutosten etenemisestä. ANSIOPÄIVÄRAHA PORRASTETAAN Ansiopäivärahan porrastus tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrä alenee työttömyyden pitkittyessä. Hallituksen esityksen mukaan ansiopäivärahaa alennettaisiin ensimmäisen kerran, kun ansiopäivärahaa on maksettu 40 työttömyyspäivältä ja toisen kerran, kun sitä on maksettu 170 työttömyyspäivältä. Ensimmäisen portaan kohdalla ansiopäiväraha alenisi 20 prosenttia ja toisen kohdalla 25 prosenttia. Ansiopäivärahan alentaminen tehtäisiin täysimääräisestä ansiopäivärahasta myös toisen portaan kohdalla, joten alentaminen ei kertautuisi. Työttömyyden kesto Ansiopäivärahan taso 1–40 maksettua päivää 100 % 41–170 maksettua päivää 80 % yli 170 maksettua päivää 75 % Ansiopäivärahan määrän porrastus tulisi voimaan 2.9.2024. Porrastus koskisi heitä, jotka täyttävät työssäoloehdon 2.9.2024 jälkeen ja joiden työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. Porrastus ei siis koskisi henkilöitä, joiden ansiopäivärahan enimmäisaika (300, 400 tai 500 päivää) on alkanut ennen muutoksen voimaantuloa. Porrastusta alettaisiin soveltaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 2.9.2024 jälkeen ja työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. PALKKATUKITYÖTÄ EI VOIDA LUKEA TYÖSSÄOLOEHTOON Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan palkkatukityöstä voidaan lukea työssäoloehtoon 75 prosenttia. Hallituksen esityksen mukaan palkkatuetulla työllä ei voisi jatkossa kerryttää työssäoloehtoa. Palkkatukityö kerryttäisi työssäoloehtoa nykyiseen tapaan, jos työsuhde alkaisi viimeistään 1.9.2024. Palkkatukityötä ei siis luettaisi työssäoloehtoon, jos työsuhde alkaisi 2.9.2024 tai sen jälkeen. Muutoksen myötä palkkatuettu työ pidentäisi koko kestoltaan työssäoloehdon tarkastelujaksoa, joka normaalisti on 28 kuukautta. Poikkeuksellisesti osa palkkatukityöstä voitaisiin jatkossakin lukea työssäoloehtoon, jos palkkatuki olisi myönnetty alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen tai pitkään työttömänä olleen 60 vuotta täyttäneen palkkaamiseen. Tällaisessa tilanteessa palkkatukityön ensimmäiset 10 kuukautta eivät kerryttäisi työssäoloehtoa. Jos työsuhde Toteutimme jäsentyytyväisyystutkimuksen tammikuussa 2024. Sen tarkoituksena oli saada palautetta Aariassa asioimisesta, palveluistamme ja verkkosivuistamme. Kyselyyn vastasi yhteensä 774 jäsentämme.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 9 jatkuisi palkkatuettuna myös 10 ensimmäisen kuukauden jälkeen, työsuhteen jatkosta voitaisiin lukea työssäoloehtoon 75 prosenttia. IKÄSIDONNAINEN ANSIOPÄIVÄRAHAN TASON SUOJAUS KUMOTAAN Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan 58 vuotta täyttäneiden ansiopäivärahan taso on suojattu. Tason suojaus tarkoittaa, että poikkeuksellisesti ansiopäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei määritellä uudestaan, ellei uusi palkka ole edellistä suurempi. Hallitus esittää, että tämä suojasäännös poistettaisiin 2.9.2024. Ansiopäivärahan taso suojattaisiin nykyiseen tapaan, jos työssäoloehto täyttyisi viimeistään 1.9.2024. Muutosta alettaisiin siis soveltaa vasta, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen 2.9.2024 jälkeen ja työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta. HALLITUS ESITTÄÄ TYÖTTÖMYYSKASSOJEN TEHTÄVIEN LAAJENTAMISTA Hallitus on esittänyt eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista. Esityksen mukaan työttömyyskassoille annettaisiin mahdollisuus tarjota jäsenilleen työllisyyttä tukevia palveluja, kuten työnvälitystä, neuvonta- ja ohjauspalveluja, asiantuntija-arviointeja ja valmennuksia. Työttömyyskassojen tarjoamat palvelut eivät korvaisi julkisia työvoima- ja yrityspalveluita, vaan täydentäisivät niitä. Palveluiden tarjoaminen ja niihin osallistuminen perustuisivat vapaaehtoisuuteen eikä niihin osallistumisella tai osallistumatta jättämisellä olisi vaikutusta jäsenen saamaan työttömyysturvaan. Palvelut rahoitettaisiin työttömyyskassan omista varoista, eikä niihin käytettäisi julkista rahoitusta. VOIMAANTULO Huomioithan, että nämä lakimuutokset eivät ole vielä voimassa, ja hallituksen esityksen sisältö voi vielä muuttua eduskuntakäsittelyn aikana. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2024. Työttömyyskassa Aarian edustajisto käsittelee asiaa kokouksessaan ja tekee päätöksen siitä, otetaanko työllisyyttä tukevat palvelut käyttöön Aariassa. Tiedotamme asiasta lisää, kun saamme uutta tietoa lakimuutosten etenemisestä ja palveluiden mahdollisesta käyttöönotosta Aariassa. LAPSIKOROTUKSET JA SUOJAOSA POISTETTIIN 1.4.2024 Eduskunta päätti viime vuoden lopussa useista työttömyysturvalain muutoksista. Huhtikuun alusta alkaen työttömyysturvan lapsikorotukset ja työtulojen suojaosa poistettiin. LAPSIKOROTUKSET POISTETTIIN Työttömyysturvan lapsikorotuksiin ei ole enää oikeutta 1.4.2024 ja sen jälkeisiltä työttömyyspäiviltä. Lapsikorotukset 31.3.2024 asti maksetaan entiseen tapaan, vaikka niiden maksupäivä olisi muutoksen jälkeen. Lapsikorotusten poistaminen vähentää maksettavaa etuutta keskimäärin 130–240 euroa kuukaudessa riippuen lasten lukumäärästä. Lapsikorotusten määrät 31.3.2024 saakka ovat: 5,84 euroa päivässä yhdestä lapsesta, 8,57 euroa päivässä kahdesta lapsesta 11,05 euroa päivässä kolmesta tai useammasta lapsesta. Lapsikorotusten poistaminen vaikuttaa myös liikkuvuusavustuksen määrään. SUOJAOSA TYÖTULOILLE POISTETTIIN Suojaosalla tarkoitetaan työtulon määrää, jonka voi ansaita osa-aika- tai keikkatyöstä ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan. Suojaosan poisto koskee 1.4.2024 ja sen jälkeen alkavia hakujaksoja. 31.3.2024 asti suojaosan suuruus on 300 euroa kuukauden ja 279 euroa neljän viikon hakujaksolla. Ansiopäivärahasta vähennetään 50 % siitä tulosta, joka ylittää suojaosan. Kun suojaosa on poistettu, puolet ansiopäivärahan hakujakson aikana maksettavasta bruttotulosta pienentää ansiopäivärahaa. Esimerkki kuukauden hakujaksosta suojaosan poistamisen jälkeen: Haet soviteltua ansiopäivärahaa ajalta 1.-30.4.2024. Täysi ansiopäivärahasi on 70 € päivässä. Saat palkkaa keikkatyöstä bruttona 500 €, joka maksetaan 15.4.2024. Palkasta puolet (250 €) vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahasi määrään. 250 € jaetaan sovittelujakson työpäivillä (21,5). Tämä summa (11,60 €) vähennetään täydestä ansiopäivärahastasi. Ansiopäivärahaa maksetaan siis 58,40 € päivässä. Esimerkki kuukauden hakujaksosta 300 euron suojaosalla: Haet ansiopäivärahaa ajalta 1.-31.3.2024. Täysi ansiopäivärahasi on 70 € päivässä. Saat palkkaa keikkatyöstä bruttona 500 €, joka maksetaan 15.3.2024. Palkasta vähennetään suojaosa 300 €. Jäljelle jäävästä palkanosasta (200 €) puolet (100 €) vaikuttaa vähentävästi ansiopäivärahasi määrään. 100 € jaetaan sovittelujakson työpäivillä (21,5). Tämä summa (4,70 €) vähennetään täydestä ansiopäivärahastasi. Ansiopäivärahaa maksetaan siis 63,70 € päivässä.
10 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Vuosiloma vaikuttaa ansiopäivärahan hakemiseen Kesän lomakausi on alkanut, ja monella lomautetulla ja osittain työllistyneellä on voinut herätä kysymyksiä siitä, kuinka vuosilomat ja lomarahat vaikuttavat ansiopäivärahaan ja sen hakemiseen. Olemme koonneet alle tietoa vuosiloman vaikutuksesta ansiopäivärahaan sekä ohjeita ansiopäivärahan hakemisesta lomakaudella. PIDÄ TYÖNHAKUSI VOIMASSA TE-TOIMISTOSSA Jos olet osittain lomautettu tai osa-aikatyössä, pidäthän työnhaun voimassa TE-toimistossa myös vuosilomasi ajan. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa vain, jos työnhakusi on voimassa TE-toimistossa. KOKOAIKATYÖSTÄ LOMAUTETUN VUOSILOMA Kokoaikatyöstä lomautetulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan vuosiloman ajalta. Lisäksi työnantajan maksama lomakorvaus voi estää ansiopäivärahan maksamisen. Kokoaikatyöstä maksettava lomaraha ei puolestaan vaikuta ansiopäivärahan määrään. Vaikka ansiopäivärahaa ei voida maksaa vuosiloman ajalta, voit täyttää ansiopäivärahahakemuksen tavallisessa hakurytmissä ja pitää työhaun voimassa TE-toimistossa. Muista kuitenkin ilmoittaa vuosilomasta hakemuksessasi. Merkitse vuosiloman ajalle hakemuksen päiväkohtaisiin sarakkeisiin ”vuosiloma”. Varmistathan, että työnhakusi on voimassa myös vuosiloman päätyttyä, jotta voimme jatkaa ansiopäivärahan maksamista. OSA-AIKAISEN TYÖNTEKIJÄN VUOSILOMA Jos olet osa-aikaisessa työssä, voit hakea soviteltua ansiopäivärahaa myös vuosilomasi ajalta. Osa-aikaisen työntekijän vuosiloma-ajan palkka, lomarahat ja lomakorvaukset sovitellaan samaan tapaan kuin muutkin osa-aikaisen työn palkat. Myös osa-aikatyöstä lomautetulle voidaan maksaa vuosiloman ajalta soviteltua ansiopäivärahaa. Lomautuksen aikana maksettava osa-aikatyöstä kertynyt vuosiloma-ajan palkka, lomarahat ja lomakorvaukset sovitellaan samaan tapaan kuin osa-aikatyön palkat. Jos olet vuosilomalla osa-aikatyöstä, merkitse hakemuksen päiväkohtaisiin sarakkeisiin ”vuosiloma” sekä tunnit lomapäivien kohdalle. JOS TYÖSUHDE PÄÄTTYY, LOMAKORVAUKSET JAKSOTETAAN Vuoden 2024 alussa voimaan tulleen lakimuutoksen seurauksena yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksetut lomakorvaukset jaksotetaan. Jaksotusaika alkaa työsuhteen päättymisestä. Tämä tarkoittaa, että pitämättömistä vuosilomista maksettu korvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Esimerkiksi yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista noin kuukaudella. Jaksotusaika lasketaan työttömyyskassassa, joten voit tehdä ansiopäivärahahakemuksen normaaliin tapaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Semestern påverkar ansökan om inkomstrelaterad dagpenning Sommarsemesterperioden har börjat och många permitterade och deltidssysselsatta kan ha börjat undra över hur semestern och semesterpenningen påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen. Nedan har vi sammanställt information om hur semestern påverkar den inkomstrelaterade dagpenningen samt anvisningar om hur man ansöker om inkomstrelaterad dagpenning under semesterperioden. SE TILL ATT DU ÄR ARBETSSÖKANDE HOS TE-BYRÅN Se till att din jobbsökning är i kraft hos TE-byrån även under din semester, om du är delvis permitterad eller arbetar deltid. Inkomstrelaterad dagpenning kan endast betalas ut om du är arbetssökande hos TE-byrån. SEMESTER FÖR DIG SOM ÄR PERMITTERAD FRÅN HELTIDSARBETE Den som är permitterad från heltidsarbete har inte rätt till inkomstrelaterad dagpenning under semestern. Semesterersättning utbetald av arbetsgivaren kan dessutom hindra utbetalning av inkomstrelaterad dagpenning. Däremot påverkar den semesterpenning som betalas ut för heltidsarbete inte den inkomstrelaterade dagpenningens belopp. Även om inkomstrelaterad dagpenning inte kan betalas ut under semestern, kan du fylla i din ansökan om inkomstrelaterad dagpenning i den vanliga ansökningsrytmen och hålla arbetssökningen i kraft vid TE-byrån. Glöm dock inte att ange semestern i din ansökan. Ange “semester” i de dagliga kolumnerna i ansökan för perioden med semester. Se till att din jobbsökning är i kraft även efter semestern, så att vi kan fortsätta betala inkomstrelaterad dagpenning. SEMESTER FÖR DELTIDSANSTÄLLD Om du arbetar deltid kan du ansöka om jämkad inkomstrelaterad dagpenning också under din semester. Den deltidsanställdas semesterlön, semesterpenning och semesterersättningar jämkas på samma sätt som övrig lön för deltidsarbete. Även den som permitterats från deltidsarbete kan få jämkad inkomstrelaterad dagpenning under semestern. Den lön för semesterperioden, semesterpenning och semesterersättningar som betalas ut under permitteringen jämkas på samma sätt som övrig lön för deltidsarbete. Om du har semester från ett deltidsjobb anger du “semester” och timmar i de dagliga kolumnerna i ansökan under semesterdagarna. OM ANSTÄLLNINGSFÖRHÅLLANDET UPPHÖR, PERIODISERAS SEMESTERERSÄTTNINGARNA På grund av lagändringen som trädde i kraft i början av år 2024 periodiseras semesterersättningar som betalas när heltidsarbete som varat längre än två veckor upphör. Periodiseringen börjar när anställningsförhållandet upphör. Det innebär att ersättningar som betalats för outtagen semester senarelägger starten av rätten till inkomstrelaterad dagpenning. Exempelvis senarelägger semesterersättning motsvarande en månadslön rätten till inkomstrelaterad dagpenning med cirka en månad. Periodiseringstiden räknas i arbetslöshetskassan, så du kan göra en ansökan om inkomstdagpenning på vanligt sätt från och med den första arbetslöshetsdagen.
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 11 Luottamushenkilöiden koulutuspäivä 7.5.2024 Kevään luottamushenkilöiden koulutuspäivää vietettiin liiton toimistolla tiistaina 7.5.2024. Kaikkien sektoreiden luottamushenkilöt oli kutsuttu ja koulutuspäivään oli mahdollista osallistua toistamiseen myös etänä TEAMSin välityksellä. Päivä aloitettiin aamupalan ja vapaan keskustelun merkeissä, jonka jälkeen jatkettiin toiminnanjohtaja Johan Ramslandin avauspuheella, jossa käytiin läpi liiton yleiskatsaus ja tulevaisuuden haasteet ja tavoitteet. Tämän jälkeen liiton Juristi Susanna Kankainen jatkoi omalla puheenvuorollaan otsikolla ”Ajankohtaiskatsaus ja lakko-oikeus”. Lounaan jälkeen saimme kuulla koulutusjohtaja Rikhard Zittingiä Aktiivi- Instituutista. otsikkoina oli kaksi eri aihetta eli ”Työsuhteen ehtojen muuttaminen ja direktio-oikeus” sekä ”Yksityisyyden suoja työelämässä”. Päivän lopuksi käytiin vielä vapaata keskustelua ajankohtaisista asioista. Seuraavat luottamushenkilökoulutuspäivät järjestetään syksyllä 24.-26.9.2024 Helsingissä. Tervetuloa mukaan! Förtroendepersoners skolningsdag 7.5.2024 Vårens skolningsdag, för förtroendepersonerna, hölls på förbundets kansli 7.5.2024. Skolning var öppen för alla förbundets olika sektorers förtroendepersoner. också denna gång var det möjligt att delta via TEAMS. Dagens startades med morgonmål samt fria diskussioner. Efter detta höll verksamhetsledare Johan Ramsland sitt öppningstal var man fick en översikt över förbundets situation, framtidens utmaningar samt målsättningar. Efter detta fortsatte förbundets Jurist Susanna Kankainen med sin föreläsning med titeln "Aktuell översikt och strejkrätt". Efter lunch hörde vi av Skolningschefen Rikhard Zitting vid Aktiivi-institutet. Han föreläste med rubrikerna "Ändrade villkor i anställningsförhållandet och arbetsgivarens direktionsrätt" och "Integritetsskydd i arbetslivet". I slutet av dagen var det en fri diskussion om diverse aktuella frågor. Följande förtroendepersonsskolningsdagar är på hösten den 24.–26.9.2024 i Helsingfors. Välkomna med på dagarna! Nyheter från de andra sjöfacken RIKU MUURINEN NIMITETTY KONEPÄÄLLYSTÖLIITON TOIMINNANJOHTAJAKSI Riku Muurinen on nimitetty Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtajaksi 1.5.2024 alkaen. Muurinen on työskennellyt Konepäällystöliitossa jo useamman vuoden ajan juristina ja eri sopimusalojen edunvalvonta -tehtävissä. RIKU MUURINEN HAR UTSETTS TILL VERKSAMHETSLEDARE FÖR FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND Riku Muurinen har utsetts till verksamhetsledare för Finlands Maskinbefälsförbund från och med 1.5.2024. Riku har arbetat i Maskinbefälsförbundet i flera år som jurist och med intressebevakningsuppgifter inom olika avtalsområden. SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON 46. LIITTOKOKOUS Suomen Konepäällystöliiton sääntömääräisessä liittokokouksessa 18.-19.5.2024, joka pidettiin Helsingissä, valittiin Pertti Roti jatkamaan hallituksen puheenjohtajana seuraavan neljän vuoden kauden. FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUNDS 46. FÖRBUNDSMÖTE Vid Finlands Maskinbefälsförbunds lagstadgade förbundsmöte den 18.-19.5.2024, som hölls I Helsingfors, valdes Pertti Roti att fortsätta som styrelseordförande för den kommande fyraårsperioden. KOOSTE JA KUVAT: JOHAN RAMSLAND SUMERING OCH BILDER: JOHAN RAMSLAND Uutisia muista meriliitoista MERIMIES-UNIONIN PUHEENJOHTAJAKSI JOACHIM ALATALO JA LIITTOSIHTEERIKSI HEIKKI KARLA Merimies-Unionin edustajakokous pidettiin 14.-15.5.2024 Helsingissä. Edustajakokous pidetään joka neljäs vuosi, jossa valitaan hallitus sekä valtuusto. Merimies-Unionin puheenjohtajaksi valittiin Joachim Alatalo. Liittosihteeriksi valittiin Heikki Karla. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Mikko Ervast. TILL SJÖMANS-UNIONENS ORDFÖRANDE JOACHIM ALATALO OCH SOM FÖRBUNDSSEKRETERARE HEIKKI KARLA Sjömans-Unionens kongress hölls 14.-15.5.2024 i Helsingfors. Joachim Alatalo valdes till Sjömans-Unionens ordförande och Heikki Karla till förbundssekreterare. Som fullmäktige ordförande återvaldes Mikko Ervast. Riku Muurinen. Joachim Alatalo ja Heikki Karla.
12 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART Koulutustarjontaa Kotkassa on sekä navigaattoreille että koneosaajille, sähkö- ja logistiikka-asiantuntijoille unohtamatta kansiosaston tai talouspuolenkaan henkilöstöä. Jopa satama-alalle on tarjolla monia opintopolkuja. Tässä artikkelissa keskitytään pääasiassa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) merikapteenikoulutukseen. XAMK, YHDISTYNYT KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU Xamk syntyi, kun Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kyamk ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk yhdistyivät 1.1.2017 ja niistä muodostettiin KaakkoisSuomen ammattikorkeakoulu. Merenkulun opetus on keskitetty Kotkaan, jossa on tarjolla merikapteenin AMK- ja ylempi AMK-tutkinto. Merenkulun koulutusvaihtoehdot täydentyvät merenkulun AMK-insinöörikoulutuksella ja AMK-tasoisella merenkulun sähkövoimatekniikan koulutuksella. OLLI-PEKKA BRUNILA LUOTSAA MERENKULUN JA LOGISTIIKAN OPETUSTA XAMK:SSA Merenkulun ja logistiikan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunilaa merenkulkuala vetää puoleensa niin kuin monia kotkalaisia, vaikka päätyö olisikin kuivalla maalla. Moni lähisukulaisista on ollut merillä. Brunila on toiminut oppilaitoksessa maaliskuusta 2017 ja luotsannut nykyisessä virassaan koulutusjohtajana Xamk:n merenkulun ja logistiikan opetusta marraskuusta 2022. Nyt juuri eletään voimakkaan kehityksen aikakautta. Koulutus ja sen menetelmät muuttuvat fyysisestikin aivan silmissä. Alan suuntaviivoista Olli-Pekka Brunila toteaa, että Suomi on saari kuten monesti kuullaan sanottavan. Ulkomaankaupan kuljetuksista yli 90 prosenttia tapahtuu meriteitse. Koulutuksen ja koko merenkulkualan haasteena on alalla toimivan työvoiman ikääntyminen. Liikenne- ja viestintäministeriön uunituoreen arvion mukaan Kotkassa merenkulkukoulutus myötätuulessa Kotkassa merenkulkukoulutuksella on pitkät perinteet. Uusi kampus on valmistumassa kevään 2024 aikana. Rakenteen suunniteltu käyttöikä on jopa 150 vuotta./ Det nya campuset ska stå färdigt under våren 2024. byggnadsramens planerade livslängd är upp till 150 år. KUVA/FOTO: JAAKKO HERNESNIEMI
FINLANDS SJÖFART ■ SUOMEN MERENKULKU 13 puolet merikapteeninkirjalla työskentelevistä on 50 vuotta täyttäneitä, nuorempia tarvitaan pian tilalle. MERIKAPTEENIKOULUTUKSEEN HAKIJOITA RIITTÄÄ Xamk kilpailee muiden merenkulun oppilaitosten kanssa opiskelijoista. Alan kiinnostavuus on kuitenkin kova. Etenkin merikapteenin opintolinjan vetovoima on hyvä. Hakijoita on vuosittain toista sataa, joista 25 otetaan aloituspaikoille. Tämä houkuttelee panostamaan opetukseen, vaikka kulut ovat melko kovat. Esimerkkinä investoinneista ovat simulaattorit. Myös paljon muutakin merenkulun kalustoa tarvitaan opetuksessa ja johon nyt uuden kampuksen myötä investoidaan. Tärkeänä menestystekijänä Xamk:ille on se, että oppilaitos erottuu maantieteellisesti suomen itäisellä rannikkoalueella. Se myös on Xamk:issa tärkeää, että koulutus on ainakin toistaiseksi täysin suomenkielistä. Onko se sitten vetovoimatekijä, mitä se luultavasti on, mutta oppilaitoksella on myös visiota siitä, että ainakin osa kursseista voitaisiin pitää englannin kielellä. Tämä tukisi mahdollisuutta saada mukaan vaihto-opiskelijoita. OPISKELIJAKSI XAMK:IIN Opiskelijaksi voi tulla erilaisia polkuja pitkin. Ensinnäkin ovat normaalin hakuprosessin, yhteishaun kautta valittavat opiskelijat, Heidän pääsyvaatimuksenaan on lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään soveltuvuusarvioinnin perusteella. Soveltuvuusarviointi on yhteinen muiden merenkulun ammattikorkeakoulujen kanssa. Siihen kuuluu psykologisia testejä ja hakijoiden kirjoittama essee. Soveltuvuusarvioinnissa ja menestyneet osallistuvat pääsykokeeseen. Kokeessa testataan matemaattisia taitoja ongelmanratkaisutaitoa ja äidinkielen hallintaa. Tulosten perusteella 25 parasta valitaan opiskelijoiksi. Valinta on ehdollinen, kunnes hakijat on hyväksytty merimieslääkärintarkastuksessa. Jos tässä vaiheessa paikkoja vapautuu, saadaan varasijoilta korvaavat hakijat tilalle. JATKOKOULUTETTAVAT PERÄMIEHET MONIPUOLISTAVAT OPISKELIJAPOHJAA Vaihtoehtoisia opiskelijahakuja ovat keskiasteella opintonsa aloittaneet opiskelijat, jotka tulevat laajentamaan osaamistaan. Silloin tapa tulla opiskelijaksi on hakeutua koulutukseen niin sanotussa täydennyshakuprosessissa. Vahtiperämiehestä merikapteeniksi on virallinen koulutuksen nimi niille, jotka tulevat keskiasteelta. Heiltä edellytetään suoritettujen perämiesopintojen lisäksi vahtiperämiehen pätevyyskirjaa. Vastaava malli konepuolella on vahtikonemestarista laivatekniikan insinööriksi. Jatkokoulutettavaksi vahtiperämiehestä merikapteeneiksi ja vahtikonemestarista meri-insinööreiksi on yhteensä noin 30 hakijaa vuodessa, joista noin 20 saa opiskelupaikan. Näille opiskelijoille on erillishaku tammikuussa ja he ovat normaaleja päiväopiskelijoita. Kyseessä ei siis ole monimuoto-opiskelu, vaikka jotkut työelämässä jo toimivat yrittävätkin sovittaa opintonsa työelämän mukaan. Nämä merikapteeniopiskelijat saavat aikaisempien perämiesopintojensa perusteella hyväksiluettuina aikaisemmat opintosuorituksensa ja harjoittelunsa. Toisaalta he suorittavat täällä Xamk:ssa puuttuvat, opetusohjelmaan merkityt fysiikan ja matematiikan opinnot, jotta päästään ajan tasalle toista tietä tulleiden opiskelijoiden kanssa. ”Näiden opiskelijoiden oletetaan valmistuvan 2-4 vuodessa, joten esimerkiksi merikapteenin opinnäytetyön suunnittelun voi aloittaa vaikka heti opintojen alettua. Esimerkkinä tässä artikkelin yhteydessä haastateltu Camilla Löfman, jonka opinnot alkavat aivan pian olla siinä vaiheessa, että kannattaa tarttua asiaan. Toisaalta kun koulutuksen kesto peruslähtökohdiltaan on kaksi vuotta niin oppilaitos vaatii, että oppitunneilla käydään, niin että päästään opintojen rytmiin kiinni. Kun hakijat Merenkulun ja logistiikan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunila on johtanut Xamk:n merenkulun ja logistiikan opetusta marraskuusta 2022. KUVA: JAAKKO HERNESNIEMI
14 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART hakevat tähän koulutusmuotoon kaikki ovat tietoisia siitä, että kysymys on päiväopinnoista ja läsnäolo on pakollista.” muotoilee koulutusjohtaja Brunila. KANSAINVÄLISTYMISEN MAHDOLLISUUS OPISKELIJAVAIHDON AVULLA Merenkulun ja logistiikan koulutusjohtaja Olli-Pekka Brunilan mukaan oppilaitoksella on käytettävissä mahdollisuus opiskelijavaihtoon, mutta todellisuudessa vaihto-opiskelumahdollisuudesta kiinnostuneita on toistaiseksi merenkulun opiskelijoissa kovin vähän. ”Ongelmana on se, että kaikki kurssit ovat meillä suomenkielisiä. Erasmus- opiskelijavaihdon perusteella voisimme aloittaa kansainvälistymisen taloudellisesti järkevästi. Erasmus opiskelijavaihdon perusteella vaihtojakson minimikesto voi olla kursseista riippuen lukukauden tai 4-6 kk. Jos jotkin toteutukset tehtäisiin englannin kielellä niin meillä voisi olla todelliset mahdollisuudet saada tänne Erasmus ohjelman puitteissa jatko-opiskelijoita. STCW antaa tähän hyvät lähtökohdat laajasta tukimateriaalista johtuen. Tämä vastaisi periaatteiltaan myös meidän oppilaitoksemme periaatteita. Nyt on merenkulun opiskelijoista vain pari opiskelijaa lähtenyt opiskelijavaihtoon, mutta tulevaisuudessa haluaisimme, että useampi lähtisi ja saisimme myös tänne opiskelijoita Euroopan muista maista. Tyypillinen vaihtoopiskeluajankohta sijoittuisi siinä toisen tai kolmannen vuoden paikkeille. Vaihto-opiskelijat ovat vaihdossa tyypillisesti yhden lukukauden ja tulevat sitten takaisin tänne päättämään opintonsa.” Brunilan myös edustaman logistiikan koulutusohjelman puolella on hänen kertomansa mukaan lähdetty siitä, että opiskelijoille suositellaan voimakkaasti vaihtoon lähtemistä erityismotiiveina verkostoituminen ja kielitaitojen kertyminen.” Erasmus-järjestelmä perustuu yliopistojen välillä tehtyihin sopimuksiin. Tämä mahdollistaa senkin, että opiskelija voi suorittaa toisessa maassa lisätutkinnon. Tätä kutsutaan ’double degree’-toiminnaksi. Tätä tapahtuu muutamilla Xamk:n koulutuslinjoilla. Lisänä on tietenkin myös lukukauden kestäviä vaihtoja. Opiskelijavaihtoa hiukan hankaloittaa se, että keskieuroopassa oppilaitosten lukukaudet rytmittyvät eri tavalla kuin Suomessa. Syyslukukausi eurooppalaisissa oppilaitoksissa alkaa noin syyskuun puolessavälissä ja kestää helmikuuhun ja sen jälkeen seuraa lyhyt lomakausi, jonka jälkeen opiskelu jatkuu taas heinäkuun loppuun. Meillä taas tunnetusti koulutyö aletaan elokuun puolivälistä ja sitä jatketaan jouluun. Kevätlukukausi on opiskelijavaihdon kannalta hyvin haasteellinen. Kotkaan muualta helmikuussa tulevilla on heti edessään täkäläinen kevätlukukauden loppukiri, kun täällä huhtikuun lopussa aletaan lopettelemaan kevätjaksoa. Suomalaiset opiskelijat taasen usein katsovat, että jos ulkomailla joutuu olemaan koulussa heinäkuuhun, siinä menee koko kesä ”haaskuun”. Tämä on tietenkin lyhytnäköinen asenne, jonka korjaaminen ei kenellekään maksa mitään. Myöskään vaihto-opiskelijamäärien ei tarvitse Erasmusjärjestelmässä Brunilan mukaan täsmätä keskenään: ”Ei ole pakkoa, mutta tietenkin toivomus olisi, että sieltäkin tulisi vastaava määrä tilalle.” ”Tässä tulee juuri vaihto-opiskelijoiden minimimäärä vastaan, koska esimerkiksi joidenkin kurssien järjestämiselle esimerkiksi englanniksi on otettava huomioon aina kriittinen massa. Yhden tai kahden vaihto-opiskelijan kanssa tämä ei ole taloudellisesti mahdollista, mutta kyllä jo viidestä kymmeneen opiskelijan kohdalla voidaan asiaa harkita vakavasti. Merenkulussa meillä on esimerkiksi Latvian Maritime-Academyn kanssa olemassa yhteistyösopimus, jonka perusteella tämänlaatuisesta mahdollisuudesta on keskusteltu.” Kokonaisuutena arvioiden on Xamk:lla paljon tarjottavaa. Paitsi opetus, niin myös uudet monipuoliset fasiliteetit, uudet simulaattorit ja koululaivakin. Lisäksi luonnon tarjoamana bonuksena ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua jääolosuhteisiin. Tämä tosin vasta talvikautena kevätlukukauden puolella. OPINTOIHIN LIITTYVÄÄN HARJOITTELUUN HALUTAAN MUUTOKSIA Kaakkoissuomen Ammattikorkeakoulussa, Xamk:issa on otettu esille ajatus merenkulkuopetuksessa pakollisen, ohjatun harjoittelun järjestämisestä uudella tavalla. Esille on nostettu ajatus siitä, että ammattitutkinnon voisi saada suoritetuksi ilman loppuun suoritettua harjoitteluaikaa. Ilman että valmistumisessa tähdättäisiin perämiehen pätevyyskirjan suorittamiseen. Tavoitteena on nopeuttaa valmistumisaikoja ja jouduttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämän palvelukseen. Oppilaitoksen ja Traficomin kesken käydyissä neuvotteluissa on keskusteltu mallista, jossa tutkintovaatimukseen sisältyvästä 360 päivän pakollisesta työharjoittelusta osaa siirretään tapahtumaan tutkinnon teoriaosuuden suorittamisen jälkeen. Suoritettuaan teoriaosuuden ja 240 päivän harjoittelun opiskelija voi saada tutkintotodistuksen ja vahtimiehen pätevyyskirjan. Vahtiperämiehen pätevyyskirjaan kirjaan vaadittavat puuttuvan 120 päivän harjoittelun voi suorittaa opintojen jälkeen oppilaitoksen tukemana ja ohjauksessa. Harjoittelun valvonta jää edelleen oppilaitoksen tehtäväksi. Tämän johdosta oppilaitos voi tuottaa teoriakoulutuksesta valmistuneita opiskelijoita nykyistä nopeammin ja saa siitä johtuvia tuloja. Silloin ei tältä osin myöskään jäädä kesken olevien harjoittelujen ”panttivangeiksi”. Edelläkuvatun esityksen mukainen järjestely vahvistuu sen jälkeen, kun Xamk on hakemuksesta saanut Traficomilta järjestelyn edellytyksenä olevan uuden koulutusluvan, jossa uusin opetussuunnitelma vahvistetaan. Asian lopullinen päätös tehtäneen kevään 2024 kuluessa. Suomen Merenkulku-lehden toimitus kysyi asiaa Traficomissa merenkulun koulutuksen järjestäjän ja koulutuksen sisällön arviointia ja hyväksyntää koskevien asioiden yhteyshenkilönä toimivalta johtavalta asiantuntijalta Aino-Maija Alstelalta joka vastasi kyselyymme seuraavasti: ”Saimme joulukuussa 2023 Xamkilta tiedustelun koulutuksen uudelleen järjestämisestä niin, että osa opintopisteisä olisi tutkinnon laajuuden ylittävää osuutta. Tämä tutkinnon laajuuden ylittävä osuus koostuisi ohjatusta harjoittelusta. Traficom katsoo, että koulutuksen järjestäjillä on tiettyyn pisteeseen mahdollisuus järjestää koulutus haluamallaan tavalla. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että koulutuksen tulee täyttää STCW-yleissopimuksen vaatimukset, jotta sen perusteella voidaan myöntää merenkulun pätevyyskirja. Siitä huolimatta, että ohjattu harjoittelu olisi sijoitettu tutkinnon ulkopuolelle, tulee ohjatun harjoittelun olla tarkoituksenmukaisesti valvottua, arvioitua ja hyväksyttyä
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==