6 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART KULJETUSTEN PÄÄSTÖLASKENTA TEHOSTUU SÄHKÖISTEN RAHTIKIRJOJEN AVULLA – UUSI SELVITYS LOGISTIIKKA-ALALLE Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on julkaissut selvityksen sähköisten rahtiasiakirjojen (eFTI) hyödyntämisestä kuljetusten päästölaskennassa. Selvitys tarkastelee, miten sähköisiä asiakirjoja voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä miten ne tukevat kuljetuspalvelujen päästölaskentaa. Selvitys edistää EU:n kaksoissiirtymän tavoitteita eli vihreää digitaalista siirtymää. Selvitys tehtiin ulkoministeriön IBA-rahoituksella Vihreän siirtymän ja logistiikan digitalisaation edistäminen Itämeren alueella -projektissa. Yritykset saavat selvityksestä konkreettisia välineitä ja esimerkkejä tietojenvaihdon ja päästölaskennan toteuttamiseen. Lisäksi selvitys avaa perinpohjaisesti hankalia määritelmiä ja käsitteitä, jotta yritykset voivat soveltaa uusia vaatimuksia käytännössä. Selvityksen taustalla ovat sähköisten rahtiasiakirjojen käyttöä koskeva eFTI-lainsäädäntö sekä valmisteilla oleva CountEmissionsEU-asetus ja sen edellyttämä ISO 14083:2023 -standardi. ITÄMEREN YHTEISTYÖN KESKIÖSSÄ VIHREÄ SIIRTYMÄ JA DIGITALISAATION EDISTÄMINEN Teknologian tutkimuskeskus VTT:n projektipäällikkö Markku Mikkolan mukaan kuljetusten päästölaskenta konkretisoituu hyvää vauhtia: "Päästölaskennan ISO-standardi on olemassa ja laskentatoimintaa ohjaavat eurooppalaiset säädökset ovat valmistumassa. Jalkautustyö logistiikkasektorin laajalle toimijajoukolle on vielä edessäpäin, mutta kentän kiinnostus päästölaskentaa kohtaan on jo merkittävästi kasvanut viimeisen vuoden aikana." Työssä kartoitettiin jo kehitetyt kuljetusten päästölaskennan ohjeistukset ja yhdistettiin ne sähköisten rahtiasiakirjojen tietojenvälityksen eFTI-konseptiin. Näin syntyi välineitä laskennan edistämiseksi käytännössä. Logistiikka-alan kansainvälisen luonteen vuoksi projektissa luotiin myös tiekartta ja toimintasuositukset vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseksi erityisesti Itämeren alueen yhteistyöllä. "Päästölaskennan käytännön toteutukset vaativat vielä lisäponnisteluja, ja kehitystyö jatkuukin useissa eri kehityshankkeissa yhdessä alan toimijoiden kanssa," Mikkola kertoo. KESKEISET TULOKSET Selvityksessä jäsenneltiin toimintamalli sähköisen rahtikirjan käyttämisestä ja rahtitietojen jakamisesta helpottamaan niiden käyttöönottoa ja tietojenvaihtoa toimitusketjun toimijoiden välillä. Malli, esimerkkilaskelmat ja ohjeet ISO-standardin käyttämisestä ja sähköisten rahtikirjojen tietojen hyödyntämisestä maantieliikenteen kuljetuksissa edistää digitaalisten tietolähteiden hyödyntämistä päästöjen laskennassa ja vähentämisessä. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa laadittiin työohjelma ja tiekartta Itämeren alueen kuljetuskäytävien systeemisen muutoksen tukemisesta, mikä lisäsi ymmärrystä ja tiivisti yhteistyötä maiden ja sidosryhmien välillä sekä tuotti pohjan yhteistyön rakentamiselle logistiikan alalla. SUOMEN JA RUOTSIN YHTEISTYÖ JÄÄNMURTAJAHANKINNOISSA ETENEE Suomi ja Ruotsi vahvistavat yhteistyötään jäänmurtolaivastojen uudistamiseksi ja operatiivisen koordinoinnin varmistamiseksi. Asiasta sovittiin Suomen ja Ruotsin hallitusten tapaamisessa syyskuussa 2024. Ruotsi teki 13.2.2025 virallisen päätöksen jäänmurtajayhteistyöryhmän perustamisesta Ruotsin Merenkulkulaitoksen ja Väyläviraston kesken. Suomella oli valmius vastaavaan päätökseen jo aikaisemmin ja liikenne- ja viestintäministeriö antaa nyt välittömästi Väylävirastolle toimeksiannon työryhmän perustamiseksi. – Jäänmurto on osa kriittistä infraamme ja sillä varmistetaan ympärivuotiset meriliikenneyhteydet kaikissa olosuhteissa. Jäänmurtajakaluston uudistaminen on ajankohtaista niin meillä Suomessa kuin Ruotsissakin. Olemme pitkään tehneet Ruotsin kanssa tiivistä yhteistyötä talvimerenkulun saralla, ja tässä maailmantilanteessa sen merkitys vain korostuu, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne. YHTEINEN NÄKEMYS JÄÄNMURTAJAHANKINNOISTA MÄÄRITELLÄÄN Työryhmän tehtävänä on valmistella toimivaltaisten viranomaisten yhteinen näkemys, joka käsittää pitkäjänteisen vision Suomen ja Ruotsin tarvitsemasta jäänmurtokapasiteetista, jolla varmistetaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, että liikenne Ruotsin ja Suomen satamiin jatkuu häiriöttömästi jääolosuhteista huolimatta. Työryhmä tarkastelee myös Suomen ja Ruotsin kahdenvälistä sopimusta talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä ja yhteistyöstä ja arvioi Suomen ja Ruotsin satamissa liikennöivien kauppalaivaston alusten jääluokitusstandardien tarkistustarpeita. Lisäksi työryhmä arvioi edellytykset Suomen ja Ruotsin viranomaisten toteuttamalle jäänmurtotoiminnan yhteishankinnalle ja tunnistaa sen vaikutukset, sekä kehittää mahdollisuuksien mukaan konseptin tällaisen hankinnan toteuttamiseksi. Työryhmä selvittää myös muita keskeisiä aiheita Suomen ja Ruotsin jäänmurtoyhteistyön edelleen kehittämiseksi ja tiivistämiseksi. Työryhmä raportoi säännöllisesti liikenne- ja viestintäministeriön ja Ruotsin maaseutu- ja infrastruktuuriministeriön muodostamalle ohjausryhmälle. Työryhmän loppuraportti valmistuu viimeistään 30.6.2026. UUSI LAKIHANKE PARANTAA MERENKULUN TURVALLISUUTTA Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 10.2.2025 säädöshankkeen, jossa saatetaan voimaan Euroopan unionin nk. meriliikennepaketin alusturvallisuussääntely. Hankkeessa annetaan uudelleen laki alusturvallisuuden valvonnasta ja tehdään tarvittaessa pieniä muutoksia muihin lakeihin. Säädöshankkeessa saatetaan voimaan muutokset lippuvaltiodirektiiviin ja satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevaan PSC-direktiiviin (Port State Control, PSC). Lippuvaltiodirektiivin muutoksella varmistetaan, että lippuvaltiot täyttävät velvollisuutensa lippuvaltioina entistä paremmin. Lisäksi direktiivin muutoksella parannetaan EU-lainsäädäntöä turvallisuuden lisäämiseksi ja EU:n alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä. Lippuvaltiodirektiivin muutokset tuovat Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille uusia tehtäviä. PSC-direktiivin muutoksella parannetaan EU:n satamavaltiovalvontajärjestelmää yhdenmukaistamalla se muun kansainvälisen sääntelyn kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös vähentää alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain tulkinnanvaraisuutta ja poistaa puutteellisuuksia.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==