20 SUOMEN MERENKULKU ■ FINLANDS SJÖFART kun on kysymys työntekijälle kuuluvista eduista, kuten palkasta ja sen lisistä, vuosiloman pituudesta ja ylityökorvauksista. Muutoinkin työehtosopimuksista oikeudellinen riitely ja tähän liittyvä kuluriski on mielenkiintoinen kysymys. Tilanne, jossa kokematon taho tekee työehtosopimuksia, joista mahdollisesti liitto myöhemmin riitelee tuomioistuimessa, voi riidan kohteena olla ehdot, joita liitto ei itseasiassa ole ollut mukana sopimassa. Lakimuutoksessa on täsmennetty myöhemmin ammattiliittojen vaikuttamistyön seurauksena, että keltaiset ammattiliitot ja työehtosopimukset estetään. Lakimuutoksen myötä on tarkoitus varmistaa, että sopijapuolena oleva työntekijäyhdistys edustaa aidosti työntekijöitä. Jatkossa työntekijäyhdistyksen tarkoitusta arvioitaessa on huomioitava yhdistyksen muodollisen tarkoituksen lisäksi yhdistyksen tosiasialliset päämäärät ja toiminta. Nähtäväksi jää, miten tällaiset kädenlämpöiset kirjaukset käytännössä toteutuvat. Lakimuutokseen liittyy nimittäin kasvaneet intressit keltaisille ammattiliitoille. ONKO PAIKALLISEN SOPIMISEN LISÄÄMISESSÄ MITÄÄN HYVÄÄ? Tämän lakimuutoksen hankevaiheessa ei ole kyetty osoittamaan, että tästä lakimuutoksesta seuraisi mitään työllisyysvaikutuksia. Lisäksi on hyvä muistaa, että mikään sääntely ei ole tähänkään asti estänyt tekemästä sopimuksia, joilla parannetaan työntekijän asemaa. Ammattiliitot ovat tehneet paikallisia sopimuksia tähänkin mennessä. Sopiminen on edellyttänyt aina sitä, että niillä saavutetaan tasapainoinen kokonaisuus työehdoissa ja sopimisella on työntekijöiden kannalta positiivinen kokonaisvaikutus. Paikallisen sopimisen luottamukseen ja kaikkien osapuolten kuuntelemiseen perustuva sopiminen olisikin varmasti erinomainen asia, mutta on vaikeaa uskoa, että pakotettuna syntyisi rakentavia lopputuloksia. Aika näyttää, lisääntyykö paikallinen sopiminen tämän lakimuutoksen seurauksena. Sopiminen edellyttää luottamusta, mitä on lakimuutosten yhteydessä yleensä rakennettu kolmikantaneuvotteluilla. Nyt hallitusohjelmassa betonoiduista perusratkaisuista ei ole käyty neuvotteluja lainkaan eikä työntekijäpuolella ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa niihin. Työ- ja elinkeinoministeriön paikallisen sopimisen kolmikantaisessa työryhmässä on hiottu ainoastaan yksityiskohtia eikä perusratkaisuista ole voitu edes keskustella, mikä ilmenee myös ministeriön suoraan sanomassa tiedotteesta, jossa todetaan, että hallitusohjelman nämä kirjaukset toteutetaan sellaisenaan. Förbundets jurist Susanna Kankainen skriver i tidningen om olika teman inom arbetsrätten på ett praktiskt och lättillgängligt sätt, och belyser frågor och ämnen som rör arbetslivet i praktiken. Regeringens nuvarande reformer av arbetsmarknadslagstiftningen har varit föremål för omfattande diskussion den senaste tiden. Petteri Orpos regering genomför förändringar och åtgärder av en exceptionell karaktär, vilket skapar stor turbulens på arbetsmarknaden. Det anmärkningsvärda är att regeringsprogrammet innehåller direkt formulerade lagtexter och bestämmelser som inte är föremål för förhandlingar, utan drivs igenom oförändrade. Tidigare har regeringsprogram enbart definierat de mål och utfall som eftersträvas, medan de metoder och lösningar som används för att nå dessa har varit öppna för trepartsförhandlingar. Nu förhandlas det inte om arbetsmarknadsförändringarna. I praktiken innebär dessa reformer försämringar för arbetstagare. Bland förändringarna i arbetslagstiftningen kan nämnas sänkta trösklar för uppsägning, försvagade samarbetsförpliktelser och halverade varselperioder vid permitteringar. En del av denna helhet är också den omdiskuterade reformen av lokala avtal, vars lagändring trädde i kraft den 1 januari 2025. Fackförbunden har aktivt försökt påverka innehållet i lagändringarna, och undertecknad har deltagit i arbetsgruppen för denna specifika lagreform. I denna artikel redogör jag för de mest centrala förändringarna och de utmaningar de medför – särskilt ur arbetstagarens perspektiv. VAD ÄR LOKALA AVTAL? Lokala avtal kan innebära exempelvis ett anställningsavtal, ett företagsspecifikt kollektivavtal eller någon annan form av avtal inom företaget, samt ett avtal som ingås med stöd av ett kollektivavtal. Begreppet lokala avtal är alltså inte en exakt term, och när ämnet diskuteras är det viktigt att identifiera vad som avses. Vanligtvis syftar lokala avtal på förhandlingar som sker med stöd av ett kollektivavtal. I den nu genomförda lagändringen omfattar begreppet även företagsspecifika kollektivavtal. Förändringarna berör både lokala avtal som grundar sig på kollektivavtalens mandat och företagsspecifika kollektivavtal. Dessa är separata frågor, men den offentliga debatten har försvårats av att de ofta blandas ihop. NUVARANDE SITUATION OCH CENTRALA FÖRÄNDRINGAR Ändringar motsvarande dem i kollektivavtalslagen inkluderas även i sjöarbetsavtalslagen. Dock saknas bestämmelser om Lokala avtal förä Liiton juristi SUSANNA KANKAINEN kirjoittaa lehdessä jostakin työoikeuden teemasta käytännönläheisesti arkikielellä ja avaa käytännön työelämään liittyviä kysymyksiä ja aiheita.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==