6 | SAM MAGAZINE 4/25 hän konservatiivien näkemys oli, että kun vähemmistöjen ääntä aktiivisesti nostettiin, saman aktivismin kautta oikeistolaiset tai konservatiiviset näkemykset vaikkapa seksuaalivähemmistöjen oikeuksista hiljennettiin. Toisin sanoen heidän näkemyksensä mukaan heidän sananvapauttaan rajoitettiin. ”Sananvapausabsolutismia” vastustavien liberaalien näkemys on erilainen. Vaikka konservatiivien kannattama ehdoton sananvapaus optimaalisesti antaisi kaikille mahdollisuuden saada äänensä kuuluviin, käytännössä yhteiskunnalliset rakenteet ovat aiheuttaneet sen, että marginalisoitujen ryhmien ääni ei pääse esille. Nykypäivän ja lähihistorian kulttuurisotien näkökulmasta kenties sitäkin olennaisempaa on, että sosiaalisen median aikakaudella maalitus- ja vihapuhekampanjoiden uhka on hyvin konkreettisesti vaikuttanut marginalisoitujen ryhmien mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toisin sanoen tämän näkemyksen mukaan erityisesti maalituksen ja vihapuheen uhka käytännössä rajoittaa marginalisoitujen ryhmien sananvapautta. Kuten syksyllä uutisoitu tapaus Jimmy Kimmelin talk show’n hyllyttämisestä osoittaa, Yhdysvaltain nykyisessä kahtiajaossa hallitsevassa asemassa olevat konservatiivit eivät tänä päivänä puolusta kaikkien oikeutta sananvapauteenkaan. Poikkeuksiakin on, kuten Kimmel paluujaksonsa alkumonologissa huomautti. Hän esitteli, miten jopa ”hänen vanha kamunsa”, republikaanien entinen presidenttiehdokas Ted Cruz, joka toki kertoi vihaavansa Kimmelin puheita, oli kuitenkin kritisoinut ohjelman hyllytyspäätöstä ja verrannut siihen johtanutta toimintaa mafian toimintakulttuuriin. Vapaus kaikille vai joillekin? Ei vapauden ihanne muissakaan tapauksissa ole koskenut ihan kaikkia Pohjois-Amerikan mantereen asukkaita. Donald Trumpin ensimmäisen presidenttikauden jälkeen yhdysvaltalaisten uskonnontutkijoiden piirissä kohistiin niin kutsutusta kristillisestä nationalismista. Sen piirteitä nähtiin Trumpin kannattajien joukossa, muun muassa Capitolin valtaajien keskuudessa alkuvuonna 2021. Sosiologit Philip Gorski ja Samuel Perry kuvaavat kirjassaan The Flag and the Cross (Oxford University Press 2022), miten Trump ja tämän varhaiset Alt-right-kannattajat halusivat jo Obaman kauden lopulla profiloitua sananvapauden puolustajina ”poliittisesti korrektia” puhetta vastaan. Tällainen näkemys sananvapaudesta linkittyy Gorskin ja Perryn muotoilemiin kristillisen nationalismin kolmeen ideaaliin: väkivalta (violence), vapaus (freedom) ja järjestys (order). Gorski ja Perry yhdistävät nämä ideaalit ”tarinaksi”, jossa (valkoiset) miehet harjoittavat (oikeutettua) väkivaltaa puolustaakseen (omaa) vapautta(an) ja määrätäkseen (rodullista ja sukupuolittunutta) järjestystä. Kysymykset siitä, kenellä on oikeus (sanan)vapauteen ja minkälainen asema milläkin ryhmällä on yhteiskunnassa, ovat olleet erityisesti rasismiin ja feminismiin linkittyvien kulttuurisotien ytimessä. Ei tarvitse olla nykyaikainen vasemmistoliberaali nähdäkseen ristiriitaa amerikkalaisen vapauden ihanteen korostamisessa orjuuden aikakaudella. On kuitenkin selvää, että ihanteen ja todellisuuden välillä on ollut myöhemminkin jännitteitä. Vapauden ihanne ei ole aina tarkoittanut vapautta kaikille, eikä ilmeisesti tarkoita vieläkään, jos Kimmelin tapausta katsotaan. TM Olli Saukko on uskontohistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta ja SAM apurahasäätiön hallinnoiman ASF:n stipendiaatti vuodelta 2021. Hän tarkastelee väitöskirjassaan amerikkalaisten juutalaisten näkemyksiä Obaman presidenttikauden kulttuurisodista. AJANKOHTAISTA Ei vapauden ihanne muissakaan tapauksissa ole koskenut ihan kaikkia Pohjois-Amerikan mantereen asukkaita.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==