SAM MAGAZINE 4/24 | 1 MAGA Z I N E MEDICINE WHEEL − MINNE KOTKA LASKEUTUU ULKOMINISTERIÖN TYÖ TUTUKSI OSMO VÄNSKÄ: ”Musiikki on kansainvälisin kieli, joka on olemassa” 2024 4
2 | SAM MAGAZINE 4/24 SAM MAGAZINE on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAM) julkaisema jäsenlehti. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa painettuna sekä näköislehtenä (samsuomi.fi/sam-lehti) ja digilehtenä, www.sammagazine.fi. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2025, artikkelit ja muu aineisto pyydetään toimittamaan sähköpostitse toimitukseen 24.1. mennessä. Lehden artikkeleissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa lehden toimituksen tai SAM:n kantaa. Kukin kirjoittaja edustaa vain itseään ja vastaa omista väitteistään. Toimituksella on oikeus käsitellä ja lyhentää artikkeleita. Tekijän luvalla tilattua aineistoa voidaan käyttää korvauksetta lehden uudelleenjulkaisuissa. 78. vuosikerta ISSN 2489-8538 (painettu), ISSN 2489-8546 (verkkojulkaisu) 2024 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM PL 45, 00101 Helsinki, info@samsuomi.fi, 040 522 9288 (arkisin klo 10-15) www.samsuomi.fi @samsuomi.fi @SAMsuomi Puheenjohtaja Otto Meri, otto.meri@samsuomi.fi Toiminnanjohtaja/päätoimittaja Lena Grenat, lena.grenat@samsuomi.fi Korkeakouluharjoittelija/toimitussihteeri Lotta Tikkala, lotta.tikkala@samsuomi.fi Ilmoitusmarkkinointi SAM:n toimisto, info@samsuomi.fi Ulkoasu Tuulia Oksanen, Punamusta Oy Paino PunaMusta Oy Digilehdessä julkaistaan artikkeleita viikottain. Lue niitä osoitteessa www.sammagazine.fi MAGA Z I NE 4 3 Uusi presidentti – uusi aika 4 Uusi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs aloitti tehtävässään keskellä presidentinvaalien myllerrystä 6 Kansainvälisen politiikan pelikentällä 9 Esittelyssä 3 kunniakonsulia 15 Yhdysvaltain ymmärtäminen entistä tärkeämpää 16 Väärin voitettu 18 Osmo Vänskä: ”Musiikki on kansainvälisin kieli, joka on olemassa” 21 Amerikansuomalainen joulu: Eeppi Ursin 22 Making Sense of the American Elections 26 Minne kotka laskeutuu 30 Building Bridges, Together 31 Tapahtumakalenteri 32 Jäsenyhdistyksiltä Kansikuva: Joel Larson
SAM MAGAZINE 4/24 | 3 Uusi presidentti – uusi aika Otto Meri Liittohallituksen ja SAM apurahasäätiön puheenjohtaja otto.meri@samsuomi.fi PÄÄKIRJOITUS DONALD J. TRUMP on valittu Yhdysvaltain 47. presidentiksi. Valinta on monella tapaa historiallinen. Lopulta tulos oli varsin selvä, vaikka vedonlyöntitoimistot ennakoivat tiukempaa kisaa. Tämäkään ei ollut yllätys, sillä aikaisemminkin vaalien lopputulosta on ollut vaikea ennakoida. Suomalaiset eivät valitse USA:n presidenttiä. Sen tekevät Yhdysvaltain kansalaiset. Mikäli suomalaiset olisivat valinneet presidentin, olisi tulos ollut todennäköisesti erilainen. Norjalaisista kyselyn mukaan 80 prosenttia olisi äänestänyt Kamala Harrisia. Suomen pitää tehdä yhteistyötä USA:n kanssa presidentistä riippumatta. Ulkopolitiikkamme tulee sopeutua kulloiseenkin maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Hyvien suhteiden ylläpitäminen Yhdysvaltoihin on äärimmäisen tärkeää. Tässä suhteessa myös henkilökohtaisten suhteiden merkitys on olennainen. Tasavallan presidentti Stubb tarjosi hienon esimerkin onnitellessaan vastavalittua tulevaa presidentti Trumpia. Ymmärrän, että monille vaalien tulos oli silti pettymys. Presidentinvaalien ominaisuuteen kuuluu, että vain yksi henkilö voi tulla valituksi. Suomella on kokemusta yhteistyöstä presidentti Trumpin kanssa. Sauli Niinistö vieraili Valkoisessa talossa ja tapasi Trumpin. Toivottavaa on, että myös tasavallan presidentti Stubb saa kutsun Washingtoniin. Henkilöllä, joka presidentin virassa toimii, on silti merkitystä. Yhdysvallat ei ole samalla tavalla parlamentaarinen demokratia kuin Suomi. Yhdysvalloissa presidentillä on Suomea korostuneempi ja itsenäisempi asema. Presidentin toimivaltuudet USA:ssa ovat Suomea laajemmat. Sen takia juuri henkilökohtaisten suhteiden merkitys korostuu. Politiikan asiantuntijat ovat esittäneet näkemyksiään siitä, millä tavalla valitun presidentin linja tulee vaikuttamaan Suomeen ja laajemmin Eurooppaan. Moni asia on selvä. Suomen tulee jatkossakin ylläpitää omaa uskottavaa puolustustaan ja toimia aktiivisesti osana kansainvälistä yhteistyötä. Ukrainan tukeminen ei saa riippua yksin suurvalloista, vaikka näiden antaman tuen merkitys onkin olennainen. Tiivistynyttä Suomen ja Yhdysvaltain suhdetta tulee ylläpitää ja entisestään tiivistää. Yhdysvallat on edelleen johtava suurvalta niin talouden, politiikan kuin elinkeinoelämän saralla. Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden kannalta myös kansalaisten välisellä kanssakäymisellä on olennainen merkitys. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton ja sen jäsenjärjestöjen tehtävä on keskeinen. Pyrimme syventämään maidemme välistä yhteistyötä, kulttuurien vaihtoa ja edistämme nuorten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan ja työskentelemään Yhdysvaltoihin. Näiden asioiden edistäminen ei riipu kulloisistakin poliittisista asetelmista. Maidemme välinen yhteistyö ei riipu istuvan presidentin henkilöllisyydestä.
4 | SAM MAGAZINE 4/24 Perinteisesti uuden suurlähettilään aloittaessa tehtävässään täyttyy kalenteri aluksi monenlaisilla ensi- ja kohteliaisuustapaamisilla sekä asemamaan hallinnon että muiden suurlähettiläiden kanssa. Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs LeenaKaisa Mikkolan ensimmäiset pari kuukautta Washington DC:ssä ovat olleet kiinnostavaa aikaa, sillä nyt näiden perinteisten tapaamisten ja keskustelujen ohessa on tietysti tiiviisti seurattu myös presidentinvaalien ja tulevan presidentin vaihdoksen etenemistä. Uusi Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs aloitti tehtävässään keskellä presidentinvaalien myllerrystä ■ TEKSTI: LEENA-KAISA MIKKOLA Vaikka arki uudessa asemapaikassa alkaa vähitellen olla asettunut uomiinsa, tulee suurlähettiläs Mikkolalla tuskin olemaan liikaa vapaa-aikaa myöskään tulevina kuukausina. Suhteiden rakentaminen tulevaan hallintoon mahdollisimman hyvän ja mutkattoman yhteistyön mahdollistamiseksi on jo alkanut. Unohtaa ei toki sovi heitäkään, jotka siirtyvät vallasta syrjään. Käytännössä työ suhteiden rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on jatkuvaa, sillä vaihtuvuus Yhdysvaltain hallinnossa ja avustajakunnassa on suurta. Laaja-alaista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat nykyään tiiviimmät kuin koskaan, ja edistystä tapahtuu jatkuvasti monella eri alalla. Suomella on osaava ja luotettava maine Yhdysvalloissa, ja tämän avulla on hyvä rakentaa vaikuttamis- ja suhdetyötä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, mutta myös sopiviin tilaisuuksiin tarttuen ja niitä itse luoden. Suomen Nato-jäsenyyden myötä maidemme välinen turvallisuusyhteistyö on ollut erityisesti otsikoissa, mutta lisäksi teemme läheistä yhteistyötä muun muassa kaupan, teknologian, tieteen ja kulttuurin parissa. Meillä Suomessa on ainutlaatuista osaamista esimerkiksi monen kriittisen teknologian parissa sekä arktisella alueella. Näihin liittyen pyrimmekin tiivistämään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa edelleen. Yhdysvallat on Suomen tärkein kauppakumppani EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolella, ja Suomen Nato-jäsenyys luo uusia yhteistyömahdollisuuksia myös taloudessa. Taloudellisessa yhteistyössä korostuvat jatkossakin sekä niin sanottu perinteinen kauppa että teknologiayhteistyö. Suomesta Yhdysvaltoihin viedään esimerkiksi kuljetusvälineitä, kemikaali- ja paperituotteita sekä koneita. Tämä korostaa osaamistamme meriteollisuus-, energia-, liikenne- ja biotaloussektoreilla. Lisäksi kvantti- ja suurteholaskennan, edistyneiden viestintäverkkojen sekä muiden nousevien murrosteknologioiden parissa on paljon uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kvanttiteknologia on osa-alue, missä Suomella on erityistä annettavaa. Tämä on huomattu myös Yhdysvalloissa. Suomi on lisäksi näkynyt Yhdysvalloissa aivan ennätyksellisellä tavalla Nato-prosessin myötä. Vuonna 2023 julkaistiin mittaushistoriassamme eniten Suomeen liittyviä uutisia Yhdysvalloissa. Tämä näkyvyys tukee myös opiskelijoiden, tutkijoiden, työntekijöiden ja matkailijoiden houkuttelua Suomeen, mikä täytyy osata hyödyntää. Valtioiden tukemia vaihto-ohjelmia, kuten 75 vuotta täyttävää Yhdysvaltain ulkoministeriön Fulbright-ohjelmaa, kehitetään ja laajennetaan koko ajan. Keskustelemme vaihto-ohjelmista myös tutkimuslaitosten ja tiedevirastojen kanssa, ja lisäksi autamme tarvittaessa luomaan yhteyksiä korkeakoulujen välille heidän omia ohjelmiaan varten. AJANKOHTAISTA
SAM MAGAZINE 4/24 | 5 Erilaisia vaihto- ja rahoitusohjelmia on siis paljon. Pyrimme aktiivisesti tuomaan niitä esille ja rohkaisemme hyödyntämään niiden tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti. Amerikansuomalaiset yhteisöt tukevat suurlähetystön toimintaa Meillä Suomessa on varsin hyvä käsitys Yhdysvalloista esimerkiksi populaarikulttuurin ja uutisoinnin kautta, mutta moni asia avautuu vasta, kun täällä asuu ja tutustuu paikallisiin. Yhdysvalloissa minua ilahduttavat ihmisten ystävällisyys ja yhteisöllisyys, jotka näkyvät ihan jokapäiväisessä arjessa. Suomessa on taas hienoa se, että osaamme edelleen aidosti puhaltaa yhteen hiileen tärkeissä asioissa. Amerikansuomalaiset ovat todella tärkeä ryhmä Suomen ja Yhdysvaltain suhteille ja varsinkin Suomen maakuvalle jakaessaan tietoa Suomesta ystävilleen, läheisilleen ja tuttavilleen. Olen itse kotoisin Keski-Pohjanmaalta, josta lähti aikoinaan paljon siirtolaisia muun muassa Minnesotaan. Myös minulla on suvussa paljon amerikansuomalaisia. Osavaltioissa Suomi-yhteisö on myös ollut tärkeä kumppani lähetystölle ja konsulaateille, kun tuomme suomalaisia yrityksiä tutustumaan alueelle tai luomme suhteita paikallisiin päättäjiin. Suomi-yhteisöille haluankin sanoa, että teette tärkeää työtä, kun ylläpidätte siteitä Suomeen ja vaalitte suomen kieltä ja kulttuuria. On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon tällaisia aktiivisia toimijoita on ympäri Yhdysvaltoja. Lähetystö mielellään tukee teitä tekemässänne työssä aina, kun mahdollista. WHITE HOUSE SUOMEN WASHINGTONIN-SUURLÄHETYSTÖ / ELISA SEPPÄNEN Suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin presidentin virka-asunnolla Valkoisessa talossa.
6 | SAM MAGAZINE 4/24 AJANKOHTAISTA Kun matkustamme ulkomaille, teemme yleensä matkustusilmoituksen ulkoministeriölle. Ennen matkaa selvitämme todennäköisesti myös, mitä ulkoministeriön julkaisemassa matkustustiedotteessa kerrotaan kohdemaamme turvallisuustilanteesta, ja otamme talteen Suomen kohdemaan edustuston yhteystiedot mahdollisia hätätilanteita varten. Nämä ulkoministeriön tarjoamat palvelut ovat lähes kaikille tuttuja. Lisäksi tunnemme yleisellä tasolla ulkoministeriön tärkeimmät vastuualueet ja tehtävät, kuten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelu ja toimeenpano. Mutta miten näitä tehtäviä käytännössä toteutetaan? Kansainvälisen politiikan pelikentällä ■ TEKSTI: HANNA-LEENA KORTENIEMI Ulkoministeriössä sen tehtävien hoidosta vastaa suuri määrä erilaisissa yksiköissä työskentelevää henkilökuntaa. Harva meistä voi sanoa tuntevansa tarkalleen näiden yksittäisten yksiköiden toimintaa. Tämän vuoksi pyysimme ulkoministeriön Pohjois-Amerikan yksikön yksikönpäällikkö Hanna-Leena Korteniemeä kertomaan meille hänen johtamansa yksikön työstä Yhdysvaltoihin liittyen sekä Suomen ja Yhdysvaltojen välisestä yhteistyöstä. Pohjois-Amerikan yksikkö on keskeinen toimija Yhdysvaltoihin liittyvissä kysymyksissä Ulkoministeriön euroatlanttisella osastolla sijaitsevan Pohjois-Amerikan yksikön keskeisimpiin tehtäviin kuuluvat Suomen ja Yhdysvaltojen sekä Suomen ja Kanadan kahdenväliset suhteet, Yhdysvaltojen ja Kanadan EU-ulkosuhteet ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset ja kaupallistaloudelliset asiat. Yksiköllä on myös keskeinen rooli Yhdysvaltojen ja Kanadan edustustojen toiminnan ohjauksessa sekä niiden jokapäiväisen työn tukemisessa. Lisäksi yksikkö tukee luonnollisesti ministeriön muita osastoja Pohjois-Amerikkaan liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen vaaleihin liittyvä tilannekuva ja valtionjohdon informointi tilanteesta kuuluvat yksikön tehtäviin. Myös transatlanttiset suhteet ovat merkittävä osa yksikön työtä. Yhdysvallat on merkittävä suurvalta, joka on aktiivinen toimija kaikilla mahdollisilla sektoreilla. Tämän strategisen liittolaisen merkitys Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena sekä kaupallistaloudellisena kumppanina on kasvanut. Suhteiden nopea tiivistyminen sekä Yhdysvaltojen että Kanadan kanssa, siihen liittyvä aktiviteettien määrä sekä Yhdysvaltojen keskeinen merkitys Suomelle yhdessä vaikuttavat siihen, että tällä hetkellä yksikön työ eroaa monen muun alueyksikön arjesta. Yksi hyvin konkreettinen ero muihin yksiköihin on myös Suomen ja Pohjois-Amerikan välinen aikaero, joka vaikuttaa merkittävästi töiden rytmitykseen. Kahdenvälisten suhteiden tiivistäminen työn keskiössä Yhdysvalloissa toimivilla edustustoilla Washington DC:ssä, New Yorkissa ja Los Angelesissa on erinomainen tietämys ja syvällinen tuntemus liittyen asemamaahansa. Diplomaattien työhön kuuluu monen muun asian lisäksi maakohtainen raportointi, jossa voidaan esimerkiksi arvioida kyseessä olevan maan politiikkaratkaisuja ja pohtia maan tulevia kehityskulkuja, mutta kartoitetaan myös yhteistyömahdollisuuksia maiden välillä. Lähetystöjen esittämät arviot ja tie-
SAM MAGAZINE 3/24 | 7 donhankinta ovat yksikölle arvokkaita työkaluja politiikkasuosituksia tehtäessä. Suomen ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden tiivistäminen on myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman keskeisiä prioriteetteja. On huomionarvoista, että kahdenvälisiä suhteita ei pyritä tiivistämään merkittävästi ainoastaan liittovaltiotasolla, vaan niitä kehitetään laaja-alaisesti hallinnon eri toimijoiden kanssa myös osavaltio- ja kaupunkitasolla. Kahdenvälisten suhteiden tiivistyminen onkin näkynyt Pohjois-Amerikan yksikössä muun muassa aktiivisena, molemminpuolisena liittovaltio- ja osavaltiotason vierailuvaihtona. Kuluneen kahden vuoden aikana kongressiedustajia on vieraillut Suomessa tiheään tahtiin, ja alkukesästä sekä Virginian että Coloradon osavaltioiden kuvernöörit vierailivat Suomessa. Pitkäaikainen tavoitteemme onkin syventää suhteita monipuolisesti. Toinen näkyvä elementti suhteiden tiivistymisestä ovat erilaiset yhteistyöjärjestelyt. Suomi on solminut osavaltiokumppanuussopimukset kuuden eri osavaltion (Mainen, Michiganin, Minnesotan, Washingtonin, Coloradon ja Texasin) kanssa. Ministeri Ville Tavio allekirjoitti myös keväällä Los Angelesin kaupungin kanssa puhdasta siirtymää ja digitalisaatiota koskevan aiesopimuksen. Yhdysvaltojen hallinnon kanssa solmitut kvantti- ja 6G-julkilausumat sekä innovaatio- ja tutkimusyhteistyö tukevat kahdenvälistä kumppanuutta ja Suomen roolia luotettavana, korkean osaajaprofiilin maana. Suomi, Yhdysvallat ja Kanada julkaisivat heinäkuussa lisäksi kolmenvälisen julkilausuman jäänmurtajayhteistyöstä (ICE Pact). Edustustot edistävät Suomen intressejä ja tukevat Suomen kansalaisia Yhdysvalloissa Suomella on Yhdysvalloissa suurlähetystö, kaksi pääkonsulaattia, pysyvä edustusto YK:ssa sekä laaja 5 faktaa Ulkoministeriöstä Ulkoministeriön tehtävä on ”edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia”. Tämän lisäksi se ”toimii turvallisen ja oikeuden-mukaisen maailman hyväksi”. Ulkoministeriön vastuualueisiin kuuluvat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö, kansainvälinen kauppa ja viennin edistäminen sekä monet alueelliset kysymykset ja niihin liittyvät yhteistyön muodot, kuten pohjoismainen yhteistyö sekä arktinen ja antarktinen yhteistyö. Ulkoministeriötä johtaa ulko-ministeri, mutta nykyisen hallituksen ministereistä myös ulkomaankauppa- ja kehitysministerin sekä pohjoismaisen yhteistyön asioista vastaavan opetusministerin tehtävät liittyvät ulkoministeriön vastuualueeseen. Ulkoministeriön alaisuudessa toimii erilaisia osastoja, kuten alueosastot, poliittinen, kehityspoliittinen ja kansainvälisen kaupan osasto sekä viestintä- ja maakuvaosasto. Lisäksi tämän jaon ulkopuolelle jää vielä lukuisia muita ulkoministeriön toimintoja. Suomen ulkomaanedustustot toimivat ulkoministeriön alaisuudessa ja ovat näin ollen osa Suomen ulkoasiainhallintoa. Lähde: Ulkoministeriö © SUOMEN WASHINGTONIN-SUURLÄHETYSTÖ / WILLIS BRETZ. Suomen Washingtonin-suurlähetystö on osa ulkoministeriön alaisuudessa toimivaa edustustoverkkoa.
8 | SAM MAGAZINE 4/24 kunniakonsulien verkosto. Suomen Washingtonin-suurlähetystö keskittyy laajempiin diplomaattisiin ja poliittisiin suhteisiin sekä toimii pääkanavana Yhdysvaltojen ja Suomen hallituksen välillä. Pääkonsulaatit puolestaan keskittyvät paikalliseen edunvalvontaan, konsulipalveluihin ja alueellisten yhteyksien vahvistamiseen. Suomen edustustoverkkoa täydentävät kunniakonsulaatit, joita johtavat kunniakonsulit ovat yksityishenkilöitä ja hoitavat tehtävää sivutoimisesti palkkiotta. Edustustoverkkomme tukee laaja-alaisesti muun muassa suomalaisten yritysten toimintaa Yhdysvalloissa. Washingtonissa, kuten myös Los Angelesissa ja New Yorkissa, tuetaan Suomen talouselämän ja yritysten mahdollisuuksia toimia Yhdysvaltain markkinoilla sekä edistetään maakuvaamme. Pääkonsulaateilla on omia erityisiä painopisteitään. New Yorkissa esimerkiksi edistetään Suomen kaupallistaloudellisia etuja, mutta panostetaan myös suomalaisten kulttuuritoimijoiden toimintaedellytyksiin. Yhteistyötä kumppaniosavaltioiden kanssa toimeenpanee Team Finland USA –verkosto yhdessä ministeriöiden kanssa. Suurlähetystö koordinoi kumppanuuksia yhteistyössä pääkonsulaattien kanssa. Edustustojen perustehtäviä ovat myös konsulipalvelut, jotka kattavat viisumi-, passi- ja maahanmuuttoasiat. Edustustoissamme pääsee myös äänestämään ennakkoon. Konsuliasioiden lisäksi edustustot auttavat suomalaisia hätätilanteissa. Näiden perustehtävien ohella edustustot edistävät suomalaista kulttuuria, tiedettä ja koulutusta järjestämällä tapahtumia, jotka tuovat esiin suomalaista kulttuuria ja vahvistavat yhteyksiä paikallisiin yhteisöihin. Tapahtumat ja vierailut rytmittävät edustustojen arkea, ja ne voivat kattaa kaikkea suomalaisen pelialan tarjonnasta aina suomalaiseen arkkitehtuuriin, musiikkiin ja elokuvataiteeseen. Yhteistyötä täynnä mahdollisuuksia Strateginen liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on Suomelle ja EU:lle keskeinen intressi. Vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa transatlanttisen suhteen merkitys niin ulko- ja turvallisuuspoliittisesti kuin taloudellisesti korostuu. EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät kauppakumppanit ja suurimmat investoijat, joten vakaiden suhteiden edistäminen on molempien intresseissä. Parhaiten voimme vaikuttaa yhteistyösuhteeseen keskittymällä omien vahvuuksiemme kehittämiseen, aktiiviseen intressiemme edistämiseen ja vaikuttamiseen läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa. Jokaisen Yhdysvaltojen hallinnon kanssa on samaan aikaan vahvoja yhteisiä intressejä kuin myös näkemyseroja. Suomi on johdonmukaisesti pitänyt yllä hyviä suhteita keskeisiin toimijoihin Yhdysvaltojen poliittisen kentän eri puolilla. Jatkamme ministeri- ja suurlähettiläsvetoisia vienninedistämismatkoja Yhdysvaltojen eri osavaltioihin ja keskeisille messuille, jotka ovat hyviä mahdollisuuksia yrityksille päästä yhteyksiin hallinnon ja yrityssektorin edustajien kanssa. Myös Suomeen suuntautuvat yritysdelegaatiot ovat tapa lisätä ymmärrystä suomalaisesta osaamisesta ja luoda yhteyksiä eri toimijoiden välillä. Kuten kaikissa kahdenvälisissä suhteissa, myös Yhdysvaltojen kanssa on hyvä olla varautunut erilaisiin kehityskulkuihin ja rakentaa yhteistyötä omilla vahvuusalueilla. Näemme Yhdysvalloissa paljon mahdollisuuksia: Yhdysvallat edustaa Suomelle erittäin suuria mahdollisuuksia niin puolustusteollisuuden vientiin, investointeihin kuin monenlaiseen teknologiayhteistyöhön liittyen. Teknologiayhteistyö onkin turvallisuuden ja kaupan ohella yksi suhteiden kulmakivistä. Suomi tunnetaan Yhdysvalloissa murrosteknologiaosaamisestaan (mm. kvantti, konnektiviteetti) ja yhteistyötä halutaan tiivistää molemminpuolisesti. Teknologia- ja tutkimusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa avaa Suomelle valtavasti mahdollisuuksia, joihin kannattaa tarttua. Suomella on myös erityisosaamista vihreän siirtymän, avaruusteknologioiden, ydinenergian, biotalouden ja kriittisten mineraalien saralla, ja myös näiden puitteissa yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa pyritään tiivistämään. Yhdysvaltojen hallinnon kanssa solmitut kvantti- ja 6G –julkilausumat, ydinenergia ja ydinjätehuoltoa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja sekä innovaatio- ja tutkimusyhteistyö tukevat tätä. Näiden lisäksi aiemmin mainitut aiesopimus Los Angelesin kaupungin kanssa sekä ICE pact ovat Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia. Yhdysvaltojen suhtautuminen Euroopan unioniin sekä transatlanttisten suhteiden kehitys vaikuttavat suoraan Suomen asemaan. Mahdolliset kauppapoliittiset jännitteet ja protektionistiset toimet Yhdysvaltojen ja EU:n välillä voisivat heikentää suomalaisyritysten vientimahdollisuuksia ja vaikuttaa kansainvälisiin kauppasuhteisiin. Yhdysvaltojen ilmastopoliittiset päätökset puolestaan määrittelevät, miten maa tukee ja edistää siirtymää kohti puhdasta energiaa. Suomen näkökulmasta tämä on keskeistä, sillä ympäristöteknologian kysyntä ja kestävän kehityksen ratkaisut ovat tärkeitä vientisektoreita. EU ja Yhdysvallat ovat toistensa tärkeimmät kauppakumppanit ja suurimmat investoijat, joten vakaiden suhteiden edistäminen on molempien intresseissä. AJANKOHTAISTA
SAM MAGAZINE 4/24 | 9 KUNNIAKONSULIT Esittelyssä 3 kunniakonsulia Suomella on ympäri maailmaa noin 400 kunniakonsulaattia, joista 32 sijaitsee Yhdysvalloissa. Kunniakonsulien johtamat kunniakonsulaatit täydentävät Suomen edustustojen toimintaa. Kunniakonsulit hoitavat tehtäväänsä palkkiotta ja sivutoimisesti usein varsinaisen ansiotyönsä ohessa. Jokaisella kunniakonsulilla on oma toimipiirinsä, jonka puitteissa hän osaltaan valvoo suomalaisten oikeuksia sekä edistää yhteistyötä Suomen ja asemamaansa välillä. Lisäksi kunniakonsuli avustaa edustustoja Suomen maakuvan rakentamisessa ja voi tarjota tukea Suomessa oleskeleville asemamaansa kansalaisille. Kunniakonsuli toimii läheisessä yhteistyössä edustustojen kanssa. Esitimme Elaine Kumpulalle, Matti Suokolle ja Henrik Tottermanille kymmenen kysymystä muun muassa kunniakonsulin työstä, politiikasta ja kansainvälisestä yhteistyöstä sekä kunniakonsulaatin toimipiirin suomalaisyhteisöstä. ELAINE KUMPULA Profession: Retired immigration lawyer Place of residence: Minneapolis/ St. Paul (Twin Cities), MN Region: The southern half of the State of Minnesota and the entire State of South Dakota 1 My name is Elaine Kumpula and I am an American citizen by birth. By heritage, I am a third generation Finnish-American on my mother’s side and fourth generation Finnish-American on my father’s side. I live in the Minneapolis/St. Paul (Twin Cities) region in Minnesota. I am a retired immigration lawyer who practiced law for over 35 years. I was honored to be selected as Honorary Consul of Finland in Minneapolis in 2019, after my predecessor decided step down. At that time, I had already been active in the local Finnish-American community having served on the Board of Directors for both FinnFest USA and the Finnish-American Chamber of Commerce – Minnesota. I was recently Elaine Kumpula Matti Suokko Henrik Totterman © AUTUMN ADAMS © ELAINE KUMPULA
10 | SAM MAGAZINE 4/24 KUNNIAKONSULIT 1. Kuka olet, ja miten sinusta tuli kunniakonsuli? 2. Millainen alueesi suomalaisyhteisö on kooltaan ja luonteeltaan? 3. Mitkä ovat suurimmat haasteet, joita kohtaat konsulina omalla alueellasi? KULTTUURINEN JA TIETEELLINEN YHTEISTYÖ 4. Millaisia yhteistyömahdollisuuksia sinulla on paikallisten viranomaisten ja organisaatioiden kanssa? Onko alueellasi suomalaisia tai suomalaistaustaisia organisaatioita? 5. Millainen rooli kunniakonsulin toimistollasi on opiskelija- ja vaihto-ohjelmien tukemisessa? SUOMALAISYHTEISÖ YHDYSVALLOISSA 6. Miten hyvin suomen kieli ja kulttuuri ovat säilyneet alueellasi? 7. Miten alueesi suomalaisyhteisö on muuttunut vuosien varrella? 8. Millä tavoin alueesi eroaa muista Yhdysvaltojen alueista suomalaisen yhteisön tai taloudellisten mahdollisuuksien suhteen? POLITIIKKA JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 9. Mitkä ovat suurimmat mahdollisuudet Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen yhteistyöhön liittyen juuri sinun alueellasi? 10. Mitä erityistä suomalaisyritysten pitäisi ottaa huomioon, jos he suunnittelevat toimintansa laajentamista Yhdysvaltoihin ja sinun alueellesi? 10 kysymystä kunniakonsuleille elected to the Board of Trustees of Finlandia Foundation National and am excited to continue serving Finland and Finnish America through another lens. 2Minnesota has a large and active Finnish/Finnish-American population with about 100,000 people of Finnish heritage. While most of the people identify as Americans of Finnish heritage, we have a significant number of Finnish expatriates and immigrants as well. Those arriving in more recent years are usually either professionals and highly skilled employees or people with close family ties to Minnesota. Because we have a significant population of Finnish-Americans and Finnish citizens in Minnesota, I receive regular communications from Finnish citizens with questions about passports, certifications needed for administrative matters, inquiries about voting in Finnish elections, and immigration. There are numerous opportunities to participate in and support Finnish cultural activities as well. 3My jurisdiction covers the southern half of the State of Minnesota and the entire State of South Dakota. This means that I have constituents who are in large cities (i.e., Minneapolis and St. Paul) as well as people who live in rural areas. The major challenges include ensuring that constituents in rural areas are aware of and receive services equivalent to those in larger urban areas and addressing the needs of minority populations who may not have Finnish or English as their first language. The Finnish Foreign Ministry has been incredibly helpful in providing advice and services needed for all constituents, regardless of their home location and language needs. 4As an Honorary Consul, I have numerous opportunities to collaborate with local authorities and organizations. The State of Minnesota offers multiple ways to interact with State authorities through the Minnesota Trade Office (MTO). Colleges and universities such as the University of Minnesota often collaborate with Finnish universities and research organizations on numerous issues. There are also numerous Finnish and Finnish-based organizations such as the Finnish Language Camp, FinnFest (annual festival celebrating Finland and Finnish America), Finnish-American Chamber of Commerce – Minnesota, Suomi-koulu, the Finland 100 Choir, The Finnish Geneology Group in my area. Each organization plays a unique role in the community and offers opportunities for engagement. 5Minnesota colleges and universities are well-versed and skilled in managing international student and exchange programs. I have received inquiries concerning student visas and exchange programs for individuals going to Finland. I provide initial information and referrals to schools and/or the Finnish Embassy or New York Consulate as necessary. We are fortunate to have a number of Finnish students studying at Minnesota colleges and universities. When there are local activities of relevance or interest
SAM MAGAZINE 4/24 | 11 stand each other in many ways and have common values. 9In October 2021, Minnesota became one of six U.S. states with a signed Letter of Understanding (LOU) with Finland. The purpose of the LOU is to enhance overall cooperation between the governmental bodies, higher education and research institutes, clusters and businesses. Because Minnesota and Finland are actively seeking opportunities for heightened engagement, I have had multiple opportunities to introduce Finnish businesses to potential business partners in this region. The FACC-MN also plays an instrumental role in building business connections between Minnesota and Finland. 10The State of Minnesota offers many opportunities for Finnish companies considering entry to the U.S. market. My region seeks companies interested in carbon reduction, clean energy, sustainability/bioeconomy, health, digitalization, climate, computing and AI. We know that Finland has multiple solutions to offer on all of these issues, we work to support the success of the LOU between Minnesota and Finland, and welcome inquiries to make connections that will benefit Finnish companies, Finland, this region and the U.S. to students, I and our local Finnish organizations will often reach out to the schools to provide information on events or opportunities such as voting, an upcoming opportunity to renew passports locally, or upcoming festivals or music programs. 6The Finnish language has been preserved in my area, thanks to Suomi-koulu, the Salolampi Finnish Language Camp, and other Finnish organizations and individuals who speak and are willing to teach the language. Finnish culture is resilient here due to the number of Finnish expatriates/immigrants and Finnish Americans who are proud of their heritage. We maintain Finnish culture through various organizations and cultural events such as Minna Canth Day, Midsummer, Independence Day and other important dates on the Finnish calendar. 7The Finnish Community has certainly changed over the years, just as all communities have changed. While we continue to have a durable Finnish-American ”legacy” community, we also have many Finnish expatriates and immigrants work to promote the Finland of today - a country that is leading the charge in technology, energy, environment/climate, sustainability, education, and other areas. 8Minnesota is similar to Finland in climate, landscape, population, size, education, and culture. Finns moved to and settled in Minnesota for many of these reasons. We remain a proud and welcoming region for Finnish businesses and families. Minnesota recognizes and appreciates Finnish innovation, product quality, honesty, candor, climate savy, and sisu. We are similar in our reluctance to ”overstate value” and engage in business partnerships that rely on trust. Finland and Minnesota underMATTI SUOKKO Ammatti: Yritysjohtaja Asuinpaikka: Seattle, WA Alue kunniakonsulina: Washingtonin, Idahon ja Montanan osavaltiot 1Olen Matti Suokko, Suomen kunniakonsuli Seattlessa, Yhdysvalloissa. Vastuualuettani kunniakonsulin tehtävässä ovat Washingtonin, Idahon ja Montanan osavaltiot. Taustaltani olen teknologiasektorilla toimiva yritysjohtaja, ja olen vahvasti sitoutunut Suomen ja Yhdysvaltojen välisen yhteistyön rakentamiseen ja vahvistamiseen niin talouden kuin kulttuurinkin saralla. Kunniakonsulin rooli on ollut luonnollinen jatke tähän kiinnostukseeni, ja tätä kautta pystyn myös tuomaan oman panokseni suomalaisen yhteisön tukemiseen sekä Suomen näkyvyyden edistämiseen Yhdysvaltain luoteiskulmassa. 2Seattlessa ja sen lähialueilla asuu kohtuullisen kokoinen suomalaisyhteisö, joka koostuu niin vakituisista asukkaista kuin tilapäisesti alueella asuvista suomalaisista, kuten esimerkiksi opiskelijoista. Tämä yhteisö on hyvin aktiivinen ja sitoutunut ylläpitämään yhteyksiä sekä Suomeen että toisiinsa, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden ylläpitää ja edistää suomalaista kulttuuria ja tarjota konsulipalveluita sekä suomalaisille että paikallisille amerikkalaisille. Pohjoismainen yhteistyö on myös erittäin vahvaa, mikä parantaa kaikkien pohjoismaiden mahdollisuutta vaikuttaa ja edistää yhteisiä arvojamme. 3Seattle on suuri ja kansainvälinen kaupunki. Tämä luo monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Suuren alueen ja moninaisen väestön vuoksi voi olla haastavaa tavoittaa kaikki suomalaiset tai palvella paikallista väestöä. Lisäksi pitkä välimatka pääkonsulaatteihin ja Suomen suurlähetystöön tuo mukanaan logistisia haasteita, sillä kunniakonsulaatit eivät voi tarjota kaikkia niitä palveluita, joita pääkonsulaatit tai suurlähetystö tarjoavat. 4Monia yhteistyömahdollisuuksia paikallisten viranomaisten ja organisaatioiden kanssa on tarjolla Seattlessa. Erityisen merkittävää on osavaltiotason yhteistyö, sillä Suomella ja Washingtonin osavaltiolla on
12 | SAM MAGAZINE 4/24 HENRIK TOTTERMAN Ammatti: Yrittäjä sekä yrittäjyyden ja yritysjohtamisen professori Asuinpaikka: Boston, MA Alue kunniakonsulina: Mainen, Massachusettsin, New Hampshiren, Rhode Islandin ja Vermontin osavaltiot alueelle. Muuttovirtojen myötä suomalaisyhteisö on myös muuttunut moninaisemmaksi, ja uudet tulokkaat ovat tuoneet mukanaan tuoreita ideoita ja runsaasti uutta energiaa yhteisön toimintaan. 8Seattle tunnetaan teknologiakeskuksena, ja tämä tekee alueesta houkuttelevan kohteen suomalaisille yrityksille, jotka etsivät mahdollisuuksia laajentua Yhdysvaltoihin. Alueen taloudellinen potentiaali erityisesti teknologia- ja ilmailualalla on merkittävä etu Suomen ja Yhdysvaltojen yhteistyön kannalta. Meriteollisuuden painopiste Seattlen alueella on myös erittäin vahva. 9Alueen teknologiayritykset ja innovaatioklusterit tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia Suomen ja Yhdysvaltain välisille projekteille ja yleisemmin kaupalliselle yhteistyölle. Edistän näitä suhteita osallistumalla verkostoitumistapahtumiin, tukemalla suomalaisten yritysten markkinoille tuloa ja vastaavasti avaamalla ovia alueen yrityksille Suomeen päin. Yhteistyössä pohjoismaisen museon kanssa edistämme suomalaista ja pohjoismaista kulttuurista vaihtoa ja esilläoloa. Olemme olleet myös parin viime vuoden aikana erittäin aktiivisia suomalaisen urheilun edistämisessä yhteistyössä paikallisen NHL-jääkiekkojoukkueen Seattle Krakenin kanssa. 10Seattle tunnetaan teknologiasta, ilmailuteollisuudesta sekä kestävän kehityksen yrityksistä. Nämä alat tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ovat tietoisia alueen säännöksistä ja kulttuurista sekä pystyvät verkostoitumaan tehokkaasti paikallisten toimijoiden kanssa. Kotiläksyt kannattaa siis tehdä huolella ennen yritystoiminnan laajentamista Yhdysvaltoihin. 1Olen Henrik Totterman, yrittäjä sekä yrittäjyyden ja yritysjohtamisen professori. Taustaltani olen liiketoiminnan kehittäjä, ja olen toiminut urallani monenlaisissa johtotehtävissä yrityksissä, korkeakouluissa sekä eri yhteisöissä. Aloitin kunniakonsulina tammikuussa 2024, ja edustan Suomea Uuden-Englannin alueella Mainen, Massachusettsin, New Hampshiren, Rhode Islandin ja Vermontin osavaltioissa. Olen aktiivinen verkostoituja erityisesti liiketoiminnan saralla ja yliopistomaailmassa, ja matkani kunniakonsuliksi alkoikin osittain juuri näiden verkostojen kautta. Suomalaisena Bostonissa olen ollut pitkään mukana tukemassa suomalaisyhteisöä, auttamassa yrityksiä ja edistämässä yhteistyötä erityisesti koulutuksen, innovaation ja liiketoiminnan saralla. 2Uuden Englannin alueella asuu arviolta satoja suomalaisia. Alueella toimii aktiivinen suomalaisyhteisö, joka koostuu sekä vastikään alueelle muuttaneista suomalaisista että useamman sukupolven ajan Yhdysvalloissa asuneista amerikansuomalaisista. Yhteisöön kuuluu noin 50–100 säännöllisesti tapahtumiin osallistuvaa aktiivijäsentä sekä joukko satunnaisesti osallistuvia jäseniä, jotka tulevat esimerkiksi äänestämään suomalaisissa vaaleissa. Suomalaisten määrä alueella kuitenkin vaihtelee, koska monet muuttavat alueelle tilapäisesti ja palaavat takaisin Suomeen työkomennuksen tai opintojen päätyttyä. Yhteisön aktiivisuus ja yhteenkuuluvuus näkyvät erityisesti erilaisissa kulttuuritapahtumissa ja juhlapäivinä. Monilla suomalaisilla on KUNNIAKONSULIT erittäin laaja yhteistyötä tukeva aiesopimus. Alueella toimii myös muutamia aktiivisia suomalaistaustaisia yhteisöjä ja verkostoja. Näitä ovat esimerkiksi suomalaisamerikkalaiset yhdistykset, joiden kanssa teen yhteistyötä eri tapahtumien ja kulttuuriprojektien osalta. Haluan kuitenkin korostaa pohjoismaista yhteistyötä, jota teemme myös suhteessa paikallisiin viranomaisiin. 5Vuosittain Seattleen saapuu niin suomalaisia vaihto- kuin tutkinto-opiskelijoitakin. Kunniakonsulaatti tarjoaa heille tukea esimerkiksi verkostoitumismahdollisuuksien suhteen ja tiedottamalla alueen suomalaisista tapahtumista ja tilaisuuksista. Yritämme parhaamme mukaan aktivoida suomalaiset opiskelijat mukaan aktiiviseksi osaksi suomalaisamerikkalaista yhteisöämme kaikissa sen muodoissa. 6Suomalainen kulttuuri on alueella melko hyvin säilynyt, ja yhteisömme pitää säännöllisesti yllä suomalaisia perinteitä, kuten juhlistaa Suomen itsenäisyyspäivää. Myös suomen kieli elää yhteisön keskuudessa erityisesti aktiivisten vanhempien ja vapaaehtoisten ansiosta. He järjestävät tapahtumia ja tukevat kielen siirtymistä nuoremmille sukupolville. Esimerkiksi Suomi-koulu on toiminut Seattlessa aktiivisesti jo yli 30 vuotta. Myös Washingtonin yliopistossa on opetettu suomea jo vuosikymmeniä. Se on yksi harvoista amerikkalaisista yliopistoista, joissa on tällainen aktiivinen koulutusohjelma. 7Yhteisön koko on kasvanut viime vuosina, sillä erityisesti teknologiasektorin kasvu on houkutellut alueelle suomalaista työvoimaa. Yrityskaupat, kuten esimerkiksi Microsoftin ostama Nokian matkapuhelinten liiketoiminta, ovat tuottaneet isoja muuttovirtoja Suomesta Seattlen
SAM MAGAZINE 4/24 | 13 Kunniakonsulaatit Yhdysvalloissa Suomella on ympäri maailmaa noin 400 kunniakonsulaattia, joista 32 sijaitsee Yhdysvaltojen 27 osavaltiossa. Näistä Kaliforniassa, Floridassa, Michiganissa, Minnesotassa ja Teksasissa toimitaan kahden kunniakonsulaatin voimin, muissa osavaltioissa on vain yksi. Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystö on Washington, D.C.:ssä ja kaksi pääkonsulaattia sijaitsevat New Yorkissa ja Los Angelesissa. Kunniakonsulaatit Suurlähetystö ja pääkonsulaatit Elaine Kumpula (Twin cities, MN) toimipiiri: southern Minnesota and South Dakota Henrik Totterman (Boston, MA) toimipiiri: Maine, Massachusetts, New Hampshire, Rhode Island ja Vermont Matti Suokko (Seattle, WA) toimipiiri: Washington, Idaho ja Montana WA OR CA NV UT AZ NM TX AK ID MT ND NE KS OK LA AR MO AI WI MI IL IN KY TN MS AL GA SC FL VA WV PA NY NC OH WY CO SD MN ME VT NH MA CT MD DL NJ RI
14 | SAM MAGAZINE 4/24 halu säilyttää kulttuuriset juurensa esimerkiksi opettamalla lapsilleen suomen kieltä ja vahvistamalla heidän suomalaisen kulttuurin tuntemustaan. 3Alueeni monimuotoisuus ja hajanaisuus tuottavat jonkin verran haasteita etenkin, koska alueella asuu sekä pysyvästi asettuneita suomalaisia perheitä että paljon lyhytaikaisilla työkomennuksilla tai opiskelijavaihdossa olevia suomalaisia. Yhteisön asuminen laajalla alueella sekä ihmisten vaihtuvuus vaikeuttavat pitkäaikaisten suhteiden luomista ja ylläpitoa, mutta samalla myös luovat erittäin kiinnostavia verkostoitumismahdollisuuksia eri alojen osaajille. Suomalaiset myös sopeutuvat pääasiassa nopeasti uuteen ympäristöön, jolloin alueelle asettuvat suomalaiset eivät välttämättä edes hakeudu yhteyksiin muiden alueen suomalaisten kanssa. Sama haaste liittyy myös alueella ainoastaan väliaikaisesti oleskeleviin suomalaisiin. 4 Uuden Englannin alueella on monia mahdollisuuksia kulttuuriseen ja tieteelliseen yhteistyöhön paikallisten viranomaisten ja organisaatioiden kanssa, ja alueen viranomaisiin on suhteellisen helppoa luoda yhteys. Olen aktiivinen alueen kansainvälisessä konsulikunnassa, joka järjestää jatkuvasti eri maiden tilaisuuksia ja myös yhteisvierailuja alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Lisäksi minulla on yliopistoihin, yrityksiin ja hautomoihin hyviä kontakteja työni puolesta. Alueella toimii useita suomalaisia ja suomalaistaustaisia organisaatioita, kuten Henna Caponen johtama Finlandia Foundation Boston Chapter, jonka kanssa teemme paljon yhteistyötä. Myös Uuden Englannin Suomi-koulu sekä Saima Park, Cape Ann Finns, ja Finnish American Heritage Society of Maine ovat merkittäviä toimijoita. Lisäksi UKTS - Uljas Koitto Temperance Society tarjoaa suomalaista saunatunnelmaa alle tunnin ajomatkan päässä Bostonista. 5Kuluneen vuoden aikana olen auttanut joitain suomalaisia opiskelijoita mentoroimalla heitä heidän saapuessaan alueelle tai heidän valmistuessaan. Olen myös auttanut yhtä suomalaista lukiota löytämään yhteistyökumppaneita alueelta. 6Suomi-koulu tukee vahvasti alueen lasten suomen kielen oppimista, ja kielikursseja järjestetään myös aikuisopiskelijoille. Mahdollisuuksia oppia ja ylläpitää kielitaitoa siis löytyy. Moni toisen ja kolmannen sukupolven suomalaisista haluaa säilyttää siteet kulttuuriin, vaikka kieli ontuisikin. Suomi-koulun kautta pidetään aktiivisesti yllä myös suomalaista kulttuuria ja perinteitä esimerkiksi vappu-, kevät- ja joulujuhlien muodossa. Lisäksi järjestetään muun muassa vierailuja UKTS:n saunalle sekä leivontakursseja. Alueen Finlandia Foundation järjestää myös tapahtumia, kuten musiikkikonsertteja, luentoja ja elokuvailtoja sekä ylläpitää amerikansuomalaisille opiskelijoille ja taiteilijoille suunnattuja stipendiohjelmia. 7Alueen suomalaisyhteisön luonne on muuttunut viimeisen noin sadan vuoden aikana. Aikoinaan suomalaiset siirtolaiset saapuivat alueelle etsimään parempia taloudellisia mahdollisuuksia erityisesti teollisuuden ja maanviljelyn parissa, mutta nykyään alueelle tulee paljon korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja opiskelijoita. Nuoremman sukupolven lisääntynyt kiinnostus suomalaista kulttuuriperintöä kohtaan on myös yksi alueen suomalaisyhteisössä havaittavissa oleva muutos. Tämä on tuonut yhteisöön uutta elinvoimaa. 8Bostonin suomalaisyhteisö erottuu muista suomalaisyhteisöistä vahvan akateemisen ja teknologisen painopisteensä ansiosta. Alue houkuttelee suomalaisia tutkijoita, opiskelijoita ja ammattilaisia. Kaupunki tunnetaan erityisesti bio- ja terveysteknologian alojen edelläkävijänä, ja lisäksi Bostonin innovatiivinen ekosysteemi tarjoaa monia mahdollisuuksia erilaisille startupeille ja yrityksille. Myös muut Uuden Englannin alueet tarjoavat omat erityiset vahvuutensa suomalaisille ammattilaisille ja perheille. Massachusettsin, New Hampshiren, Mainen, Rhode Islandin ja Vermontin osavaltioissa korostuvat luonnonläheisyys, korkea elämänlaatu sekä vahva panostus kestävään kehitykseen ja uusiutuviin energialähteisiin. 9Bostonin ja Uuden Englannin alueella on merkittäviä mahdollisuuksia Suomen ja Yhdysvaltojen väliselle yhteistyölle erityisesti koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian aloilla. Alueella sijaitsevat maailman johtavat yliopistot tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia akateemiseen yhteistyöhön. Lisäksi alueen vahva teknologia- ja biotieteiden sektori luo otollisen ympäristön innovaatioille ja yhteisille tutkimushankkeille. Kunniakonsulina edistän kaupallisia ja kulttuurisia suhteita järjestämällä verkostoitumistilaisuuksia, seminaareja ja kulttuuritapahtumia, jotka tuovat yhteen suomalaisia ja paikallisia toimijoita. Yhteistyö paikallisten yritysten, yliopistojen ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa mahdollistaa uusien kumppanuuksien syntymisen ja syventää maiden välisiä suhteita. 10Yhdysvaltojen markkinoille pääsy edellyttää vahvaa kilpailukykyä, osaamista ja resursseja. Sitoutuminen, pitkäjänteisyys ja luovuus ovat välttämättömiä menestyksen saavuttamiseksi. Useimmissa tapauksissa yrityksen on myös oltava jollain muotoa läsnä Yhdysvalloissa. Yrityskontakteissa on osattava ja uskallettava viestiä vaikuttavasti omista vahvuuksista ja arvolupauksesta. ”Tuppisuille” USA on kylmä paikka, eikä suomalaisuus merkitse amerikkalaiselle ostajalla välttämättä mitään. KUNNIAKONSULIT
SAM MAGAZINE 4/24 | 15 Lena Grenat toiminnanjohtaja /SAM Magazine päätoimittaja lena.grenat@samsuomi.fi Yhdysvaltain ymmärtäminen entistä tärkeämpää © SUVI SUOVAARA Yhdysvaltojen presidentinvaaleilla on laajamittaisia vaikutuksia niin Suomen kuin koko maailman tulevaisuuteen. Demokraattisissa vaaleissa valittu uusi presidentti ei vaikuta ainoastaan amerikkalaisten elämään, vaan hänen politiikkansa vaikutukset ulottuvat monien maiden arkeen – Suomi mukaan lukien. Suomen näkökulmasta Yhdysvaltain ja Suomen välinen puolustusyhteistyö on entisestään syventynyt erityisesti syyskuussa voimaan astuneen puolustusyhteistyösopimuksen (DCA) myötä. Yhdysvallat on merkittävin liittolaisemme myös Naton kautta, ja tiiviimpi yhteistyö vahvistaa Suomen turvallisuustilannetta epävakaassa maailmassa. Toisaalta Yhdysvallat säilyy edelleen myös tärkeänä kauppakumppaninamme. Tilastokeskuksen mukaan tavaroiden ja palveluiden viennin arvossa mitattuna Yhdysvallat oli vuonna 2023 Suomen tärkein kauppakumppani – edellä sekä Ruotsia että Saksaa. Yhdysvaltoihin suuntautuvan viennin arvo oli tällöin 15,5 miljardia euroa. Mahdolliset tariffien nousut voivat kuitenkin tuoda haasteita vientiin, ja näiden vaikutuksia tulee seurata tarkasti. Lisäksi Suomen ja yksittäisten osavaltioiden välinen yhteistyö on noussut entistä keskeisemmäksi. Näiden yhteyksien vahvistaminen tarjoaa suomalais- yrityksille uusia ovia Yhdysvaltojen markkinoille. Osavaltioiden erilaiset taloudelliset ja poliittiset näkemykset vaikuttavat luonnollisesti mahdollisuuksiin tehdä kauppaa osavaltioiden kanssa. Yhdysvaltain sisäinen jakautuminen on myös merkittävä kysymys. Vaalitulos toi osalle kansasta toivoa, mutta toisille se merkitsi pettymystä tai jopa järkytystä. Tämä jakautuminen ei ole pelkästään amerikkalainen ongelma, vaan se vaikuttaa koko maailman vakauteen. Yhdysvaltojen sisäinen epävakaus voi johtaa politiikan suuntaviivojen muutoksiin ja nopeisiin käänteisiin, mikä tekee kansainvälisestä yhteistyöstä haastavampaa. Koko maailman näkökulmasta tarkasteltuna Yhdysvaltojen vaaleilla on valtava symbolinen merkitys. Ne muistuttavat, että poliittinen ilmapiiri voi muuttua nopeasti ja että kaikkien maiden on varauduttava ennakoimattomiin ja epävarmoihin aikoihin. Suomalaisten kannattaa syventyä jatkossakin Yhdysvaltoihin ja sen politiikkaan, jotta ymmärrämme siellä tehtävien päätösten vaikutusta meihin ja maailmaan. Näiden tekijöiden ymmärtäminen auttaa meitä varautumaan tuleviin muutoksiin ja toimimaan Suomen edun mukaisesti kansainvälisellä kentällä. Tässä tehtävässä haluamme olla mukana ja tuoda jäsenistöllemme ajankohtaista tietoa Yhdysvaltain tapahtumista sekä kasvattaa kulttuuri- ja tiedonvaihtoa ystävyyskansamme kanssa. Kiitos jäsenyydestäsi! KOLUMNI
16 | SAM MAGAZINE 4/24 KANADASTA JÄÄKIEKKO LEVISI ripeästi etelään ja Yhdysvaltoihin. Lajille kehittyi oma ja vakaa kannattajakuntansa varsinkin maan itärannikolle. Myöhemmin jääkiekko levisi myös muun muassa Kaliforniaan ja Yhdysvaltojen eteläosiin, mutta amerikkalaisen jalkapallon, baseballin tai koripallon haastajaksi lajista ei ole ollut. Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivasta National Hockey Leaguesta (NHL) kehittyi kuitenkin jo 1900-luvun alkuvuosikymmeninä maailman tasokkain jääkiekkosarja. Suomessa jääkiekko sai jalansijaa toden teolla vasta 1920-luvulla. Keskeinen tekijä oli Kanadassa vieraillut nahkatehtailija Yrjö Salminen, joka legendan mukaan toi 26.12.1927 Tampereen Pyhäjärven jäälle kasan Suomen ensimmäisiä jääkiekkomailoja. Salminen aloitti jääkiekkotyönsä yksinkertaisella kehotuksella: ”Pelakkaa pojjaat!” Yhdysvaltoja ja Suomea yhdisti jääkiekon osalta alusta alkaen vahvat naapurit. Pohjois-Amerikassa kaukaloita hallitsivat yhdysvaltalaisten sijaan kanadalaiset. Euroopassa taas Ruotsi sekä myöhemmin varsinkin Neuvostoliitto olivat pitkään Suomelle lähes ylivoimaisia vastustajia. Isoveljien varjossa niin Suomen kuin Yhdysvaltojenkin kansainvälinen menestys kaukaloissa jäi vaatimattomaksi – varsinkin Kanadaan, Neuvostoliittoon, Tšekkoslovakiaan tai Ruotsiin verrattuna, jotka usein keräsivät eri turnausten kirkkaimmat mitalit. Yhdysvallat nousi jääkiekon olympiavoittajaksi vuonna 1960. Maa toisti tempun vuonna 1980, kun yhdysvaltalaisista yliopisto-opiskelijoista kasattu joukkue voitti ensin ammattilaisista kootun ja Väärin voitettu Jääkiekon historialliset juuret ovat Euroopassa. Lajin alkumuodot kehittyivät ihmisten muinaisen luistelutaidon sekä keskiaikaisten mailapelien yhdistymisen seurauksena Isossa-Britanniassa. Nykyaikaisen jääkiekon säännöt ja varusteet muotoutuivat puolestaan 1800- ja 1900-luvun vaihteen Kanadassa eurooppalaislähtöisten uudisasukkaiden toimesta. Kimmo Isotalo on suomalaisen urheilukulttuurin muutoksesta ja jääkiekosta vuonna 2021 väitellyt filosofian tohtori, joka päivätyössään etsii keinoja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. KOLUMNI
SAM MAGAZINE 4/24 | 17 voittamattomana pidetyn Neuvostoliiton sekä ratkaisevassa, seuraavassa ottelussa Suomen. Suomessa jääkiekon rooli kehittyi tasaisesti maan kaupungistumisen myötä. Jäähallien rakentamisen ja maailmanmestaruuskilpailujen järjestämisen myötä odotukset kansainvälisen menestyksen saavuttamisesta kasvoivat, mutta mitalit karttoivat Suomea. Vasta vuonna 1988 Suomi saavutti ensimmäisen, laajalti arvostetun arvokisamitalin, kun Calgaryn olympialaissa joukkue saavutti hopeaa. Jääkiekon suosio kasvoi tämän jälkeen vauhdilla, ja ensimmäisen vuonna 1995 voitetun maailmanmestaruuden myötä jääkiekko vakiinnutti asemansa Suomen uutena kansallislajina. Yhdysvaltojen ja Suomen voitot saavuttivat laajaa kansansuosiota. Yhdysvaltojen vuoden 1980 olympiakulta tunnetaan ympäri maailman nimellä ”Miracle on Ice”, ja Suomen maailmanmestaruuden puolestaan kerrotaan lopettaneen maata vuosia kurittaneen talouslaman. Yhteistä molemmille voitoille on kuitenkin se, että ne tapahtuivat arvokilpailuissa, joissa maailman parhaina pidetyt NHL-pelaajat eivät pelanneet yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Pienen mutta äänekkään vähemmistön mukaan tämänkaltaiset arvokisasaavutukset ovat siten väärin voitettuja, ja ne tulisi siitä syystä jättää vähäiselle huomiolle. Yhdysvallat on voittanut kerran huippupelaajista koostuneen jääkiekon World Cupin vuonna 1996. Suomi ei vastaavan kategorian temppuun ole vielä pystynyt, sillä NHL-pelaajat eivät osallistuneet ryhmänä vuoden 2022 olympialaisiin tai vuosien 2011, 2019 ja 2022 maailmanmestaruusturnauksiin. Seuraavan kerran kaikkien tahojen hyväksymästä turnausvoitosta kamppaillaan helmikuussa 2025. Tuolloin Kanada, Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat pelaavat Montrealissa ja Bostonissa järjestettävässä uudenlaisessa 4 Nations Face-Off -turnauksessa. WIKIMEDIA COMMONS - HENRY ZBYSZYNSKI Olympiakultaa vuonna 1980 voittanut Yhdysvaltojen jääkiekkomaajoukkue kukisti muun muassa voittamattomana pidetyn Neuvostoliiton joukkueen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==