16 | SAM MAGAZINE 2/25 Viime vuosina kansalaisoikeuksiin vetoaminen on ollut vasemman laidan, eli demokraattisen puoleen alaisen hallinnon suosima keino puuttua paikallisiin poliisilaitoksiin, joita on epäilty rasistisista käytännöistä. Bidenin oikeusministeriö pyrki asettamaan tusinan verran poliisilaitoksia niin sanottujen consent decree -sopimusten alaisuuteen – eli liittovaltion suoraan valvontaan. Yliopistot uuden tarkastelun kohteena Trumpin hallinto on tuonut peliin uuden, kekseliään sovelluksen tälle lainsäädännölle käyttämällä kansalaisoikeuslakia välineenä korjata eliittiyliopistojen ideologisia ylilyöntejä. Jos liittovaltio voi puuttua poliisilaitoksiin, jotka väitetysti syrjivät mustia ja latinoja, miksei se voisi puuttua Harvardin tai Yalen kaltaisiin yliopistoihin, jotka ovat todistetusti syyllistyneet syrjintään aasialaisia, valkoisia ja juutalaisia opiskelijoita kohtaan? Kyseessä on nokkela poliittinen manööveri, joka nojaa vahvempaan näyttöön kuin poliisilaitoksiin kohdistuneet selvitykset. Monien liberaalien mielestä amerikkalaiset huippuyliopistot ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eturintamassa, eräänlaisia moraalisia majakoita. Mutta konservatiivisesta näkökulmasta ne ovat muuttuneet ideologisiksi linnakkeiksi, joissa vallitsee yksiulotteinen ja dogmaattinen ”woke”-ajattelu. Kun varapresidentti JD Vance sanoi, että ”professorit ovat vihollinen”, hän ei puhunut vertauskuvallisesti. Hän puhui aidosta epäluulosta amerikkalaista akateemista eliittiä kohtaan – eliittiä, joka monien mielestä ei palvele enää veronmaksajien etua vaan omaa, valtavirrasta vieraantunutta ideologista agendaansa, jossa vähätellää sukupuolten välisiä eroja, liiotellaan rasismia ja kannatetaan poliisivoimien lakkauttamista. Siksi Trumpin strategia, käyttää kansalaisoikeuslakia yliopistojen tarkasteluun, on paitsi provosoiva, myös periaatteellisesti johdonmukainen. Vertaillaanpa tarkemmin poliisilaitoksia ja yliopistoja. Bidenin hallinnon alaisuudessa oikeusministeriö ryhtyi selvittämään kansalaisoikeuksien toteutumista poliisilaitoksissa, jonka tuloksena useat niistä ovat siis joutuneet liittovaltion määräysvaltaan. Näitä Kansalaisoikeudet Trumpin aseena akateemista syrjintää vastaan Kansalaisoikeuslainsäädäntö on toiminut vuosikymmenten ajan liittovaltion keinona korjata yhteiskunnallisia epäkohtia Yhdysvalloissa. Alun perin nämä lait laadittiin kitkemään rotuerottelua ja suojelemaan vähemmistöjä syrjinnältä, joka oli 1960-luvulla vielä avointa ja yleistä, erityisesti USA:n etelävaltioissa. ■ JUKKA SAVOLAINEN KOLUMNI Jukka Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy väkivaltaan ja vertailevaan kriminologiseen tutkimukseen eri maiden välillä. Lisäksi hän on tunnettu akateemisen maailman vinoumien kriitikkona ja kirjoittaa näistä aiheista Verkkouutisiin sekä useisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Syntyperäinen helsinkiläinen, Jukka on ylpeä Töölön kasvatti.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==