SAM MAGAZINE 2/25 | 1 MAGA Z I N E AN IRREVOCABLY CHANGED AMERICA AMERIKAN PÄIVÄT ELOKUUSSA 2025 Urheilu yhdistää: Suomalaiset tähtäävät huipulle 2025 2
2 | SAM MAGAZINE 2/25 SAM MAGAZINE on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAM) julkaisema jäsenlehti. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa painettuna sekä näköislehtenä (samsuomi.fi/sam-lehti) ja digilehtenä, www.sammagazine.fi. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2025, artikkelit ja muu aineisto pyydetään toimittamaan sähköpostitse toimitukseen 15.8. mennessä. Lehden artikkeleissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa lehden toimituksen tai SAM:n kantaa. Kukin kirjoittaja edustaa vain itseään ja vastaa omista väitteistään. Toimituksella on oikeus käsitellä ja lyhentää artikkeleita. Tekijän luvalla tilattua aineistoa voidaan käyttää korvauksetta lehden uudelleenjulkaisuissa. 79. vuosikerta ISSN 2489-8538 (painettu), ISSN 2489-8546 (verkkojulkaisu) 2025 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM PL 45, 00101 Helsinki, info@samsuomi.fi, 040 522 9288 (arkisin klo 10-15) www.samsuomi.fi @samsuomi.fi @SAMsuomi Puheenjohtaja Otto Meri, otto.meri@samsuomi.fi Toiminnanjohtaja/päätoimittaja Lena Grenat, lena.grenat@samsuomi.fi Projektipäällikkö/toimitussihteeri Kirsi Rutonen, kirsi.rutonen@samsuomi.fi Ilmoitusmarkkinointi SAM:n toimisto, info@samsuomi.fi Ulkoasu Tuulia Oksanen, Punamusta Oy Paino PunaMusta Oy Digilehdessä julkaistaan artikkeleita ja kolumneja viikottain. Lue niitä osoitteessa www.sammagazine.fi MAGA Z I NE 2 3 SAM:n tulevaisuus 4 Urheilevat Yhdysvallat 7 Suomesta MLS-kentille: "Täällä mennään all in" 8 Suomi palaa Indyyn –yksi kuljettaja kerrallaan 11 Indy Junior-akatemian tähti: Vilho Aatola 12 Where hockey meets home: 25 years of friendship across the Atlantic 13 Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen 9.8.2025 14 Tervetuloa Amerikan Päiville 8.-10.8.2025 16 Kansalaisoikeudet Trumpin aseena akateemista syrjintää vastaan 18 Meidän Amerikan valloitus 22 An irrevocably changed America – Bold not beautiful 24 Washington D.C., enemmän kuin pelkkä hallintokaupunki 27 Muutoksen tuulet Yhdysvalloissa, yhdistyskentällä ja taloudessa 28 Yhdistystoiminta muutosten keskellä 30 Tapahtumakalenteri 31 Jäsenyhdistyksiltä 35 Jäsenyhdistykset ja organisaatio Kansikuva: Stay Reel Media Suomalainen autourheilulupaus Vilho Aatola, 16, kilpailee tänä vuonna Yhdysvaltain USF Juniors -sarjassa. Alabamassa ajetun kilpailuviikonlopun yhteydessä Aatola tapasi amerikkalaisen IndyCar-kuljettaja Nolan Siegelin, jonka urapolku toimii esikuvana monelle nuorelle kuljettajalle.
SAM MAGAZINE 2/25 | 3 SAM:n tulevaisuus Otto Meri Liittohallituksen ja SAM apurahasäätiön puheenjohtaja otto.meri@samsuomi.fi PÄÄKIRJOITUS Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto perustetiin jatkosodan keskellä vuonna 1943. Tuolloin Suomi ja Yhdysvallat olivat sodan eri puolilla. Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, joukko suomalaisia koki tarpeelliseksi perustaa yhdistyksen säilyttämään suhteet lännen suureen demokratiaan. Kansalaisyhteiskunta astui näyttömälle hetkenä, jolloin maidemme väliset viralliset suhteet oli katkaistu. Nyt 82 vuotta myöhemmin Suomen ja Yhdysvaltain suhteet ovat historiallisen tiiviit. Muutama viikko sitten tasavallan presidentti Stubb sai presidentti Trumpilta kutsun saapua Floridaan, jossa presidentit kävivät epävirallisia neuvotteluita ja siinä samalla voittivat golfkilpailun. Viime viikolla paavi Franciscuksen hautajaisissa Stubb ja Trump istuivat vierekkäin ja heidän nähtiin keskustelleen tilaisuuden aikana. Asiantuntijat ovatkin arvioineet Stubbin nousseen Trumpin läheiseksi luotetuksi. 82 vuodessa suomalainen kansalaisyhteiskunta on muuttunut monella tavalla. Yhdistystoiminta ei enää samalla tavalla herätä ihmisten kiinnostusta. Tämä on asettanut haasteen Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitolle ja jäsenyhdistyksillemme. Meidän jokaisen taskussa on nykyään pääsylippu yhdysvaltalaisiin sanomalehtiin, televisiosarjoihin ja elokuviin. Verkon keskustelualustoilla ja jopa videopelien avulla pääsemme suoraan yhteyteen yhdysvaltalaisten kanssa. Enää et tarvitse SAM-jäsenyyttä, jotta voit ostaa lentoliput Amerikkaan. Maailma on muuttunut. Tämä muutos on asettanut SAM:lle ison haasteen. Mikä on se tapa, jolla toteutamme yhdistyksemme tarkoitusta tulevaisuudessa. Ja mikä muuttuneessa maailmassa on tarkoituksemme? Uskon vahvasti siihen, että tarve Suomen ja Yhdysvaltojen suhteiden syventämiselle, kulttuurien vaihdolle ja ihmisten kohtaamiselle on edelleen olemassa. Tämän tarkoituksen toteuttaminen vain tapahtuu eri muodoissa kuin ennen. Liittohallituksessa olemme ryhtyneet toimenpiteisiin sen turvaamiseksi, että liitto ja jäsenyhdistyksemme tarjoavat myös tulevaisuudessa mielenkiintoisen ja houkuttelevan yhteisön kaikille Yhdysvaltain ystäville. Tavoitteen toteutuminen edellyttää sekä toiminnan että rakenteiden muuttamista. Kaiken muutoksen keskellä pidän kuitenkin yhtä asiaa varmaa. Suomen ja Yhdysvaltain kansalaisyhteiskuntien välinen vuoropuhelu on jatkossakin tärkeää.
4 | SAM MAGAZINE 2/25 Länsimaalaisen urheilukulttuurin alkupiste on antiikin Kreikassa. Kaakkois-Välimeren alueella järjestettiin yli tuhannen vuoden ajan (776 eaa. - 393 jaa.) ylijumala Zeuksen kunniaksi Olympian kisoja, jotka olivat tärkeä tapahtuma koko kreikkalaiselle maailmalle. Niiden statusta kuvastaa hyvin olympialaisten toimiminen koko kulttuuripiirin ajanlaskun perustana. Napanuora nykyaikaan on konkreettinen, kun edelleen kisai- lemme kreikkalaisten nyrkkeilyssä, painissa ja pituushypyssä. Nykyaikaisen urheilukulttuurin muodot alkoivat hahmottua 1800-luvulla. Sen keskiössä eivät olleet jumalat, vaan Herbert Spencerin kaltaisten ajattelijoiden sosiaalidarvinistiset pohdinnat. Näiden mukaan ihmisten välillä on käynnissä eläinten tapainen kamppailu elintilasta Charles Darwinin ajatuksia mukaillen. Ihmisten välisen evoluutiokisan tilanteen selvittämiseksi kehitettiin erilaisia urheilukilpailuja, joiden perusteella yksilöt, joukkueet ja jopa kansakunnat voitiin laittaa paremmuusjärjestykseen. Tämä ajatusrakennelma johti lyhyessä ajassa nykyaikaisten olympialaisten ja muiden kansainvälisten urheilutapahtumien organisoimiseen. Yhdysvaltalaiseen 1800-luvun jälkipuoliskon uudisraivauskulttuuriin kilpailueetos sopi erinomaisesti. Kasvava teollisuus, rautatiet ja mantereen länsiosien valloittaminen kasvattivat uskoa Yhdysvaltojen erityisyyteen muihin valtioihin verrattuna. Menestyminen kilpakentillä vain vahvisti tätä uskoa. Amerikkalaisen urheilun arki Nykyään urheilu ja liikunta kuuluvat olennaisesti menestyvän yhdysvaltalaisen maailmankuvaan. Karrikoidusti todettuna keskiluokkaisessa ideaalissa pikkulapset harrastavat jalkapalloa ja vanhemmat lenkkeilevät. Lukio- ja yliopistourheilun keskiössä ovat koulujen kilpasarjat ja koko urheilupyramidin huipulla ovat taas miljonäärikoripalloilijoiden kaltaiset urheilun supertähdet. Suurinta osaa yhdysvaltalaisista urheilu koskettaa ennen kaikkea toisten urheilemisen seuraamisen kautta. Suuren suosionsa ansiosta urheilu on niitä harvoja asioita, joka pystyy 2020-luvulla yhdistämään monet nykyään niin jakautuneesta kansakunnasta. Viihdettä, tähteyttä ja talousvaikutuksia Yhdysvaltalaisen urheilukulttuurin näkyvin muoto on suuria rahasummia tienaavien ammattilaisten toteuttama huippu-urheilu. Monipuolisuutensa ansiosta se on yksi maan keskeisistä viihdebisneksen ilmentymistä. Huippu-urheilun kärkituotteet ovat miesten viisi suosituinta ammattilaisurheilusarjaa. Näihin viitataan termillä ”Big Five”, ja siihen kuuluvat kansallislaji baseballin Major League Baseball (MLB), amerikkalaisen jalkapallon National Football League (NFL), koripallon National Basketball League (NBA), jääkiekon National Hockey League (NHL) ja jalkapallon Major League Soccer (MLS). Yhdysvaltojen suosituin yksittäinen urheilutapahtuma on ylivoimaisesti NFL:n finaali Super Bowl. Esimerkiksi vuonna 2025 tapahtumaa seurasi noin kolmannes yhdysvaltalaisista, yhteensä 123,7 miljoonaa ihmistä. Yhtenä heistä Donald Trump ensimmäisenä istuvana presidenttinä Yhdysvaltojen historiassa. Amerikkalaisen jalkapallon jälkeen yhdysvaltalaiset seuraavat eniten baseballia ja koripalloa. Jääkiekon suosio Urheilevat Yhdysvallat Tailgate -juhlat, Super Bowl ja the Star-Spangled Banner. Täydellinen viheriö, Tiger Woods ja onnistunut puttaus. Serena Williams, ässäsyöttö ja vuoden 2012 olympiakulta. Viihdettä, voittoja ja juhlia. Siinä yhdysvaltalaisen urheilukulttuurin ainesosat. ■ KIMMO ISOTALO KULTTUURI JA ILMIÖT Suuren suosionsa ansiosta urheilu on niitä harvoja asioita, joka pystyy 2020-luvulla yhdistämään monet nykyään niin jakautuneesta kansakunnasta.
SAM MAGAZINE 2/25 | 5 ei ole edellä mainittujen tasolla, mutta sen sijaan perinteinen jalkapallo on viime vuosina ollut vahvassa nosteessa. Lajin suosiota on kasvatettu vuosikymmenten aikana hankkimalla Yhdysvaltoihin kokeneita ja tunnettuja jalkapalloilijoita Peléstä ja Franz Beckenbauerista lähtien. Vuonna 2007 Los Angeles Galaxyyn saapuneet David Beckham, ja vuonna 2023 Inter Miamissa aloittanut Lionel Messi ovat nostaneet MLS:n mielenkiinnon kuitenkin uudelle tasolle. Urheilun kirjo ja kaupallistumisen kaari Nykyaikaiset olympialaiset ovat nauttineet aina Yhdysvalloissa korkeaa arvostusta. Maa on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1896 lähtien ja isännöinyt kisoja peräti kahdeksan kertaa. Yhdeksäs kerta on vuorossa vuonna 2028, kun Los Angeles järjestää kisat kolmannen kerran. Olympialaisissa menestyminen oli Yhdysvalloille erityisen tärkeää kylmän sodan aikana, jolloin maan piti osoittaa demokratian ja kapitalismin edustajana erinomaisuutensa sosialistiseen Neuvostoliittoon verrattuna. Yhdysvallat onnistui myös haasteessa, ja se on kaikkien aikojen menestynein valtio olympiamitaleiden määrässä mitattuna. Perinteisesti Yhdysvallat menestyy varsinkin uinnissa ja yleisurheilussa. Kirkkaimpana esimerkkinä uimari Michael Phelps, joka on olympialaisten kaikkien aikojen menestynein urheilija 28 mitalillaan. Yksilölajeista merkittävimmät ovat Yhdysvalloissa golf ja tennis. Molemmissa järjestetään vuosittain suurtapahtuma US Open, jonka sankarihahmoja ovat historiassa olleet muun muassa Jack Nicklaus, Tiger Woods, Serena ja Venus Williams ja Pete Sampras. Heidät mainitaan usein myös kaikkien aikojen yhdysvaltalaisurheilijoita listattaessa yhdessä perinnelaji nyrkkeilyn suurhahmojen Rocky Marcianon ja Muhammad Alin kanssa. Moottoriurheilun puolella yhdysvaltalaiset seuraavat eurooppalaisille hieman etäiseksi jäänyttä NASCAR-autoilua. Sen ohella suosittu on PIXABAY
6 | SAM MAGAZINE 2/25 KOLUMNI Indy Racing League ja Formula 1, jonka osakilpailuja on viime vuosina järjestetty Austinin kaupungissa. Virallisten ammattilaisurheilusarjojen ulkopuolella lukio ja yliopistourheilulla on keskeinen asema. Vuosittain sadat tuhannet urheilijanuoret saavat stipendin opiskelujaan varten, ja koulujen urheilutapahtumat keräävät usein kymmeniä tuhansia katsojia. Opiskelijaurheilun ympärillä on tästä syystä merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Aikaisemmin opiskelijoiden oli sitouduttava amatöörisääntöihin, mutta vuonna 2024 urheilijoiden henkilökohtaiset sponsorisopimukset sallittiin. Näistä suurimmat ovat useiden miljoonien dollareiden arvoisia, mistä syystä muutoksen voi ennustaa tulevaisuudessa johtavan uudenlaisten ammattilaisurheilusarjojen syntymiseen. Yhdysvaltojen urheilumarkkinoiden kokonaisarvoksi on vuonna 2025 arvioitu vajaat 47 miljardia euroa. Huolimatta markkinan huomattavasta koosta, urheilun moniulotteisuudesta tai keskeisestä yhteiskunnallisesta roolista sen vaikuttavuus ihmisten fyysiseen aktiivisyyteen on pieni. Virallisten tilastojen mukaan nimittäin vain 25 prosenttia yhdysvaltalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Urheilukulttuurin merkitys ei selkeästi 2020-luvulla synny sen esikuvallisesta roolista. Urheilumaailma ei innosta juurikaan ihmisiä terveellisempien elämäntapojen tai liikunnan pariin, eikä kerro mitään kansakuntien eroavaisuuksista. Antiikin Kreikan, Herbert Spencerin tai raittiusliikkeiden näkemysten sijaan urheilulla voi tosin olla muita merkityksiä esimerkiksi kansantalouden tai viihdeteollisuuden parissa. Erityisesti Yhdysvalloissa. Kimmo Isotalo on suomalaisen urheilukulttuurin muutoksesta ja jääkiekosta vuonna 2021 väitellyt filosofian tohtori, joka päivätöissään etsii keinoja ihmisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. PIXABAY KULTTUURI JA ILMIÖT
SAM MAGAZINE 2/25 | 7 Suomesta MLS-kentille: "Täällä mennään all in" Matti Peltola, 22, teki uransa suurimman liikkeen siirtyessään HJK:sta Major League Soccerin (MLS) D.C. Unitediin tammikuussa 2024. Nelivuotinen sopimus vei nuoren suomalaispelaajan uuteen kulttuuriin, uuteen kaupunkiin ja uuteen tapaan pelata jalkapalloa. Peltola on yksi neljästä tällä kaudella Yhdysvaltojen MLS-sarjassa jalkapalloilevasta suomalaisesta. ■ LENA GRENAT, KUVA: MATTI PELTOLA Siirto oli iso muutos. Oli pientä jännitystä, mutta enimmäkseen olin innostunut ja odottavainen”, Peltola kertoo. Vaikka Yhdysvallat ei ole perinteinen jalkapallon suurvalta, valinta oli Matti Peltolalle lopulta selkeä. Sitä helpotti varmasti myös se, että D.C. United on MLS-sarjahistorian toiseksi menestynein joukkue neljällä MLS Cup -mestaruudellaan LA Galaxyn pitäessä ykköspaikkaa. ”Koin, että D.C. halusi minut todella vahvasti. Heidän kiinnostuksensa erottui muista vaihtoehdoista.” Vuodesta 2023 Suomen A-maajoukkueessa pelannut Peltola edustaa uuden sukupolven suomalaispelaajia, jotka näkevät Yhdysvaltojen kehittyvän sarjan aidosti varteenotettavana vaihtoehtona Euroopan rinnalla. Jalkapallokulttuuri D.C.:ssa Puolustajana pelaavalle Peltolalle on riittänyt pellillisesti uuden opettelua. MLS-sarjaa luonnehditaan usein vauhdikkaaksi, mutta Peltola kuvaa sitä jopa hyökkäysriippuvaiseksi. ”Täällä lähestytään pelejä hyvin hyökkäävällä mentaliteetilla. Harvoin taktiikka on varovainen, pikemminkin mennään täysillä. Sama pätee varmaan monessa muussakin lajissa.” Washington D.C. ei ole tunnetuin jalkapallokaupunki, mutta Peltolan mukaan kaupungilla on vahva jalkapalloyhteisö, erityisesti latinotaustaiset muodostavat vahvan rungon fanikunnalle. ”Fanikulttuuri eroaa kuitenkin selvästi Euroopasta. Faneja on paljon Audi Field-kotistadionillamme, mutta suurin osa tulee peleihin enemmän viihtymään kuin kannattamaan intohimoisesti. Jos joukkueella menee huonosti, se ei näy kaduilla samalla tavalla kuin Euroopassa”, kertoo Peltola. Peltola sanoo yhdysvaltalaisen urheilukulttuurin olevan läsnä kaikkialla. Peltola pitää siitä, kuinka ihmiset käyttävät arjessaan kannustamansa joukkueen fanitavaroita ja ihailee sitä, kuinka tiivisti ihmiset seuraavat isoja urheilupersoonia. Juuret Suomessa, katse tulevassa Vaikka arki pyörii nyt Washington D.C.:ssä, suomalaisuus ei ole kadonnut. ”Ehkä se näkyy eniten siinä, kuinka kiinnostunut olen maailman tapahtumista. Yhdysvalloissa kasvanut ei mieti välttämättä asioita oman maan ulkopuolelta samalla tavalla”, kertoo Peltola. Nuorille jalkapalloilijoille Matti Peltola lähettää kannustuksen sanan. ”Antaisin neuvoksi, että usko itseesi ja mahdollisuuksiisi päästä pelaamaan ulkomaille. Totta kai treenaamisen työmäärä on valtava, mutta jos se tulee sydämestä, se ei tunnu taakalta vaan todella siistiltä. Yhdysvaltoihin kannattaa tulla nyt, koska jos MLS-sarja jatkaa kehittymistään samaan tahtiin, 10 vuoden päästä tänne on huomattavasti vaikeampi päästä.” Lähteet: Yle urheilu, HS urheilu, dcunited.com ” KULTTUURI JA ILMIÖT
8 | SAM MAGAZINE 2/25 Suomi palaa Indyyn – yksi kuljettaja kerrallaan Vauhdin huuma, renkaiden ulina, ihmismassat ja karnevaalitunnelma kuvaavat osuvasti yhtä maailman suurimmista ja tunnetuimmista moottoriurheilutapahtumista: Indianapolis 500. Tämä legendaarinen kilpailu, tuttavallisemmin Indy 500, järjestetään vuosittain toukokuussa Indianapolisin metroalueella, Speedwayn pikkukaupungissa Indianan osavaltiossa. ■ LENA GRENAT, KUVAT: STAY REEL MEDIA KULTTUURI JA ILMIÖT
SAM MAGAZINE 2/25 | 9 Kilpailun näyttämönä toimii Indianapolis Motor Speedway, joka on maailman suurimpia urheilustadioneja yli 250 000 istumapaikallaan ja kun mukaan lasketaan kenttäalueet, tapahtuma vetää paikalle yli 300 000 katsojaa. Se tekee Indy 500:sta maailman suurimman yksipäiväisen urheilutapahtuman. Kisa, historia ja vaikuttavuus Ensimmäinen Indianapolis 500 ajettiin jo vuonna 1911, ja siitä on kasvanut vuosikymmenien saatossa amerikkalaisen moottoriurheilun symboli. Nimensä mukaisesti 500 malin (reilun 800 kilometrin) kisassa ajetaan 200 kierrosta 2,5 mailin ovaaliradalla. Indy 500 on osa Yhdysvaltojen johtavaa IndyCar-kilpa-autosarjaa, jossa ajetaan ovaali-, katu- ja moottoriradoilla eri puolilla Pohjois-Amerikkaa. Vaikka kilpailu kestää vain yhden päivän, sen ympärille rakentuu lähes kahden viikon mittainen festivaali konserteista, paraateista, yritysesittelyistä, fanitapahtumista ja liike-elämän verkostoitumismahdollisuuksista. 14 000 asukkaan Speedway muuntautuu hetkessä viliseväksi tapahtumakeskukseksi. Taloudellinen moottori Indy 500:n vaikutus Indianan osavaltion talouteen on valtava. Vuonna 2023 tapahtuman kokonaistaloudellinen vaikutus ylitti 1,058 miljardia dollaria, luku sisältää matkailutulot, työpaikat, palveluiden kysynnän ja yritysyhteistyön. Kymmenet tuhannet fanit käyttävät rahaa majoitukseen, ruokailuun, ostoksiin ja elämyksiin, mikä tekee tapahtumasta elintärkeän alueen yrityksille ja kausityöntekijöille. Vaikka Formula ykkösen Monacon GP on Euroopassa moottoriurheilun ykköstapahtumia, Yhdysvalloissa Indy 500 peittoaa sen reilusti katsojaluvuissa. Vuonna 2024 Monacon osakilpailua seurasi Yhdysvalloissa noin 1,52 miljoonaa katsojaa, kun taas Indy 500 keräsi arviolta yli 5 miljoonaa televisiokatsojaa. Suomalainen Indy-uranuurtaja Harva muistaa, että suomalaiskuljettaja Tero Palmroth oli uranuurtaja IndyCar-radoilla. Hän ajoi Suomen Formula Ford -sarjassa vuonna 1985 ja nousi sieltä ensimmäisenä pohjoismaalaisena Indy 500 -kuljettajaksi. Palmrothin ura otti merkittävän käänteen, kun yhdysvaltalainen autourheilulegenda Bill Simpson otti hänet suojatikseen. Nyt Palmroth haluaa laittaa hyvän kiertämään. Vuonna 2023 hän perusti Indy Junior-akatemian, jonka tehtävänä on etsiä, valmentaa ja tukea lahjakkaita suomalaisia juniorikuljettajia matkalla kohti amerikkalaista kilpa-ajohuippua. Akatemia sai alkunsa, kun suurlähettiläs Jukka Valtasaari lahjoitti Palmrothille kirjan Shaping the Future arkkitehti Eero Saarisesta, jonka työt Yhdysvalloissa ovat esimerkki suomalaisesta vaikutuksesta maailmalla. Palmroth puolestaan ojensi kirjan legendaariselle tallipäällikölle Roger Penskelle, joka ihmetteli, miksei suomalaisia ole nähty Indyssä vuosikymmeniin. Palmrothin vastaus oli napakka: "Tehdään asialle jotain." Uudelle hankkeelle annettiin luontevasti nimeksi Shaping the Future. Verkostoja, ei renkaita potkivia turisteja Akatemian toiminta perustuu vahvasti amerikkalaiseen liiketoimintakulttuuriin. ”Tämä ei ole yhdistystoimintaa. Tämä on bisnestä,” Palmroth sanoo suoraan. Palmroth ja Valtasaari painottavat, että Indy Indy 500:n vaikutus Indianan osavaltion talouteen on valtava.
10 | SAM MAGAZINE 2/25 500 antaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden rakentaa verkostojaan ja kasvattaa näkyvyyttään Yhdysvalloissa. Mukaan ei tulla potkimaan renkaita vaan investoimaan sitoutuneesti tulevaisuuteen. ”Tässä kohtaa ei ole olemassa hyväntekeväisyyttä vaan investoijia, jotka odottavat tuottoja tietyllä aikajänteellä ja riskillä. Hyväntekeväisyyden aika on myöhemmin,” Palmroth kiteyttää. Valtasaaren mukaan suomalaisilla yrityksillä ei ole oikeastaan varaa olla pois Indystä. Akatemian tavoitteena on löytää lahjakkaita ja motivoituneita 13-16 -vuotiaita suomalaisia kilpa-ajajia, avata heille ovia kohti amerikkalaista moottoriurheilumaailmaa sekä toimia heidän tukenaan tuolla matkalla. Palmroth kertoo, että hän haluaa auttaa nuoria ymmärtämään, miten superkaupallisessa lajissa liike-elämän kanssa toimiminen on kaiken A ja O, ja kuinka tuossa maailmassa navigoidaan onnistuneesti. ”Yhdysvalloissa on vahvaa moottoriurheilun osaamista sekä loistavat fasiliteetit harjoitella ja kilpailla ja nämä luovat erinomaiset edellytykset tehdä menestyksekäs moottoriurheilu-ura. Suomessa taasen on kuljettajia, joilla on sisua, sekä ominaisuuksia, joita autourheilu arvostaa”, kertoo Palmroth. Tero Palmroth ja hänen tiiminsä eivät aio jäädä ainoastaan moottoriurheilun pariin. Akatemian tavoitteena on tukea tulevaisuudessa myös muiden luovien alojen, kuten musiikin, muotoilun ja taiteen, nuoria lupauksia. Shaping the Future on kunnianhimoinen, mutta juuriltaan hyvin suomalainen hanke: yhdistetään sisukkuus, osaaminen ja mahdollisuudet ja viedään ne maailman suurimmalle näyttämölle. Artikkelin kuvat ovat Vilho Aatolan ensimmäisiltä USF Juniors-kisaviikonlopuilta New Orleansissa ja Alabamassa. ”Ei olisi päästy ikinä näin pitkälle ilman Teroa ja hänen kontaktejaan. Akatemia antoi mahdollisuuden näyttää taitoni ja nyt pääsen ajamaan." KULTTUURI JA ILMIÖT 16-vuotias Vilho Aatola ajoi toiseksi Alabaman Barberin radalla ja nousi ensimmäisenä suomalaisena USF Juniors -palkintokorokkeelle.
SAM MAGAZINE 2/25 | 11 Kyseessä on tärkeä viikonloppu ja näytön paikka, kun jatkokauden rahoitus on vielä auki. Tämä on askel kohti unelmaa, joka sai kipinän jo yhdeksänvuotiaana Vilho Aatolan istuessa ensimmäistä kertaa karting-auton rattiin. ”Se oli siinä heti. Se oli hänen juttunsa”, Anne Aatola, Vilhon äiti, kuvailee hetkeä, jolloin ajaminen vei pojan mennessään. Akatemian kautta Yhdysvaltoihin Polkua ei ole kuljettu yksin. Aatolan matkaa on siivittänyt suomalainen Indy Junior Academy, jonka taustalla on Indy 500 -kuljettaja Tero Palmroth. Hän perusti akatemian etsiäkseen ja valmentaakseen suomalaiskuljettajia Pohjois-Amerikan formulapolulle. ”Haimme akatemiaan viime vuonna. Olin aluksi varasijalla, mutta kun yksi valituista vetäytyi, pääsin ajamaan testejä ja talvisarjaa”, Vilho Aatola kertoo. Sitä kautta avautui ovi DEForce Racing -tiimiin ja paikka USF Juniors -sarjassa kaudelle 2025. Kyseessä on ensimmäinen virallinen taso Yhdysvaltain USF Pro -kehityspolulla, joka johtaa Pohjois-Amerikan kovatasoisimpaan formulasarjaan, IndyCariin. USF Juniors tarjoaa nuorille kuljettajille arvokasta kilpailukokemusta ja mahdollisuuden rakentaa uraverkostoa, johon on vaikea päästä ilman oikeita kontakteja. ”Ei olisi päästy ikinä näin pitkälle ilman Teroa ja hänen kontaktejaan. Akatemia antoi mahdollisuuden näyttää taitoni ja nyt pääsen ajamaan”, Aatola sanoo. Heti kovassa vauhdissa Ensimmäinen kilpailuviikonloppu Louisianan NOLA Motorsports Parkissa huhtikuussa toi heti historiallisen tuloksen: neljäs sija kolmannessa lähdössä oli kaikkien aikojen paras suomalaiskuljettajan sijoitus USF Juniors-sarjassa. Toisena kisaviikonloppuna toukokuussa Aatola ajoi toiseksi perjantain avauskisassa Alabaman Barberin radalla ja nousi ensimmäisenä suomalaisena USF Juniors -palkintokorokkeelle. ”Oli upea tunne. Haluan ehdottomasti lisää näitä sijoituksia, mutta vielä on opittavaa. Ajamalla saan lisää kokemusta ja vauhtia”, Aatola sanoi kilpailun jälkeen. Barberin viikonloppu oli muutenkin vahva: kolme peräkkäistä top5-sijoitusta tiukassa kansainvälisessä seurassa nostivat hänet sarjataulukossa viidenneksi. Sateen, uusintalähtöjen ja turva-autojen värittämä lauantain kisa näytti, että Aatola pystyy suoriutumaan paineen alla ja pitämään päänsä kylmänä, vaikka näkyvyys on nolla. Menestystä selittää myös ympärillä oleva tiimi. DEForce Racing on tunnettu nuorten kykyjen kehittäjänä, ja yhteistyö on alusta saakka sujunut. ”He haluavat, että menestyn, ja tekevät kaiken sen eteen. Se tuo luottamusta ja motivaatiota”, Aatola sanoo. Tärkein tukiverkosto kotona Ammattimaisesta ja sitoutuneesta DEForce Racing -tiimistä huolimatta Aatolan tärkein tukiverkko löytyy kotoa: isä Tommi toimii mekaanikkona ja äiti Anne huolehtii arjen rytmistä. ”Kun Vilho laittaa kypärän päähän, hän menee kuljettajamoodiin”, Anne Aatola kuvailee. Vaikka aikataulu on kireä ja kisa- viikonloput vievät nuorukaisen mantereen toiselle puolelle, koulu ei ole jäänyt kakkoseksi. ”Ollaan sovittu vanhempien kanssa, että niin kauan kuin koulu sujuu, voin jatkaa ajamista. Myös opettajat ovat olleet joustavia ja ymmärtäväisiä,” kertoo Vilho Aatola, jonka todistuksen keskiarvo on yli yhdeksän. Aatolan tulevaisuus on vielä avoin, mutta tavoite on selkeä: nousta sarjataso kerrallaan ja saavuttaa paikka IndyCar-sarjassa viimeistään viiden vuoden kuluessa. Indy Junior-akatemian tähti: Vilho Aatola Vilho Aatolan, 16, syke kiihtyy, kun alkamassa on hänen toinen USF Juniors -sarjan kisaviikonloppunsa Alabaman Barber Motorsports Parkissa. 22 auton jono kaartaa viimeiseen mutkaan, turva-auto poistuu radalta ja lentävä lähtö on sekuntien päässä. Moottorien murina täyttää ilman, mutta kypärän sisällä maailma hiljenee. ■ KIRSI RUTONEN, KUVA: STAY REEL MEDIA
12 | SAM MAGAZINE 2/25 Where hockey meets home: 25 years of friendship across the Atlantic By the 1999-2000 season, Hawks’ parents John Wert and Pertti Rinta-Panttila, had launched a unique youth hockey exchange between the Hawks and Antti’s home club, Viikingit, in Helsinki. That program has continued every year since, becoming one of the most enduring and special cultural exchanges in youth sports. On Saturday, 12.4.2025, about 40 youngsters (and about 60 parents or siblings) arrived from the USA, playing in three teams. The three-day tournament culminated in the finals on Saturday, 19.4.2025; one of the Hawks teams finished fourth, one won silver, and one won gold. “This program is a combination of cultural exchange and youth ice hockey,” says Pertti. “The base idea has always been that traveling players - around 12 to 13 years old - stay for about nine days with families from the hosting team. As far as I know, this is the only youth hockey cooperation done this way.” A Program built on cultural exchange and family bonds That home-stay element has proven to be the heart of the exchange. "It creates strong bonds between the players, and between the parents,” Pertti continues. “It enables a deeper understanding of cultural differences and what ‘real life’ looks like in another country. This fantastic, long-lasting effect creates automatic excitement in both clubs, the young players really look forward to these two exchange years.” John agrees. “The most special part of the experience is that the players live with families from the other country,” he says. “Families open their homes and learn from each other, both the similarities, like a shared love of hockey and probably the same video games, and the differences in homes, traditions, and daily life.” Preparing for new experiences and lifelong connections And thanks to modern technology, the connections begin even before the plane takes off. “Now, the players and parents can meet virtually beforehand, something that definitely wasn’t possible in 1999!” John laughs. “It helps ease the nerves and builds anticipation.” For the American families preparing for the trip to Finland, the excitement is mixed with curiosity. “We talk to the players about cultural differences, but they really gain confidence through those virtual meetups,” says John. “The kids can’t wait to play international hockey. Parents are often surprised by how easy it is to get around Helsinki and how welcoming people are. And they’re relieved that English is so In 1998, Finnish engineer Pertti Rinta-Panttila relocated to Pennsylvania for work, bringing his young son Antti along. Like many Finnish kids, his son was an avid hockey player and soon found himself skating with the Haverford Hawks. But what started as a family adapting to life abroad quickly turned into something much more lasting and meaningful. ■ LENA GRENAT, PICS: VESA LAHTINEN John Wert and Pertti Rinta-Panttila KULTTUURI JA ILMIÖT
SAM MAGAZINE 2/25 | 13 widely spoken.” The impact goes far beyond hockey skills and sightseeing. “Many American families say it feels like they have cousins in Finland,” John says. “It’s hard to say goodbye. The visitors are sad to leave, and the hosts are just as sad to see them go.” Memories that last a lifetime Both founders have collected many meaningful memories over the years. For Pentti Rinta-Panttila, one moment stands out: “Seeing or meeting former players and adults involved in the past, especially during events like the exchange tournament or the alumni event we had in Helsinki this April, always warms my heart.” John Wert recalls a particularly symbolic gesture from early in the program: “At a farewell party about 20 years ago, I was talking to a Viikingit organizer. He was wearing a special shirt, possibly from the Finnish Ice Hockey Federation. He was so moved by the experience that he took it off and gave it to me. It was clearly from the heart. I’ve kept it all these years, Favorite exchange memories from two U.S. players Brody Lindelow: “The best part of the exchange program was making new friends, exploring Helsinki, having new experiences, and trying new food. I had a great time with my host family and miss them already.” Dylan Lindelow: “The best part of the exchange is knowing that I have lifelong friends, and when the exchange is over, you can always see them again. I have stayed in touch with my host family and friends. We have seen each other four times in the last four years and have plans to see each other again.” Brody and Dylan Lindelow and I only wear it once a year at the farewell event, whether it's in Finland or the U.S. It’s a symbol of the bond we’ve created.” From hockey rinks to living rooms, the Viikingit–Haverford Hawks exchange has become more than a tradition, it’s a celebration of friendship, family, and shared experiences that span continents and generations. Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto ry:n ylimääräinen liittokokous järjestetään Vana- janlinna-hotellin kokoustilassa Hämeenlinnassa lauantaina 9. elokuuta klo 16.00 alkaen. Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä. Kokouksessa käsitellään Liiton sääntömuutosehdotus. Ote säännöistä: §9 Äänivaltaisuus ja päätöksenteko liittokokouksessa: "Äänivaltaa liittokokouksessa käyttävät jäsenyhdistykset. Lisäksi Liiton kullakin kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on yksi ääni. Liittokokouksessa on jäsenyhdistyksillä ääniä sen mukaan, paljonko edellisen kalenterivuoden lopussa yhdistyksellä oli jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä. Liittokokoukseen saa jokainen jäsenyhdistys lähettää enintään yhden äänivaltaisen edustajan jokaista jäsenyhdistyksen ääntä kohden. Jokainen jäsenyhdistys jakaa haluamallaan tavalla liittokokouksessa käytettävissä olevat äänensä kokonaislukuina valtuuttamiensa edustajien kesken. Äänien jako ilmoitetaan kunkin valtuutetun edustajan kohdalla valtakirjassa." 10§ Sääntömääräisessä liittokokouksessa käsiteltävät asiat "Mikäli jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liittokokouksessa, on siitä ilmoitettava kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Kokouskutsussa mainitsematon asia voidaan käsitellä liittokokouksessa, mikäli kokous yksimielisesti tai vähintään 2/3 enemmistöä annetuista äänistä näin päättää, eikä yhdistyslaista muuta johdu." Hybridikokousjärjestelyjen vuoksi pyydämme jäsenyhdistysten valtuuttamia virallisia kokousedustajia ilmoittamaan osallistumisestaan SAM:n toimistoon ma 4.8. klo 16 mennessä sähköpostitse info@samsuomi.fi. Liittohallitus Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen lauantaina 9.8.2025
14 | SAM MAGAZINE 2/25 8.-10.8.2025 Tervetuloa Amerikan Päiville 8.-10.8.2025 OHJELMA Perjantai 8.8. klo 12 Ameriikan golf, Linna-golf Omakustanteinen, 80 €. Ilmoittautuminen Petteri Salmelalle, puh. 0400 298 103 klo 14-16 Vanajanlinna-majoituksen check-in klo 19-21.30 Hämeenlinnan kaupungin vastaanotto Raatihuoneella, jonne bussikuljetus Vanajanlinnasta klo 18.30, paluubussi klo 22.00 klo 22 Jatkot Vanajanlinna = Get together Lauantai 9.8. klo 9.30-11.30 Turvallisuus & matkailu -seminaari Vanajanlinnassa. EU-mepin ajankohtainen katsaus Suomen ja Euroopan turvallisuusteemoihin. UM:n puheenvuoro matkailun turvallisuudesta. klo 12-16.30 Hämeenlinna tutuksi, Elomessut/ Linna/Panssarimuseo, edestakainen bussikuljetus Vanajanlinnasta klo 16 Ylimääräinen liittokokous Vanajanlinnassa klo 19 Juhlagaala Vanajanlinnassa Illan ohjelmassa on American style-buffetin lisäksi Elvis-show ja huutokauppa, jonka tuotot menevät SAMbassador-ohjelman hyväksi. Sunnuntai 10.8. klo 10 Jumalanpalvelus, Vanajanlinna puisto On suuri ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi Hämeenlinnaan, Suomi-Amerikka yhdistyksen järjestämiin valtakunnallisiin Amerikan päiviin. Tämä tapahtuma on erinomainen tilaisuus vahvistaa Yhdysvaltain ja Suomen välisiä ystävyyssuhteita ja samalla juhlistaa Hämeenlinnan yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuotta. Hämeenlinna on monipuolisten tapahtumien kotikaupunki ja tarjoaa ympäristön, jossa jokainen asukas ja vierailija voi tuntea olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi. Kaupunkimme tähtää kokonaisturvallisuuden kotikaupungiksi ja haluaa olla edelläkävijä turvallisuuden kaikilla osa-alueilla, mukaan lukien fyysinen, henkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Erityisvahvuuksiamme ovat keskeinen logistinen sijainti, vahvat ja laajat yhteistyösuhteet sekä monipuolinen koulutustarjonta. Lisäksi Hämeenlinnalla on pitkä ja vahva historia hallinto- ja varuskuntakaupunkina. Haluamme olla rakentamassa entistä turvallisempaa, eheämpää ja vahvempaa yhteiskuntaa yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa. Näin varmistamme, että kaupunkimme on turvallinen ja viihtyisä paikka elää, työskennellä ja vierailla. Toivotan teille antoisaa tapahtuma-viikonloppua Hämeenlinnassa. Nauttikaa mielenkiintoisista keskusteluista sekä yhdessäolosta ripauksella amerikkalaista tunnelmaa! Lämpimin terveisin, Olli-Poika Parviainen Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Arvoisat Amerikan päivien osallistujat! KAUPUNGINJOHTAJAN TERVEHDYS
SAM MAGAZINE 2/25 | 15 Hämeenlinnan Suomi-Amerikka yhdistys toivottaa kaikki tervetulleiksi Amerikan Päiville elokuussa! Luvassa on viikonloppu täynnä mielenkiintoisia keskusteluja, mukavaa yhdessäoloa ja ripaus amerikkalaista tunnelmaa. LISÄTIEDOT JA TIEDUSTELUT Golf-ilmoittautuminen ja tiedustelut: Petteri Salmela, 0400 298 103, petteri.salmela@businessprint.fi Tapahtumatiedustelut vain V-P Kulmala, 044 501 4094, vpkulmala@gmail.com Ohjelmapaketti Vanajanlinna-majoituksella varaus: vanajanlinna.fi/vanajanlinna Kun tarvitset majoitusta Amerikan Päivien aikana, varaa ja maksa ohjelmapaketti Vanajanlinna-majoituksella Vanajanlinnan nettisivuilta. Alla mainitut hinnat ovat per henkilöhintoja ja ne sisältävät joko pe-su tai la-su koko ohjelman ja majoituksen. Huomaathan, että hinnat voimassa 30.4.2025 saakka, jonka jälkeen niihin tulee 35 euron lisä. * pe–su 8.-10.8.2025: 2 hh 344€ / 1hh 464€ (hinnat sisältävät ohjelman ja majoituksen) * la–su 9.-10.8.2025: 2 hh 254€ / 1hh 334€ (hinnat sisältävät ohjelman ja majoituksen) Varaa ohjelmapaketti majoituksella seuraavasti: – mene osoitteeseen www.vanajanlinna.fi/vanajanlinna, klikkaa varaukseen oikeat osallistumis-/ majoituspäivät ja henkilömäärä sekä kirjoita kampanjakoodi-kenttään: 080825 ja varaa haluamasi huonetyyppi – ohjelmapaketti majoituksella maksetaan kokonaisuudessaan Vanajanlinna Oy:lle Ohjelmapaketti ilman majoitusta ilmoittaudu: samsuomi.fi/ap2025 Mikäli et tarvitse majoitusta, varaa ohjelmapaketti osoitteessa samsuomi.fi/ap2025 * 185€ pe–su ohjelma (sis. kaupungin vastaanotto kuljetuksineen, seminaari, kiertoajelu kuljetuksineen, juhlagaala, jumalanpalvelus) * 145€ la ohjelma (sis. seminaari, kiertoajelu kuljetuksineen, juhlagaala, jumalanpalvelus) * 115€ illalliskortti lauantain juhlagaalaan (sisältää tervetuliaismaljan, American style-buffet ja ohjelman) Tee varaus/ilmoittaudu seuraavasti: – mene osoitteeseen samsuomi.fi/ap2025 ja varaa haluamasi ohjelmapaketti (pe-su, la tai pelkkä illalliskortti lauantain juhlagaalaan) – maksamalla ohjelmapaketin hinnan Hämeenlinnan Suomi-Amerikka yhdistyksen tilille 30.6. mennessä, vahvistat osallistumisesi. Tilinumero: FI48 5680 0040 1062 92 OHJELMAPAKETIT Tule tapaamaan tuttuja, verkostoitumaan ja viettämään mukava viikonloppu hyvässä seurassa!
16 | SAM MAGAZINE 2/25 Viime vuosina kansalaisoikeuksiin vetoaminen on ollut vasemman laidan, eli demokraattisen puoleen alaisen hallinnon suosima keino puuttua paikallisiin poliisilaitoksiin, joita on epäilty rasistisista käytännöistä. Bidenin oikeusministeriö pyrki asettamaan tusinan verran poliisilaitoksia niin sanottujen consent decree -sopimusten alaisuuteen – eli liittovaltion suoraan valvontaan. Yliopistot uuden tarkastelun kohteena Trumpin hallinto on tuonut peliin uuden, kekseliään sovelluksen tälle lainsäädännölle käyttämällä kansalaisoikeuslakia välineenä korjata eliittiyliopistojen ideologisia ylilyöntejä. Jos liittovaltio voi puuttua poliisilaitoksiin, jotka väitetysti syrjivät mustia ja latinoja, miksei se voisi puuttua Harvardin tai Yalen kaltaisiin yliopistoihin, jotka ovat todistetusti syyllistyneet syrjintään aasialaisia, valkoisia ja juutalaisia opiskelijoita kohtaan? Kyseessä on nokkela poliittinen manööveri, joka nojaa vahvempaan näyttöön kuin poliisilaitoksiin kohdistuneet selvitykset. Monien liberaalien mielestä amerikkalaiset huippuyliopistot ovat sosiaalisen oikeudenmukaisuuden eturintamassa, eräänlaisia moraalisia majakoita. Mutta konservatiivisesta näkökulmasta ne ovat muuttuneet ideologisiksi linnakkeiksi, joissa vallitsee yksiulotteinen ja dogmaattinen ”woke”-ajattelu. Kun varapresidentti JD Vance sanoi, että ”professorit ovat vihollinen”, hän ei puhunut vertauskuvallisesti. Hän puhui aidosta epäluulosta amerikkalaista akateemista eliittiä kohtaan – eliittiä, joka monien mielestä ei palvele enää veronmaksajien etua vaan omaa, valtavirrasta vieraantunutta ideologista agendaansa, jossa vähätellää sukupuolten välisiä eroja, liiotellaan rasismia ja kannatetaan poliisivoimien lakkauttamista. Siksi Trumpin strategia, käyttää kansalaisoikeuslakia yliopistojen tarkasteluun, on paitsi provosoiva, myös periaatteellisesti johdonmukainen. Vertaillaanpa tarkemmin poliisilaitoksia ja yliopistoja. Bidenin hallinnon alaisuudessa oikeusministeriö ryhtyi selvittämään kansalaisoikeuksien toteutumista poliisilaitoksissa, jonka tuloksena useat niistä ovat siis joutuneet liittovaltion määräysvaltaan. Näitä Kansalaisoikeudet Trumpin aseena akateemista syrjintää vastaan Kansalaisoikeuslainsäädäntö on toiminut vuosikymmenten ajan liittovaltion keinona korjata yhteiskunnallisia epäkohtia Yhdysvalloissa. Alun perin nämä lait laadittiin kitkemään rotuerottelua ja suojelemaan vähemmistöjä syrjinnältä, joka oli 1960-luvulla vielä avointa ja yleistä, erityisesti USA:n etelävaltioissa. ■ JUKKA SAVOLAINEN KOLUMNI Jukka Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy väkivaltaan ja vertailevaan kriminologiseen tutkimukseen eri maiden välillä. Lisäksi hän on tunnettu akateemisen maailman vinoumien kriitikkona ja kirjoittaa näistä aiheista Verkkouutisiin sekä useisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Syntyperäinen helsinkiläinen, Jukka on ylpeä Töölön kasvatti.
SAM MAGAZINE 2/25 | 17 päätöksiä perusteltiin ”systemaattisella syrjinnällä”, mutta tilastollinen näyttö on ollut usein heikkoa. Olen arvioinut aiemmin raporttia, jonka pohjalta Minneapolisin poliisilaitoksen väitettiin syrjivän kaupungin mustia ja alkuperäisväestöön kuuluvia asukkaita. Raportin hämmentävin piirre on se, mitä siinä ei todeta – nimittäin, että esimerkiksi mustien osuus Minneapolisin henkirikollisuudesta on miltei 90 prosenttia. Oikeusministeriön selvityksessä tuodaan esiin mustien yliedustus poliisin pakkokeinoissa, mutta ei mainita lainkaan heidän vielä suurempaa yliedustusta vakavassa väkivaltarikollisuudessa. Kaiken kaikkiaan raportin väitteet poliisin syrjinnästä eivät ole uskottavia kriittisen analyysin valossa. Yliopistojen kohdalla näyttö paljon vahvempaa. Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi hiljattain Harvardin yliopiston opiskelijavalinnat syrjiviksi. Tuomio osoitti, että erityisesti aasialaisia hakijoita kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, ja siis lainvastaisesti, usein DEI-ohjelmien ja rodullisen edustavuuden nimissä. Sama laki, uusi tulkinta Tässä onkin se ironia, joka tekee Trumpin lähestymistavasta kiinnostavan: vasemmistolainen oikeusteoria – ajatus rakenteellisesta syrjinnästä ja ”disparate impactista” – toimii nyt konservatiivien aseena vasemmistoa vastaan. Jos kansalaisoikeuslakia voi käyttää poliisin valvontaan, sitä voidaan käyttää myös akateemisen valta-aseman väärinkäytösten purkamiseen. Kriitikot vasemmalta tulevat epäilemättä huutamaan sensuuria, mccarthyismia ja akateemisen vapauden loppua. Mutta juuri he itse loivat pelisäännöt, joita sovelletaan nyt uusiin kohteisiin. Jos liittovaltiolla on oikeus puuttua paikallisiin instituutioihin, sen on tehtävä se johdonmukaisesti, ei poliittisesti valikoiden. Sitäpaitsi kysymys ei ole akateemisen vapauden rajoittamisesta, vaan siitä, että amerikkalaisilla veronmaksajilla ei ole velvollisuutta tukea yksityisiä yliopistoja, jotka sensuroivat woke-vastaisia näkökulmia tai syrjivät niin opiskelijoita kuin työnhakijoita etnisen taustan ja poliittisen ideologian perusteella. Yhdysvalloissa on ainakin yksi yliopisto, Hillsdale College, joka on kieltäytynyt johdonmukaisesti vastaanottamasta julkista tukea turvatakseen liitto- ja osavaltiosta riippumattoman asemansa. Harvardilla ja muilla opinahjoilla on oikeus noudattaa samaa linjaa. ISTOCK BY GETTYIMAGES
18 | SAM MAGAZINE 2/25 Meidän Amerikan valloitus Kun Riikka Palomäki astui ensimmäistä kertaa New Yorkin kaduille vuonna 2004, hän tiesi, että kyseessä ei olisi ainutlaatuinen piipahdys. Se oli alku pitkälle matkalle läpi Yhdysvaltojen. Nyt vuosien ja kymmenien tuhansien ajokilometrien jälkeen, Riikka on SAM:n uusi jäsen, joka haluaa jakaa omat kokemuksensa ja innostuksensa myös muille. ■ KIRSI RUTONEN, KUVAT: RIIKKA PALOMÄKI Omni Mount Washington Resort, New Hampshire The Bean, Chicago MATKAILU
SAM MAGAZINE 2/25 | 19 Riikka Palomäki ja hänen puolisonsa liittyivät SAM:iin pitkän harkinnan ja verkkotapahtumien seuraamisen jälkeen vuoden 2025 alussa. "Koimme, että saisimme yhdistykseen liittymällä arvokasta tietoa USA:sta, ja pääsisimme mukaan samanhenkisten ihmisten pariin." Yhteisö, jossa kiinnostuksen kohteet yhdistyvät Jäseneksi liittymiseen vaikutti myös halu jakaa omaa kokemusta, osallistua tapahtumiin ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan paikallisesti. "Ajattelimme, että meillä voisi olla myös Seinäjoen seudun jäsenyhdistyksellemme ja liitolle jotain annettavaa”, sanoo Riikka Palomäki. Toiveet jäsenyydestä ovat alkaneet jo toteutua, erityisesti SAM Hub-digialustan kautta. "Olen osallistunut talven ja kevään aikana pariin webinaariin ja keskustellut kiinnostavissa ryhmissä. Olen saanut Hubista myös vinkkejä matkojen suunnitteluun." Paikallistoiminnalta Palomäki toivoo avoimuutta uusille ideoille ja aktiivista tiedotusta tapahtumista. Uusille jäsenille hän suosittelee SAM:ia lämpimästi. "Suosittelen jäsenyyttä kaikille, Antelope canyon, Page, Arizona jotka ovat kiinnostuneita USA:sta – maan historiasta, kulttuurista, luonnosta tai vaikka matkailusta. Kaikille löytyy varmasti jotain seurattavaa ja opittavaa!" Syntyjään eteläpohjalainen, sydämeltään Amerikan teillä USA-innostus ei syttynyt tyhjästä. Etelä-Pohjanmaalla syntyneellä Palomäellä on suvussaan siirtolaistaustaa: sukulaisia, jotka lähtivät Atlantin taakse etsimään parempaa elämää 1900-luvun alussa. "Halusin kulkea heidän jalanjäljissään, nähdä millaisiin paikkoihin he päätyivät ja ymmärtää, miksi uusi
20 | SAM MAGAZINE 2/25 Vinkkejä USA-roadtripille Riikka Palomäki SAM-webinaarin vieraana 4.6. klo 17 Kokenut USA-automatkailija Riikka Palomäki kertoo kesäkuun webinaarissa, miten suunnitella onnistunut roadtrip, käytännönläheisesti ja budjetti mielessä. "Pitkien reissujen suunnittelu vie aikaa ja joskus hermojakin. Valmistautumalla voi säästää satoja euroja ja paljon vaivaa." Vinkit koskevat reitin, ajankohdan ja majoitusten valintaa sekä yllättävien tilanteiden ennakointia. "Kevään reissulla puhkesi rengas heti alkumatkasta. Tällaiset vastoinkäymiset kuuluvat matkaan, tärkeintä on säilyttää positiivinen mieli." Lähetä kysymyksesi ennakkoon! Toivomme kysymyksiä etukäteen, jotta webinaariin saadaan juuri osallistujia kiinnostavaa sisältöä. Voit jättää kysymyksesi SAM Hubin Matkustaminen USA:ssa -ryhmässä tai lähettää sen sähköpostilla osoitteeseen info@samsuomi.fi. Four corners (New Mexico, Arizona, Utah ja Colorado) elämä kaukana koti-Suomesta houkutteli." Ensimmäinen matka New Yorkiin oli unelman täyttymys. Sen jälkeen Riikka Palomäki on kiertänyt yhteensä jo 44 osavaltiota yhdessä puolisonsa kanssa. Matkoja on tehty vuodesta 2016 alkaen lähes joka vuosi, välillä kahdesti vuodessa. "Tulevien matkojen suunnittelu on minulle ympärivuotinen harrastus. Haaveenamme on vierailla kaikissa 50 osavaltiossa." Tie vie ja opettaa Automatkailu on Palomäelle enemmän kuin lomamatka. Se on osa elämäntapaa ja syvällistä kiinnostusta Yhdysvaltojen historiaan ja kulttuuriin. "Roadtripien suunnitteluvaihe on minulle se kaikkein rakkain ja paras vaihe. Tuntuu, että saan olla jo melkein matkalla kauan ennen reissun alkua." Matkareittien varrella ei pysähdytä vain tunnetuilla nähtävyyksillä vaan pyritään löytämään myös paikallisia helmiä, kuten historiallisia pieniä museoita tai historiallisia, klassikkoyliopistoja ja elokuvien tai sarjojen kuvauspaikkoja. "Olemme käyneet muun muassa Hersheyn makeistehtaalla Pennsylvaniassa, maailman ensimmäisessä Pizza Hutissa Wichitassa, Stephen Kingin kotitaloa ihailemassa Bangorissa sekä John Waynen synnyinseudulla ja Hiljaiset sillat -elokuvan kuvauspaikoilla Wintersetin pikkukaupungissa." Myös suurkaupungit ovat tulleet tutuksi niin turistina kuin pintaa syvemmälläkin. "Mieheni tuttavien kautta olemme saaneet järjestettyä vierailuja NYPD:n päämajassa ja Capitol Buildingissa Washingtonissa. Ne olivat ikimuistoisia kokemuksia." Raitit ja ruska, unohtumattomia hetkiä Yksi erityisimmistä matkoista toteutui syksyllä 2023, kun pariskunta ajoi Las MATKAILU
SAM MAGAZINE 2/25 | 21 Vegasista Utahin ja Coloradon kautta Etelä-Dakotaan. Matkalla ihailtiin Kalliovuorten ruskaa, käytiin Monument Valleyssa ja uusittiin vihkivalat Graceland Wedding Chapelissa Las Vegasissa, Elviksen johdolla, tietenkin. "Vuorten rinteiden väriloisto oli käsittämättömän kaunis. Se oli täydellinen ajankohta, maisemat, sää ja tunnelma osuivat nappiin." Toinen mieleenpainuva reitti kulki keväällä 2024 Chicagosta Kanadan puolelle, Thunder Baystä Torontoon ja takaisin Yhdysvaltoihin Eriejärven rannoille. "Vierailimme tuolla matkalla USA:n ja Kanadan puolella seitsemän eri sukulaisen luona; osa oli minun ja osa puolisoni sukulaisia. Tapaamiset SAM Hub -digialusta on tarkoitettu kaikille SAM:n jäsenille ja Yhdysvallat-sisällöstä kiinnostuneille. Valtakunnallinen ja digitaalinen alusta antaa mahdollisuuden verkostoitua ja keskustella eri USA-aihepiireistä muiden samanhenkisten ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Liittymällä SAM Hubissa sinua kiinnos- tavaan ryhmään voit osallistua keskusteluihin, jakaa kokemuksiasi ja kysyä neuvoja. Olipa kyse sitten matkavinkeistä, sukulaisen etsinnästä tai ajankohtaisten ilmiöiden analysoinnista, SAM Hub on yhteisö, jossa voi oppia ja vaihtaa ajatuksia. Liity rohkeasti SAM Hubiin ja tule katsomaan, mitä muuta digialusta mahdollistaa! Älä jää paitsi! Tule osaksi -yhteisöä! Graceland, Memphis, Tennessee olivat täynnä tunteita, ja oli hienoa kuulla muistoja ja tarinoita sukulaistemme elämästä. Monet osasivat edelleen myös jonkin verran suomen kieltä." Matkustaminen ei ole ollut aina mutkatonta. Rengasrikko tai säät voivat yllättää, mutta kokemus auttaa varautumaan. "On hyvä lähteä matkaan ajatuksella, että kaikkea voi sattua, mutta nekin hetket kuuluvat reissuun ja tekevät siitä ainutlaatuisen." Vapauden tunne ja viimeinen osavaltio Palomäki ja hänen puolisonsa nauttivat erityisesti automatkailun vapaudesta. Päivän aikana voi vaihtaa kaupunkia, maisemaa ja ilmastoa useaan kertaan eikä matkustaminen koskaan käy tylsäksi. "Yksi reissun parhaista hetkistä on, kun saa vuokra-auton alle ja ajaa ensimmäiset mailit. Se vapauden ja odotuksen tunne on huikea." Vielä käymättömiä osavaltioita on kuusi. Alaskan matka toteutunee viimeisten osavaltioiden joukossa, mutta suunnitelmia on jo hiukan tehtynä sitäkin varten. "Alaska on ehdottomasti unelmakohde. Sielläkin meillä on sukulaisia, joten uskon, että Alaskaan aikanaan tekemästämme matkasta tulee erityisen merkittävä. ” Kahvimuki ja kantribiisi, muistot matkassa mukana Roadtrippien matkamuistoina Palomäkien kotiin kulkeutuu jääkaappimagneetteja ja kahvimukeja, mutta myös tunnelmia, jotka palaavat mieleen kuunnellessa reissujen sound- trackeja. "Viimeisimmän matkan 'biisi' oli Morgan Wallenin Love Somebody. Emme tunteneet artistia ennen matkaa, mutta nyt se soi lähes päivittäin ja vie meidät aina takaisin tien päälle." Ja vaikka moni kysyy, onko Amerikassa muka vielä mitään uutta nähtävää, Riikka Palomäellä on vastaus valmiina: "Totuus on, että olemme nähneet ja kokeneet vasta murto-osan! Tämä on elämäntapa." www.samhub.fi
22 | SAM MAGAZINE 2/25 KOLUMNI WHILE EVERYONE SEES that the country has changed very quickly, relatively few Americans accept the reality that some changes are already permanent or that at least some changes will last well past the Trump presidency. They cling to an overly simplified notion that current events are only social experiments -- if they don’t work out, then we can go back to the way things were before or maybe try something else. There’s no going back History has proven that Americans’ self-confidence is partly from just luck but also partly well-deserved optimism. America’s position in the world has sometimes been less than ideal, but it’s been stable. Not this time. Trump’s brazen imperialism and his aggressively irrational tariff trade war are different. In a few months, he has managed to destroy any global trust in America that took generations to build. That won’t come back anytime in our lifetimes. American commitments are no longer credible Trump’s blatant lies worked surprisingly well for him to win the election, but his insistence that “Ukraine started the war against Russia” just doesn’t cut it. People from other nations also watch Trump’s goons vilify dark-skinned immigrants without regard to whether they are legal U.S. citizens, detain them as supposed criminals and gang members with no evidence at all, and then send them off to prison camps in the USA and elsewhere. An irrevocably changed America – Bold not beautiful Tom A. Lippo is a Finnish-speaking American lawyer. Educated at Yale, the University of Jyväskylä and Stanford Law School, he is the founder of FACT LAW, an international law firm established in 1985. FACT is the first law firm with ofcf es in both Finland and the United States. Tom has been a lawyer in Washington, DC based on Capitol Hill for over 40 years. One of the few things that Americans can agree upon nowadays is that the Trump presidency has transformed the nation. Some see his bold moves as steps in the right direction while others see them as abominations. Still others choose to take a “wait and see” approach, hoping that Trump’s actions have created only temporary tribulations that will someday turn into good outcomes. If not, then Americans will decide in future elections to go in a different direction.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==