SAM:n viestinnän korkeakouluharjoittelija Nina Kaitemon kokemuksia liiton toimistolta. Viime kevään lopussa suoritin politiikan ja viestinnän vaihto-opintojani Brysselissä ja aloin samalla etsimään itselleni harjoittelupaikkaa syksylle. Yhteiskuntatieteellisen alan yksi parhaita ja samalla haastavimpia puolia on se, että ihmiset päätyvät töihin hyvin erilaisiin työpaikkoihin ja ennalta määritettyjä työuria ei oikeastaan ole olemassa. Selvää suunnitelmaa harjoittelupaikan suhteen ei ollut siis minullakaan, mutta yksi asia oli vaihdon aikana kirkastunut: halusin työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja kulttuurivaihdon parissa, joista en Suomeen vaihdosta takaisin palattuani ollut vielä valmis luopumaan. SAM:n työn keskiössä on nimenomaan kansainvälistämistyö ja erilaisten kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen, joten harjoittelupaikka kuulosti heti loistavalta mahdollisuudelta. Viestinnän korkeakouluharjoittelu SAM:llä ei rajautunut ainoastaan perinteisempiin viestinnän työtehtäviin kuten sosiaalisen median päivittämiseen, uutiskirjeiden kirjoittamiseen tai lehden toimituksessa avustamiseen, vaan tehtäviä pääsi tekemään juuri niin monella SAM:n toiminnan osa-alueella kuin itse vain halusi. Yhdistyskentällä työskentelyn parhaita puolia onkin se, että toiminta on jäsentensä näköistä ja kiinnostaviin aiheisiin tai tapahtumaideoihin pystyy tarttumaan nopeasti. Harjoittelun kohokohtia olivatkin esimerkiksi Liiton 80-vuotisjuhlien järjestäminen lähes 200 vieraalle, pääsy mukaan liiton uuden digitaalisen alustan kehitystyöhön sekä tuhansien Yhdysvalloista kiinnostuneiden ihmisten tapaaminen ja kontaktoiminen matkamessuilla. Käteen jäi siis paljon enemmän ja monipuolisemmin kokemusta kuin osasin ennakkoon odottaa. Harjoittelu avarsi myös omaa mieltäni erilaisista mahdollisuuksista rapakon takana. Haku töihin tai opiskelemaan Yhdysvaltoihin koetaan Suomessa usein sekä kalliina, että vaikeana ja en ollut rehellisesti itsekään ajatellut kummankaan olevan realistinen mahdollisuus minulle tässä vaiheessa elämää. SAM:n tärkeä tehtävä on kuitenkin madaltaa näitä esteitä esimerkiksi apurahojensa ja kesätyöohjelmansa kautta ja tarjota ihmisille tärkeitä mahdollisuuksia poistua mukavuusalueeltaan ja lähteä kokeilemaan omia kykyjään myös maailman toiselle puolelle. Oli todella inspiroivaa päästä työskentelemään näiden kansainvälistymiseen tähtäävien projektien parissa ja näkemään, kuinka eri taustoista tuleville ihmisille avautuivat ovet uusiin ikimuistoisiin seikkailuihin. Viime vuosien myllerrykset kansainvälisessä politiikassa ja yhtä lailla Yhdysvaltojen kuin Suomenkin sisäpolitiikassa ovat mielestäni entisestään korostaneet ruohonjuuridiplomatian merkitystä. Harjoittelu SAM:ssa on ollut politiikan opiskelijalle tervetullut muistutus siitä, että kansainväliset suhteet ovat paljon muutakin kuin hallitusten välisiä sopimuksia ja virallisia valtionpäämiesten tapaamisia. Ihmisten välisen vuoropuhelun ja kansalaisosallistumisen merkitys on valtava ja ruohonjuuritason diplomatialla voidaan oikeasti edistää rauhaa, ihmisoikeuksia, kestävämpää tulevaisuutta sekä parempaa ymmärrystä maiden ja kulttuurien välillä. Esimerkiksi kulttuurivaihto, paikallisten ihmisten arkeen ja ajatuksiin tutustuminen matkailun kautta sekä henkilökohtaisten suhteet toisista kulttuureista tuleviin ihmisiin luovat yhteyksiä, jotka kantavat yli vaikeidenkin poliittisten aikojen ja kriisien. Miten ruohonjuuritason diplomatia rakentaa maailmaa? ■ TEKSTI: NINA KAITEMO, KUVA: MARKUS MYLLYNIEMI 16 | SAM MAGAZINE 2/24
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==