Kulttuurisissi- ja asemasotaa Claremont Instituutissa tiedostetaan tarkkaan, milloin järjestön tavoittelema kulttuurinen muutos on liian radikaali tai yleistä mielipideilmapiiriä vastaan. Ajatushautomon edustajien mukaan heidän varsinaisena tavoitteenaan on palauttaa ”diskriminaatio” eli syrjintä positiiviseksi termiksi. Taustalla on yhdysvaltalaiselle konservatismille tyypillinen näkemys ihmisten perinpohjaisesta, usein biologiasta kumpuavasta erilaisuudesta ja tästä syntyvästä eriarvoisuudesta. 1980-luvulta asti liikkeen parissa on harmiteltu diskriminaation kerryttämää negatiivista sävyä. Se on nähty seurauksena yhdenvertaisuusliikkeestä, joka pyrkii hävittämään yhteiskunnallisen eriarvoisuuden. Instituutissa tunnistetaan, että diskriminaation kääntö positiiviseksi termiksi voi nykytilanteessa olla liian radikaali tavoite. Niinpä he työskentelevät tavoitteen eteen välikäsien kautta, esimerkiksi ensin leimaamalla käsitteen ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus” (engl. social justice) negatiivissävytteiseksi. Kulttuurisotapolitiikan haasteena vaalistrategian kannalta on, että monet sen tavoitteet eivät välttämättä nauti suurta kansansuosiota. Valtaosa yhdysvaltalaisista esimerkiksi ei tue kirjojen poistamista kouluista tai kirjastoista, vaikka se on ollut nouseva osa viime vuosien kulttuurisotapolitiikkaa. Konservatiivien järjestökentällä vastaus ongelmaan on ollut siirtää vaaleissa keskustelu koskemaan vanhempien oikeutta päättää lastensa oppisisällöistä. Täten kulttuurisotateollisuuden kentälläkään ei aina ole yhdenmielisyyttä parhaista mahdollisista taktiikoista. Taustalla on perinpohjainen kysymys kulttuurisotien ja poliittisen vallan suhteesta: ovatko kulttuurisodat keino kannattajien innostamiseksi ja mobilisoinniksi vai ovatko ne pyrkimys itsessään? Ovatko ne osa vaalistrategiaa vai vaalien tavoitteita? Kulttuurisodat vaalitavoitteena Heritage Foundation on yhteistyössä muiden konservatiivijärjestöjen kanssa tuottanut lähes 1000-sivuisen Project 2025 -ohjelman, joka otettaisiin käyttöön Donald Trumpin voiton yhteydessä. Se ei kerro, miten vaalit voitetaan, vaan mitä suunnitelmissa voiton varalta on. Se on läpikotaisin kulttuurisotien kyllästämä dokumentti. Yhtenä hallinnon ensimmäisistä askelista olisi poistaa kaikki seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät termit kaikista liittovaltiotason ohjelmista ja lainsäädännöstä. Project 2025 osoittaa, että lähes koko Yhdysvaltain konservatiivipuolta ajava poliittinen koneisto on kulttuurisotien asialla. Kysymyksenä siis vaaleissa ei konservatiivipuolella ole, käydäänkö kulttuurisotia vai ei. Ainoastaan käydäänkö niitä avoimesti osana vaalistrategiaa vaiko vain varjoissa kulissien takana. Pekka Kolehmainen toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksessa ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Hän tutkii antifeminismiä ja yhdysvaltalaisen oikeiston käsitteellisiä strategioita. Hänellä on tohtorin tutkinto Turun yliopiston kulttuurihistoriasta. © ISTOCK SAM MAGAZINE 2/24 | 13
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==