2 2024 MAGA Z I N E Monipuolinen ja innostava Seattle Ensimmäiset SAMbassadorit on valittu! Kolme näkökulmaa USA:n presidentin- vaaleihin
SAM MAGAZINE on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAM) julkaisema jäsenlehti. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa painettuna sekä näköislehtenä (samsuomi.fi/sam-lehti) ja digilehtenä, www.sammagazine.fi. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2024, artikkelit ja muu aineisto pyydetään toimittamaan sähköpostitse toimitukseen 14.8. mennessä. Lehden artikkeleissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa lehden toimituksen tai SAM:n kantaa. Kukin kirjoittaja edustaa vain itseään ja vastaa omista väitteistään. Toimituksella on oikeus käsitellä ja lyhentää artikkeleita. Tekijän luvalla tilattua aineistoa voidaan käyttää korvauksetta lehden uudelleenjulkaisuissa. 78. vuosikerta ISSN 2489-8538 (painettu), ISSN 2489-8546 (verkkojulkaisu) 2024 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM PL 45, 00101 Helsinki, info@samsuomi.fi, 040 522 9288 (arkisin klo 10-15) www.samsuomi.fi @samsuomi.fi @SAMsuomi Puheenjohtaja Otto Meri, otto.meri@samsuomi.fi Toiminnanjohtaja/päätoimittaja Lena Grenat, lena.grenat@samsuomi.fi Projektipäällikkö/toimitussihteeri Markus Myllyniemi, markus.myllyniemi@samsuomi.fi Ilmoitusmarkkinointi SAM:n toimisto, info@samsuomi.fi Ulkoasu Tuulia Oksanen, Punamusta Oy Paino PunaMusta Oy Digilehdessä julkaistaan artikkeleita viikottain. Lue niitä osoitteessa www.sammagazine.fi MAGA Z I NE 2 3 Pääkirjoitus: Yhdysvaltain ymmärtäminen lähtee perustuslaista 4 Kolme näkökulmaa marraskuun vaaleihin 5 Uskonto vuoden 2024 presidentinvaaleissa 8 Aborttikiista ja rajaturvallisuus 11 Kulttuurisodat ja poliittisen vallan suhde 14 Appropriate anger in America 16 Miten ruohonjuuritason diplomatia rakentaa maailmaa? 17 SAM Hub rikkoo rajoja ja avaa mahdollisuuksia 18 Tervetuloa mukaan SAM Hub -digialustalle 20 Ensimmäiset SAMbassadorit ovat nyt valittu 22 Monipuolinen ja innostava Seattle 26 Kansallispelien pyörteissä 28 Tapahtumakalenteri 29 Jäsenyhdistyksiltä 35 Jäsenyhdistykset ja organisaatio Kansikuva: ©IStock 2 | SAM MAGAZINE 2/24
Yhdysvaltain ymmärtäminen lähtee perustuslaista Otto Meri Liittohallituksen ja SAM apurahasäätiön puheenjohtaja Otto.Meri@samsuomi.fi PÄÄKIRJOITUS SYKSYLLÄ 2014 astelin Yhdysvaltain korkeimman oikeuden portaita ylös istuntosaliin. Alkamassa oli suullinen käsittely asiassa Holt v. Hobbs. Mediaa oli ollut aamusta alkaen oikeustalon edessä ja sadoittain ihmisiä kerääntynyt odottamaan oikeudenkäynnin alkamista. Kaikki eivät mahtuneet istumapaikoille, vaan osa joutui jäämään odottamaan ovien ulkopuolelle. Oikeudenkäynnissä oli kyse siitä, loukkasiko Arkansasin osavaltion vankeinhoitolaitoksen sääntö siitä, että vangeilla ei saanut olla partaa, Yhdysvaltain perustuslain suojaamaa uskonnonvapautta. Muslimiksi kääntynyt Gregory Holt väitti, että hänen uskonnonvapauttaan loukattiin, kun häntä kiellettiin kasvattamasta partaa. Arkansasin osavaltion vankeinhoitolaitos taas väitti, että partaan oli mahdollista piilottaa esineitä, minkä takia partakiellolla ylläpidettiin vankilaturvallisuutta. Ymmärtääksemme Yhdysvaltoja, meidän tulee ymmärtää maan perustuslain keskeinen merkitys. Yhdysvalloissa perustuslailla ja sen kymmenellä ensimmäisellä lisäyksellä (Bill of Rights) on ollut keskeinen merkitys oikeuselämässä jo vuodesta 1791 alkaen. Yhdysvaltain perustuslakia on toki muutettu myös myöhemmin esimerkiksi vuonna 1920, jolloin naiset saivat yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden ratkaisuilla on ollut maata mullistavia vaikutuksia. Vuonna 1803 annetussa ratkaisussa Marbury v. Madison korkein oikeus linjasi ensimmäistä kertaa, että se on ylin perustuslain tulkitsija. Ratkaisussa Brown v. Board of Education vuonna 1954 korkein oikeus totesi rotusyrjinnän olevan perustuslain vastaista. Vuonna 1973 ratkaisussaan Roe v. Wade korkein oikeus katsoi, että perustuslaki turvaa oikeuden aborttiin. Yhdysvaltain korkein oikeus voi myös muuttaa linjaansa. Näin kävi vuonna 2022, kun korkein oikeus ratkaisullaan Dobbs v. Jackson Women’s Health Organization kumosi aiemman vuoden 1973 aborttia koskeneen ratkaisunsa. Vuoden 2022 ratkaisullaan korkein oikeus linjasi, että perustuslaki ei suojaa oikeutta aborttiin, vaan osavaltioilla on tehdä itsenäisiä ratkaisuja aborttioikeuteen liittyen. Ratkaisu osoitti, että korkeimman oikeuden ratkaisut eivät ole pysyviä, vaan aiempia päätöksiä voidaan myös muuttaa. Ymmärtääksemme Yhdysvaltoja, meidän tulee ymmärtää perustuslain merkitys. Sen takia korkeimman oikeuden ratkaisujen seuraaminen antaa varsin kattavan kuvan siitä, minkälaisia oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä USA:ssa on kulloinkin agendalla. Niin ja miten alussa mainitsemani Holt v. Hobbs -oikeudenkäynti päättyi? Holt voitti, sillä Arkansasin vankilan täyspartakiellon katsottiin loukkaavan tämän perustuslaissa turvattua uskonnonvapautta. SAM MAGAZINE 2/24 | 3
Kolme näkökulmaa marraskuun vaaleihin AJANKOHTAISTA 4 | SAM MAGAZINE 2/24
vuoden 2024 presidentinvaaleissa Yhdysvaltain tilanne uskonnon ja politiikan kentillä on muuttunut olennaisesti parin viimeisen vuoden aikana. USKONTO Yhtäältä ovat korkeimman oikeuden ja useiden osavaltioiden viimeaikaiset abortti- ja uskonvapauspäätökset kirvoittaneet vastustusta aborttimyönteisissä ja sukupuolivähemmistöjen asiaa ensiarvoistavissa väestönosissa. Mutta toisaalta on jo kauan jatkunut uskonnottomuuden nousu yhtäkkiä pysähtynyt ja kasvussa onkin nyt konservatiivisten herätyskristittyjen määrä. Kummatkin kehityskulut tulevat vaikuttamaan vuoden 2024 presidentinvaalien tulokseen. Mutta miten? Arvokonservatiivien nousu Läpi Donald Trumpin presidenttikauden toistettiin ahkerasti väittämää, jonka mukaan tämän elämäntavoiltaan, arvoiltaan ja käyttäytymiseltään kuulemma syvästi epäkristillisen miehen kanssa liittoutuessaan yhdysvaltalaiset kristityt olivat lokaamassa mainettaan ja vetoavuuttaan. Tuon tuosta ennakoitiin sikäläisen kristillisen oikeiston tämän takia kohta koittavaa tuhoa ja ehkä kokonaisten sukupolvien vieraantumista kaikesta kirkkojen tarjoamasta. Mutta kävikin aivan toisin. Pew Research Centerin kartoituksien mukaan herätyskristittyjen määrä itse asiassa kasvoi Trumpin aikana. Siinä missä itsensä tällaisiksi kristillistä oikeistoa kannattaviksi uskovaisiksi mieltäneitä oli Trumpin kauden alussa noin 25% kaikista aikuisikäisistä, tuon kauden lopulla heitä olikin jo 29%. Useimmat tulokkaista kertoivat muuttaneen mieltään nimenomaan Trumpin innoittamana ja hänen politiikkansa takia. Samanaikaisesti kertovat vielä Gallupin vuosittaiset tutkimukset, että kaikenlaisten konservatiivien määrä on Yhdysvalloissa nyt suurempi kuin koskaan sitten vuoden 2009. Arvokonservatiiveja on kaikista aikuisista nyt 38% ja talouskonservatiiveja jo peräti 44%. Vasemmistolaisten määrä taasen on laskenut niin, että heitä on amerikkalaisista enää 29%. Uskonnottomien määrä on vähentynyt ensimmäistä kertaa sitten 2000-luvun alun, ja heitä on nyt selvästi vähemmän kuin arvokonservatiiveja. Kaikilla mittareilla arvioituna Yhdysvalloista on tullut entistäkin konservatiivisempi ja konservatiivisesti uskonnollisempi maa. Jos arvokonservatiivit vain päättävät rynniä joukoin äänestyspaikoille, he voivat hyvinkin ratkaista vaalit. Varsinkin olisi näin käymässä, jos viime vuosina vinhaa vauhtia oikeistolaistuneiden afroamerikkalaisten ja latinojen äänistä todellakin menee Trumpille kyselyiden ennakoima ennen kokemattoman suuri osuus. ■ MARKKU RUOTSILA © FREEPIK SAM MAGAZINE 2/24 | 5
Kristillinen oikeisto vaalikentillä Kristillinen oikeisto ei aio jättää mitään sattuman varaan, vaan se on mobilisoitumassa vaaleihin ennen kokemattomalla operaatiolla. Pelkästään sen järjestöistä suurin, Faith and Freedom Coalition, on jo ilmoittanut käyttävänsä 62 miljoonaa dollaria konservatiivisten kristittyjen innostamiseksi äänestämään Donald Trumpia. Budjetissa on kasvua edellisistä vaaleista noin kymmenen miljoonan dollarin verran. Tarkoituksena levittää jopa 30 miljoonaa vaalimainosta ainakin 250 000:ssa vaa’ankieliosavaltioiden seurakunnassa ja lähestyä seitsemää miljoonaa uskovaista suoraan tekstiviestein ja kotikäynnein. Syntymättömien lasten oikeuksia tarkkaavan, ruohonjuuritasolla äärimmäisen hyvin järjestäytyneen pro life -liikkeen aikomukset ovat vielä epäselviä. Tämä liike ei halua vain turvata korkeimman oikeuden vuoden 2022 Dobbs v. Jackson Women’s Health -päätöksestä seuranneita osavaltiotason aborttikieltoja ja –rajoituksia vaan myös saattaa näiden oheen uusia koko maata koskevia rajoituslakeja. Liike on painostanut myös Trumpia tukemaan minimivaatimustaan valtakunnallisesta 15. raskausviikon aborttikiellosta. Jää nähtäväksi, josko tällaisen tuen saaminenkaan riittäisi pro life -liikkeelle. Mutta kokonaisuutena ovat uskonnollisen kentän konservatiivit kyllä jalkautumassa Trumpin taakse ainakin yhtä selvin luvuin kuin vuosina 2016 ja 2020, jolloin häntä tuki valkoisista herätyskristityistä yli 80% ja oman uskonsa vakavimmin ottavista poliittisesti osallistuvista herätyskristillisistä jopa 97%. Trump tuotti heille presidenttinä toimiessaan hyvin paljon hyvin tärkeää tulosta, mistä ollaan kiitollisia ja minkä turvaaminen koetaan äärimmäisen tärkeäksi. Trumpin omat menneet moraaliset lankeemukset ja hänen julkisessa puheessaan aika ajoin todentuva epäkristillinen tyylilaji ovat tässä yhtälössä edelleenkin sivuasioita. Konservatiiviset kristityt ovat näet mukana politiikassa vain ja ainoastaan hankkiakseen heille heidän uskonsa takia tärkeitä tuloksia, ja siinä tehtävässä he liittoutuvat tällaisia tuloksia lupaavien ja jo tuottaneiden kanssa. Trump on tällainen henkilö, eikä muulla ole loppujen lopuksi väliä. Kristofasismi vaaliteemana Arvokonservatiivien uutta tulemista seurataan maallistuneissa osissa Yhdysvaltoja, kuten myös maan uskonnollisessa vasemmistossa, äärimmäisen huolestuneina. Näissä piireissä on päässyt vallalle teesi konservatiivisista uskovaisista ”kristofasisteina” ja ”kristillisinä nationalisteina”. He kuulemma haluavat valtaa vain pakottaakseen kaikki muut mukautumaan tahtoonsa ja luodakseen maahansa jonkinlaisen syvästi epäamerikkalaisen uskoon pohjaavan diktatuurin. Tällaiset käsitykset istuvat hyvin syvässä osissa nyky-Yhdysvaltoja, ja niiden voimasta on myös uskonnollinen ja poliittinen vasemmisto mo6 | SAM MAGAZINE 2/24
bilisoitumassa suurin joukoin tämän vuoden vaaleihin. Omasta suhteellisesta vähälukuisuudestaan eivät nämä vasemmistolaiset pääse mihinkään, mutta intohimoa ja päättäväisyyttä heiltä kyllä löytyy. Joissain pienten äänierojen vaa’ankieliosavaltioissa on kuviteltavissa, että he voisivat jopa ratkaista vaalituloksen. Puheidensa perusteella demokraattien Joe Biden näyttäisi rakentavan vaaliteemaa juurikin ”kristofasismin” ja laajemman MAGA-liikkeen väitetystä uhasta demokratialle. Vapaa abortti ja sukupuolivähemmistöjen juhlistaminen ja erityinen suojelu korostuvat näissä puheissa tuon tuosta, samoin muut woke-identiteettipolitiikan teemat. Mutta jo jonkin aikaa ovat kyselytiedot kertoneet, että tämän yhä oikeistolaisemman maan enemmistön mielipide on alkanut kääntyä tällaista agendaa vastaan, joten sen korostaminen on demokraateille varsin riskialtista toimintaa. Abortti muodostaa osittaisen poikeuksen, sillä Dobbs-päätöksen jälkeen sen saatavuuden kannatus on lisääntynyt. Siltikin enemmistö amerikkalaisista haluaa sille yhä tuntuvia rajoituksia. Sanan- ja uskonnonvapauden turvaamista taasen pitää hyvin tärkeänä useampi kuin kahdeksan kymmenestä, ja yhtä moni vastustaa woken mukaista toismielisten sensurointia. Kuusi kymmenestä haluaa taata myös uskopohjaisille yksityisille yrityksille, ei vain jokaiselle kansalaiselle, oikeuden olla juhlistamatta LGBT-yhteisöjä. Yhtä moni pitää demokraatteja yhdysvaltalaisen demokratian suurimpana uhkana kuin republikaaneja. Miten tästä kokonaisuudesta rakennetaan toimiva, muihin kuin uskonnottomiin ja vasemmistoon vetoava sanoma? Vaikeaa se tulee olemaan. Taistosta tulee tiukka ja ratkaisevat äänierot ovat lopulta oleva hyvin pieniä. Usko, arvot ja identiteetit pysyvät keskiössä hamaan loppuun saakka. Markku Ruotsila on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja professori LCC International Universityssa. Hänen teoksiinsa kuuuvat muun muassa Sydänmaiden kapina: Donald Trump, amerikkalainen konservatismi ja äärioikeiston nousu (Gaudeamus 2018) ja Fighting Fundamentalist: Carl McIntire and the Politicization of American Fundamentalism (Oxford University Press 2016). Yhtä moni pitää demokraatteja yhdysvaltalaisen demokratian suurimpana uhkana kuin republikaaneja. © FREEPIK SAM MAGAZINE 2/24 | 7
tahdittavat puolueiden kampanjointia vuoden 2024 presidentinvaalissa AJANKOHTAISTA ja Aborttikiista rajaturvallisuus 8 | SAM MAGAZINE 2/24
■ NIKO HEIKKILÄ tä selvä enemmistö kansalaisista on aborttioikeuden puolella. Tämä ristiriita tarkoittaa sitä, että abortti on kannatusvaikeuksissa kipuilevan presidentti Joe Bidenin yksi vahvimmista teemoista marraskuun vaaleissa. Toinen tärkeäksi noussut poliittinen kysymys on maahanmuutto, jonka suhteen republikaanit ovat vahvemmassa asemassa. Kahden viime vuoden aikana Yhdysvaltain etelärajan on ylittänyt ennätysmäärä siirtolaisia. Äänestäjien keskuudessa rajaturvallisuus on herättänyt huolta laajemmin, sillä siirtolaisten määrä on kasvanut myös kaupungeissa ympäri maata. Odotetusti entinen presidentti Donald Trump on ottanut maahanmuuton yhdeksi vaalikampanjansa kärkiteemaksi. Rajaturvallisuuden merkityksestä kertoo paljon se, että Trump ja Biden vierailivat hiljattain samanaikaisesti Yhdysvaltain etelärajalla Texasin osavaltiossa. Rajakiistassa katseet kohdistuvat Texasiin Texas on republikaanien vahva tukialue ja monella tapaa ääriesimerkki niistä ristiriidoista, jotka tarjoavat sytykkeitä molempien puolueiden kampanjoihin. Texasissa nähtiin esinäytös tulevalle, kun Trump kritisoi kovin sanoin nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa. Linjaus oli jopa aiempaa tiukempi ja sen voi kiteyttää muutamaan termiin. Trumpin puheessa maahanmuutto vertautuu invaasioon ja rajatilanne muistuttaa sotilaallista operaatiota. Lisäksi Trump on luvan- © GREG BULLA / UNSPLASH Abortti ja rajaturvallisuus ovat Yhdysvaltojen poliittisten kiistojen keskiössä. Siinä missä republikaanit kampanjoivat maahanmuuton tiukennuksilla, demokraatit panostavat aborttikysymykseen äänestäjiä motivoidessaan. nut, että presidenttinä hän toteuttaisi maan historian laajimman maastakarkotusoperaation. Suunnitelmiin kuuluvat esimerkiksi rajaturvallisuuden resurssien ja rajavalvonnan militarisoinnin kasvattaminen sekä karkotusleirien rakentaminen. Trump pyrkii jyrkän maahanmuuttovastaisilla puheilla vetoamaan ydinkannattajakuntaan. Kritiikin vaikutus on kuitenkin laajempi. Presidentti Biden on esimerkiksi jatkanut useita Trumpin kauden maahanmuuttokäytäntöjä. Myös Bidenin pitkään odotettu rajaturvallisuutta uudistava lakipaketti piti sisällään useita myönnytyksiä republikaaneille. Tästä huolimatta enemmistö kongressin republikaaneista ilmoitti vastustavansa esitystä, sillä Trump ei sitä hyväksynyt ja kehotti republikaaneja kaatamaan uudistuksen. Vaalien kannalta on nimittäin Trumpille eduksi, että rajaturvallisuuteen ei tule ratkaisua ennen vaaleja. Vahvaa taustatukea Trumpin kampanjalle on antanut Texasin republikaanikuvernööri Greg Abbott. Kuvernöörin määräyksestä kymmeniä tuhansia siirtolaisia on lähetetty linja-autoilla New Yorkin, Chicagon ja Washington, D.C.:n kaltaisiin pohjoisen kaupunkeihin. Abbottin toiminta entisestään korostaa maahanmuuton merkitystä demokraattien tukialueilla. Ensinnäkin siirtolaisten määränpää on usein niin kutsuttu ”turvapaikkakaupunki”. Termi viittaa tietyn kaupungin tai muun yhteisön linjaukseen, jonka tavoitteena on turvata Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi kansallisen aborttioikeuden vuonna 2022. Enemmistön mielipiteen kirjoittanut tuomari Samuel Alito enteili, että päätäntävallan siirtäminen osavaltioille ”laskisi lämpötilaa” asian ympärillä. On käynyt toisin, sillä kaksi vuotta päätöksen jälkeen aborttilainsäädäntö on kiistellympi ja sekavampi kuin koskaan. Republikaanien johdolla useat osavaltiot ovat rajoittaneet jyrkästikin aborttioikeutta. Lukuisat mielipidemittaukset kuitenkin osoittavat, etSAM MAGAZINE 2/24 | 9
Arizona vaa’ankieliosavaltiona Puolueiden vaalikampanjat keskittyvät vaa’ankieliosavaltioihin. Yksi näistä on Arizona, jossa Biden voitti viimeksi hyvin niukalla erolla. Arizona on myös rajalla sijaitseva osavaltio, jonne on Texasin tavoin saapunut ennätysmäärä siirtolaisia. Arizonassa rajatilanne on yksi tärkeimmistä äänestäjiä motivoivista kysymyksistä, mutta viime viikkoina aborttikiista on herättänyt erityistä keskustelua. Huhtikuun alkupuolella Arizonan korkein oikeus päätti, että osavaltio voi palauttaa vuodelta 1864 peräisin olevan aborttikiellon. Vaikka lain toimeenpanon suhteen on vielä epäselvyyksiä, käytännössä se johtaa aborttiklinikoiden sulkemiseen ja yleisemmin vaikeuttaa naisten terveydenhuoltoa. Myös vaalien kannalta päätös on merkittävä, sillä mielipidemittausten mukaan enemmistö osavaltion asukkaista vastustaa aborttioikeuden rajoituksia. Osavaltion äänestäjät mahdollisesti päättävät aborttioikeudesta syksyn vaaleissa, mikäli asia tulee osaksi äänestyslipuketta. Demokraatit kampanjoivat sen puolesta, että äänestäjät voivat suoraan päättää aborttioikeudesta. Republikaanit pyrkivät taas viimeiseen asti välttämään kansanäänestystä. Seitsemän osavaltiota on järjestänyt vastaavan kansanäänestyksen. Niistä käy ilmi aborttirajoitusten epäsuosio, sillä abortin kannattajat ovat voittaneet jokaisen äänestyksen selvällä marginaalilla – myös republikaanien tukialueilla. Vaikka aborttilainsäädäntö ja rajaturvallisuus ovat monimutkaisia kysymyksiä, kummankin puolueen vaalistrategia näiden suhteen on kirkas. Republikaanit pyrkivät minimoimaan aborttirajoitusten epäsuosion aiheuttaman vahingon, kun taas maahanmuuttokysymyksessä tilanne on päinvastoin. Niko Heikkilä on tutkijatohtori Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksessa. Heikkilä työskentelee Suomen Akatemian rahoittamassa REPRO-hankkeessa, jossa hän tutkii abortinvastaista liikettä Texasissa. Hän on erikoistunut yhteiskunnallisten liikkeiden historiaan Yhdysvalloissa. Abortin laillisuus Yhdysvaltain eri osavaltiossa LÄHDE: GUTTMACHER INSTITUTE TILANNE 6.5.2024 Abortti käytännössä täysin kielletty Abortti mahdollinen 6. raskausviikkoon asti 12. raskausviikkoon asti 15. raskausviikkoon asti 18. raskausviikkoon asti 20. raskausviikkoon tai myöhemmin asti Aborttia ei rajoitettu raskausviikkojen mukaan siirtolaisten oikeuksia esimerkiksi rajoittamalla yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten kanssa. Toinen olennaisen tärkeä tekijä on se, että siirtolaisia vastaanottavien kaupunkien resurssit joutuvat tiukoille, mikä helposti johtaa myös äänestäjien asenteiden kiristymiseen. Aborttikysymyksessä demokraatit etulyöntiasemassa Monessa mielessä käänteinen ilmiö nykyiselle maahanmuuttopolitiikalle on aborttikiista. Demokraatit hyödyntävät vaalikampanjassa tiukkojen aborttikieltojen epäsuosiota. Esimerkiksi Texasin osavaltiossa astui voimaan abortin täyskielto heti korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen. Kielto on jo johtanut tilanteisiin, joissa raskaana olevat naiset ovat terveyttä uhaten joutuneet matkustamaan pois Texasista hankkimaan abortin. Taustalta paljastuu vielä laajempi ilmiö. Vuonna 2021 osavaltiossa säädettiin myös SB 8 -asetus, joka kieltää abortin kuuden viikon jälkeen. Lain uusi käytäntö on kansalaisvalvonta, jossa kuka tahansa voi haastaa oikeuteen abortin avustamisessa epäillyn henkilön. Texasissa toimivat abortinvastaiset järjestöt ovat myös pyrkineet luomaan mekanismeja, jotka vaikeuttavat aborttia harkitsevien naisten matkustamista toiseen osavaltioon. Useassa Texasin kaupungissa ja piirikunnassa on säädetty asetus, joka kieltää kyseisellä alueella tapahtuvan matkustamisen aborttia varten. Abortin vastustajat kutsuvat alueita ”syntymättömien turvapaikkakaupungeiksi”. Nimitys onkin kopioitu suoraan siirtolaisten oikeuksia puolustavasta ”turvapaikkakaupunki”-linjauksesta. Osansa aborttirajoitusten epäsuosioon ja lainsäädännön sekavaan tilaan tuovat juuri tällaiset ääriesimerkit. Viime aikoina tämä seikka on tiedostettu joidenkin republikaanien taholta, mikä on aiheuttanut kiistaa puolueen sisällä. 10 | SAM MAGAZINE 2/24
AJANKOHTAISTA Kulttuurisodat ja poliittisen vallan suhde Kulttuurisodilla tarkoitetaan Yhdysvaltoja halkovia arvo kiistoja koskien esimerkiksi aborttioikeutta, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tai maahanmuutoa. Kulttuurisodat eivät kuitenkaan puhkea itsestään, vaan maasta löytyy suuri joukko koservatiivijärjestöjä ja -ajatushautomoita, joidenka tehtävänä on niden lietsominen ja ohjaus. ■ PEKKA KOLEHMAINEN © FREEPIK SAM MAGAZINE 2/24 | 11
AJANKOHTAISTA Vaalien alla toistetaan usein politiikan klassista kysymystä: mitkä asiat ajavat äänestäjät tehokkaimmin vaaliuurnille? Yleisin vastaus korostaa taloutta. Mutta yhdysvaltalaisen oikeiston parista löytyy kokonainen poliittisten järjestöjen kenttä, joka pohtii toista vastausta: kulttuurisotia. Kulttuurisotien näkökulmasta politiikka esittäytyy eksistentiaalisena kamppailuna, jossa yhteen ottavat hyvyyden ja pahuuden voimat. Monimutkaiset kysymykset sukupuolen moninaisuudesta, maahanmuuttopolitiikasta ja vaikka abortti- ja aseenkanto-oikeudesta pelkistyvät osasiksi laajempaa aatteellista kamppailua perinteiden ja edistyksen välillä. Viime vuodet ovat osoittaneet kulttuurisotien taipuisuuden. Usein niissä onkin kyse nimenomaan tavasta tehdä politiikkaa. Pandemian alkuaikoina kasvomaskeista tuli Yhdysvalloissa kulttuurisotasymboleita, kun maskin käyttöön tai siitä kieltäytymiseen alettiin laskostaa poliittisia merkityksiä. Viime vuonna vuoronsa saivat kaasuhellat. Republikaanitoimijoiden parissa levitettiin valheellista ajatusta, että liittovaltio olisi ilmastopolitiikan varjolla takavarikoimassa kaasulla toimivia helloja kansalaisilta. Usein kulttuurisodat nähdään niitä ajavien toimijoiden parissa yhtenä laajamittaisena sotana, joka siirtyy taistelutantereelta toiselle. Esimerkiksi transihmisten oikeus elää sukupuolenaan nousi kulttuurisotapolitiikan tähtäimiin sen jälkeen, kun konservatiivit hävisivät kamppailunsa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta vastaan. Merkittävän haaran kulttuurisodissa muodostaa järjestöjen tekemä käsitetyö, jossa etsitään uusia sanoja ja keinoja vastapuolen määrittelemiseksi: termit, kuten ”poliittinen korrektius”, ”kulttuurimarxismi” ja ”woke” ovat kaikki eri tapoja määritellä samaa asiaa. Tämä tekee joskus kulttuurisotien käytöstä vaalikampanjoinnissa haasteellista. Niissä käytetty kieli voi avautua hyvin ydinkannattajille. Poliittiset mediakanavat, kuten Fox News, tai erilaiset internetissä toimivat vaihtoehtomediat ovat hyviä levittämään kulttuurisotaterminologiaa eteenpäin. Sitä vastoin keskiverrolle äänestäjälle käytetty kieli viittauksineen ei välttämättä aukea. Kulttuurisotateollisuuden toimijat teettävätkin kohderyhmätutkimuksia ja kyselyitä selvittääkseen, mitkä termit ja retoriset keinot ovat poliittisesti tehokkaimpia. Kulttuurisodat kampanjoinnissa Kulttuurisotien toimivuudelle vaalikampanjoinnissa ei ole takeita. Yksi kulttuurisotaorganisaatio on American Principles Project (APP), joka kannustaa republikaanipuoluetta tarttumaan aktiivisesti kulttuurisotateemoihin erityisesti hyökkäämällä transihmisten terveydenhuoltoa vastaan. Vuoden 2022 välivaaleissa APP tuki ensisijaisesti MAGA-ehdokkaita, joka nimetty Donald Trumpin sloganin, Make America Great Again, mukaan, kuten Arizonan Blake Mastersia ja Kari Lakea. He ennakoivat republikaaneille äänivyöryä. Ennusteet menivät mönkään, ja yksi 2022 välivaalien tärkeimmistä tarinoista oli monien kulttuurisodille omistautuneiden MAGA-ehdokkaiden tappiot. Samaten 2024 esivaaleissa Floridan kuvernööri Ron DeSantis pohjasi ehdokkuutensa pitkälti kulttuurisotateemoihin. Hän brändäsi itseään anti-woke-kamppailijana, joka voisi periä Trumpin manttelin, mikäli tämä osoittautuisi valitsemiskelvottomaksi. Taktiikka osoittautui riittämättömäksi DeSantesin tavoitteille. Konservatiivisen ajatushautomo Claremont Instituutin parissa DeSantisin anti-woke-linjaa pidettiin läpinäkyvänä poliittisena pyrkyryytenä. Hänen vastaustaan kysymykseen siitä, mitä ”woke” tarkoittaa, pidettiin järjestön parissa liian ylimalkaisena ollakseen tehokas. Asia selviää New York Timesin haltuunsa saamasta ja julkaisemasta Claremont Instituutin sisäisestä viestinnästä, josta paljastuu hyvin kulttuurisotateollisuuden taktiset puolet. Kulttuurisotapolitiikkaa ei nähdä itsearvoisen toimivana, vaan sitä pitää soveltaa harkiten ja varovaisesti. Kulttuurisotien näkökulmasta politiikka esittäytyy eksistentiaalisena kamppailuna, jossa yhteen ottavat hyvyyden ja pahuuden voimat. 12 | SAM MAGAZINE 2/24
Kulttuurisissi- ja asemasotaa Claremont Instituutissa tiedostetaan tarkkaan, milloin järjestön tavoittelema kulttuurinen muutos on liian radikaali tai yleistä mielipideilmapiiriä vastaan. Ajatushautomon edustajien mukaan heidän varsinaisena tavoitteenaan on palauttaa ”diskriminaatio” eli syrjintä positiiviseksi termiksi. Taustalla on yhdysvaltalaiselle konservatismille tyypillinen näkemys ihmisten perinpohjaisesta, usein biologiasta kumpuavasta erilaisuudesta ja tästä syntyvästä eriarvoisuudesta. 1980-luvulta asti liikkeen parissa on harmiteltu diskriminaation kerryttämää negatiivista sävyä. Se on nähty seurauksena yhdenvertaisuusliikkeestä, joka pyrkii hävittämään yhteiskunnallisen eriarvoisuuden. Instituutissa tunnistetaan, että diskriminaation kääntö positiiviseksi termiksi voi nykytilanteessa olla liian radikaali tavoite. Niinpä he työskentelevät tavoitteen eteen välikäsien kautta, esimerkiksi ensin leimaamalla käsitteen ”sosiaalinen oikeudenmukaisuus” (engl. social justice) negatiivissävytteiseksi. Kulttuurisotapolitiikan haasteena vaalistrategian kannalta on, että monet sen tavoitteet eivät välttämättä nauti suurta kansansuosiota. Valtaosa yhdysvaltalaisista esimerkiksi ei tue kirjojen poistamista kouluista tai kirjastoista, vaikka se on ollut nouseva osa viime vuosien kulttuurisotapolitiikkaa. Konservatiivien järjestökentällä vastaus ongelmaan on ollut siirtää vaaleissa keskustelu koskemaan vanhempien oikeutta päättää lastensa oppisisällöistä. Täten kulttuurisotateollisuuden kentälläkään ei aina ole yhdenmielisyyttä parhaista mahdollisista taktiikoista. Taustalla on perinpohjainen kysymys kulttuurisotien ja poliittisen vallan suhteesta: ovatko kulttuurisodat keino kannattajien innostamiseksi ja mobilisoinniksi vai ovatko ne pyrkimys itsessään? Ovatko ne osa vaalistrategiaa vai vaalien tavoitteita? Kulttuurisodat vaalitavoitteena Heritage Foundation on yhteistyössä muiden konservatiivijärjestöjen kanssa tuottanut lähes 1000-sivuisen Project 2025 -ohjelman, joka otettaisiin käyttöön Donald Trumpin voiton yhteydessä. Se ei kerro, miten vaalit voitetaan, vaan mitä suunnitelmissa voiton varalta on. Se on läpikotaisin kulttuurisotien kyllästämä dokumentti. Yhtenä hallinnon ensimmäisistä askelista olisi poistaa kaikki seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, moninaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät termit kaikista liittovaltiotason ohjelmista ja lainsäädännöstä. Project 2025 osoittaa, että lähes koko Yhdysvaltain konservatiivipuolta ajava poliittinen koneisto on kulttuurisotien asialla. Kysymyksenä siis vaaleissa ei konservatiivipuolella ole, käydäänkö kulttuurisotia vai ei. Ainoastaan käydäänkö niitä avoimesti osana vaalistrategiaa vaiko vain varjoissa kulissien takana. Pekka Kolehmainen toimii tutkijatohtorina Turun yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksessa ja Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa. Hän tutkii antifeminismiä ja yhdysvaltalaisen oikeiston käsitteellisiä strategioita. Hänellä on tohtorin tutkinto Turun yliopiston kulttuurihistoriasta. © ISTOCK SAM MAGAZINE 2/24 | 13
KOLUMNI MANY PEOPLE RECOGNIZE how ‘polarized’ America has become. Perhaps you’ve read about that in my previous columns here in the SAM Magazine. On the one hand, it’s true. Washington’s politicians are so divided that nearly nothing gets done in the U.S. Congress. On the other hand, disagreements in Americans’ political views are not new. Differences that are nowadays roadblocks have existed for decades. So, what’s changed? Mean streets of America Finland has remained consistently number one in happiness for seven years in a row while the United States has dropped out of even the top twenty. That’s a big difference and a major change. According to New York Times columnist and author David Brooks, as well as many others, the underlying explanation is that Americans are angrier, and America has gotten meaner. Political discourse is less civil. Debates have become “If that’s what they say, I will say the exact opposite”. It’s not about the issues, it’s about winning and screwing the other side. But it’s not only politics that’s gotten nasty. Daily life in America is less kind than it used to be. Statistics show it’s true The numbers prove how tough it is. Depression, addiction, suicide, and other mental health crises are escalating exponentially. Less than half of Americans give to charity even though more than two-thirds did in the past. Civic groups and churches are dissolving. Large employers undermine unions. Nurses, teachers, police, and firefighters are changing careers because of violence against them. Developments among young Americans are discouraging. College students favor business and entertainment courses over social sciences, humanities, and hard sciences. In 1967, 85% of them said that they were “strongly motivated to develop a meaningful philosophy of life.” By 2015, 80% said money is their primary goal. Social media traps them into broadcasting inaccurate virtual portrayals of their lives for the temporary and transactional use of others to ‘like’ their sham persona in cyberspace, regardless of how mean that’s become. Other measures of anger are seen in statistics about distrust. They show that Americans have lost trust in their political institutions, especially their government in Washington. Unsurprisingly, Americans have also lost trust in each other. Two generations ago, in research that asked people: “Do you trust the people around you?” 60% said they were generally trustworthy. That’s down to 30% and even lower among younger people. Appropriate anger in America Tom A. Lippo is a Finnish-speaking American lawyer. Educated at Yale, the University of Jyväskylä and Stanford Law School, he is the founder of FACT LAW, an international law firm established in 1985. FACT is the first law firm with offices in both Finland and the United States. Tom has been a lawyer in Washington, DC based on Capitol Hill for over 40 years. 14 | SAM MAGAZINE 2/24
Angry and distrustful Americans are the new normal. It seems like that’s a bad thing, but is it? Can’t we all just get along? A typical response is to urge everyone to chill out and to choose words that are not so harsh. Billboards and handmade signs say ‘Be Kind’ and ‘Empathy’. Those platitudes infuriate me. Not everything can be fixed by telling everyone to play nice. Many Americans are fully justified in their anger and in some of their meanness too, no matter how polarizing it may be. For example: When your boss’s salary is 5 or 10 times more than yours and the company pays its CEO 1000 times more than employees who do the real work, no one should be told to shut up and sit down or be fired. They should be livid. When women are denied the opportunity to terminate pregnancies with legal abortions (even when they are pregnant as the result of rape by a stranger) there’s no requirement that they remain calm and polite. They can be as furious as they feel. When local and state governments take away their rights to vote and then deny permits for citizens to protest because of noise restrictions, a proper response is vehement and noisy outrage. When the pro-gun lobby blocks any meaningful government response to mass shootings in schools, restaurants, and grocery stores, it’s ridiculous to complain that victims’ families sound so irate when they demand more action than prayers. These are genuine scenarios in the daily lives of Americans. They feel angry and sound furious for very good reasons. As Harvard professor Robert Putnam said about distrust, Americans are distrustful of the people around them because people around them have been untrustworthy. It’s not about their perception; it’s about reality. The anger that Americans feel is real and much of it is appropriate. Anger in America won’t vanish by asking Americans to be nicer…and it shouldn’t It requires real institutional changes instead. The vast gaps in America’s wealth must be reduced by a tax system that no longer favors the ultra-rich. Civil rights need to be reinforced to protect racial minorities, women, the poor, and the working class rather than dismantled to silence their voices. Religious and ethnic differences must not be ignored by court decisions that impose white men’s morality cloaked in sanitized explanations of history that never existed. Judges who rule with those biases must be identified, exposed, and replaced. Absurdly one-sided pro-gun influence over politicians must be eliminated. The list goes on. Don’t tell me or anyone else to be nice and to silently ignore circumstances that need to change. Justifiable anger is good and necessary. Discomfort is a prerequisite for change. It’s a strong force to transform America into the nation it was created to be. It’s not wrong to be angry when it’s the right thing to do. "They feel angry and sound furious for very good reasons." SAM MAGAZINE 2/24 | 15
SAM:n viestinnän korkeakouluharjoittelija Nina Kaitemon kokemuksia liiton toimistolta. Viime kevään lopussa suoritin politiikan ja viestinnän vaihto-opintojani Brysselissä ja aloin samalla etsimään itselleni harjoittelupaikkaa syksylle. Yhteiskuntatieteellisen alan yksi parhaita ja samalla haastavimpia puolia on se, että ihmiset päätyvät töihin hyvin erilaisiin työpaikkoihin ja ennalta määritettyjä työuria ei oikeastaan ole olemassa. Selvää suunnitelmaa harjoittelupaikan suhteen ei ollut siis minullakaan, mutta yksi asia oli vaihdon aikana kirkastunut: halusin työskennellä kansainvälisessä ympäristössä ja kulttuurivaihdon parissa, joista en Suomeen vaihdosta takaisin palattuani ollut vielä valmis luopumaan. SAM:n työn keskiössä on nimenomaan kansainvälistämistyö ja erilaisten kulttuurien välisen ymmärryksen lisääminen, joten harjoittelupaikka kuulosti heti loistavalta mahdollisuudelta. Viestinnän korkeakouluharjoittelu SAM:llä ei rajautunut ainoastaan perinteisempiin viestinnän työtehtäviin kuten sosiaalisen median päivittämiseen, uutiskirjeiden kirjoittamiseen tai lehden toimituksessa avustamiseen, vaan tehtäviä pääsi tekemään juuri niin monella SAM:n toiminnan osa-alueella kuin itse vain halusi. Yhdistyskentällä työskentelyn parhaita puolia onkin se, että toiminta on jäsentensä näköistä ja kiinnostaviin aiheisiin tai tapahtumaideoihin pystyy tarttumaan nopeasti. Harjoittelun kohokohtia olivatkin esimerkiksi Liiton 80-vuotisjuhlien järjestäminen lähes 200 vieraalle, pääsy mukaan liiton uuden digitaalisen alustan kehitystyöhön sekä tuhansien Yhdysvalloista kiinnostuneiden ihmisten tapaaminen ja kontaktoiminen matkamessuilla. Käteen jäi siis paljon enemmän ja monipuolisemmin kokemusta kuin osasin ennakkoon odottaa. Harjoittelu avarsi myös omaa mieltäni erilaisista mahdollisuuksista rapakon takana. Haku töihin tai opiskelemaan Yhdysvaltoihin koetaan Suomessa usein sekä kalliina, että vaikeana ja en ollut rehellisesti itsekään ajatellut kummankaan olevan realistinen mahdollisuus minulle tässä vaiheessa elämää. SAM:n tärkeä tehtävä on kuitenkin madaltaa näitä esteitä esimerkiksi apurahojensa ja kesätyöohjelmansa kautta ja tarjota ihmisille tärkeitä mahdollisuuksia poistua mukavuusalueeltaan ja lähteä kokeilemaan omia kykyjään myös maailman toiselle puolelle. Oli todella inspiroivaa päästä työskentelemään näiden kansainvälistymiseen tähtäävien projektien parissa ja näkemään, kuinka eri taustoista tuleville ihmisille avautuivat ovet uusiin ikimuistoisiin seikkailuihin. Viime vuosien myllerrykset kansainvälisessä politiikassa ja yhtä lailla Yhdysvaltojen kuin Suomenkin sisäpolitiikassa ovat mielestäni entisestään korostaneet ruohonjuuridiplomatian merkitystä. Harjoittelu SAM:ssa on ollut politiikan opiskelijalle tervetullut muistutus siitä, että kansainväliset suhteet ovat paljon muutakin kuin hallitusten välisiä sopimuksia ja virallisia valtionpäämiesten tapaamisia. Ihmisten välisen vuoropuhelun ja kansalaisosallistumisen merkitys on valtava ja ruohonjuuritason diplomatialla voidaan oikeasti edistää rauhaa, ihmisoikeuksia, kestävämpää tulevaisuutta sekä parempaa ymmärrystä maiden ja kulttuurien välillä. Esimerkiksi kulttuurivaihto, paikallisten ihmisten arkeen ja ajatuksiin tutustuminen matkailun kautta sekä henkilökohtaisten suhteet toisista kulttuureista tuleviin ihmisiin luovat yhteyksiä, jotka kantavat yli vaikeidenkin poliittisten aikojen ja kriisien. Miten ruohonjuuritason diplomatia rakentaa maailmaa? ■ TEKSTI: NINA KAITEMO, KUVA: MARKUS MYLLYNIEMI 16 | SAM MAGAZINE 2/24
Lena Grenat toiminnanjohtaja /SAM Magazine päätoimittaja lena.grenat@samsuomi.fi SAM Hub rikkoo rajoja ja avaa mahdollisuuksia © SUVI SUOVAARA Onko jollakulla kokemusta AmTrakilla tai Greyhoundeilla reissaamisesta? Haaveiletko yrityksesi läpimurrosta USA:ssa tai oletko kiinnostunut miltä se voisi sinun tai yrityksesi kohdalla näyttää? Tässä muutamia keskustelun avauksia uudessa SAM Hubissa. Jo reilut 200 SAM:läistä sekä Suomessa että USA:ssa on liittynyt alustaan, mutta sinäkin mahdut vielä mukaan. Avaan tässä hieman alustan tarkoitusta ja syitä miksi siihen lähdimme. Perinteisesti monissa organisaatioissa päätöksenteko on usein kovin hierarkkinen prosessi, jossa jäsenen ääni ja toiveet tahtovat jäädä kuulematta. Erityisesti digitaalisen aikakauden myötä on noussut esiin tarve demokraattisemmalle ja osallistavammalle lähestymistavalle, joka mahdollistaa jäsenten suoran vaikuttamisen päätöksentekoon. Tähän tarpeeseen on luotu SAM Hub-digialusta, joka tarjoaa jäsenilleen ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. SAM Hub ei ole vain perinteinen tiedonjakokanava, vaan se on luotu edistämään tasavertaista osallistumista ja yhteisön voimaa. Yksi SAM Hubin keskeisistä ominaisuuksia on jäsenten mahdollisuus luoda sisältöä ja osallistua keskusteluihin samanarvoisina toimijoina. Tämä tarkoittaa sitä, että ei enää ole vain hallinnollisia edustajia, jotka ”määräävät”, mitä sisältöä tuotetaan tai millaisia päätöksiä tehdään. Sen sijaan SAM Hub tarjoaa foorumin, jossa kaikki jäsenet voivat tuoda omat näkemyksensä ja ideansa esiin. Lisäksi keskustelua voidaan käydä suoraan jäseneltä jäsenelle ilman sen kummempia esittelyitä. Tämä lähestymistapa edistää avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja monimuotoisuutta päätöksenteossa. Se luo myös vahvemman yhteisön tunteen, kun jäsenet kokevat, että heidän äänensä kuullaan ja heillä on merkityksellinen rooli yhteisön kehittämisessä. Tällä hetkellä alustalla keskustellaan mm. seuraavista aihepiireistä: USA:n matkailu, historia, politiikka, työnteko, opiskelu ja paljon muuta. Valitse oma ryhmäsi, esittele itsesi ja tule mukaan keskusteluun! Kaiken kaikkiaan SAM Hub edustaa uudenlaista lähestymistapaa jäsenten osallistamisessa ja päätöksenteossa. Parhaillaan se osoittaa, että digitaalinen teknologia voi toimia voimavarana demokraattisen ja osallistavan yhteisön rakentamisessa, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja tuoda omat näkemyksensä esiin. Kiitos ystävyydestäsi! SAM Hub ei ole vain perinteinen tiedonjakokanava, vaan se on luotu edistämään tasavertaista osallistumista ja yhteisön voimaa. AJANKOHTAISTA SAM MAGAZINE 2/24 | 17
Tervetuloa mukaan -digialustalle ◄ Alustamme aktiiviset jäsenet saavat palkkioksi kultaa ja kunniaa! Palkitaanko sinutkin aktiivisuudestasi huvittavalla Hubittaja-kunniamerkillä ► Hubin avulla pysyt myös kärryillä viimeisimmistä SAM:iin liittyvistä uutisista ja tiedotteista. Uutisportaalimme kautta saat heti ensimmäisenä tiedon uusista ohjelmistamme, julkaisustamme ja tapahtumistamme. ► SAM Hub on ainoa paikka, jossa voit katsoa verkkowebinaariemme ja tilaisuuksiemme tallenteet jälkikäteen. Alustalla pääsee jo nojatuolimatkalle Havaijille, tutustumaan USA:n poliittiseen järjestelmään ja saa vinkkejä CV:n hiomiseksi Yhdysvaltain työmarkkinoille. ◄ ► Uusi digialustamme on hyödyllinen työkalu myös jäsenyhdistyksillemme. Alustan kautta voit tiedottaa esimerkiksi omista tapahtumistanne ja avoinna olevista vapaaehtoistehtävistänne. Hubista löytyy myös kätevä jäsenyhdistykselle tarkoitettu materiaalipankki, josta löydät kaikki yhdistyselämän arkea koskevat asiakirjat.
► SAM Hubin on valtakunnallinen ja maailmanlaajuinen alusta, jonka jäseniä löytyy sekä kotosuomesta että rapakon takaa Yhdysvalloista. Kätevän kartan ja jäsenhakemiston avulla pystyt verkostoitumaan juuri sinua kiinnostavien SAM:n jäsenien kanssa. Olethan jo liittynyt SAM:n jäsenille tarkoitettuun digialustaan SAM Hubiin? Jos et, jäät paljosta paitsi! ► Verkostoituminen on myös yksi digialustamme ydintoiminnallisuuksia. Alustan kautta voit esimerkiksi suunnitella seuraavaa hyppyäsi uramarkkinoilla tai etsiä yrityksellesi edustajaa USA:ssa. Alustan Business Café ja yrittäminen sekä työnteko -ryhmä ovat paikkoja, jossa voit ottaa seuraavan askeleen kohti unelmaasi ja löydät uusia kontakteja . ◄ ► Oletko kiinnostunut esimerkiksi Yhdysvaltain kulttuurista, politiikasta tai sukututkimuksesta? Sitten SAM Hub on paikka juuri sinulle! Alustalta löydät moninaisia ryhmiä, joissa voit keskustella kaikesta aina historiasta urheiluun asti. Liityttyäsi sinua kiinnostavaan ryhmään, voit avata tai liittyä mukaan keskusteluun. Etkö löydä Hubista sinua kiinnostavaa ryhmää tai yhteisöä? Ole rohkeasti yhteydessä ylläpitäjiin osoitteessa info@samsuomi.fi, niin pistämme ryhmän pystyyn.
Ensimmäiset SAMbassadorit ovat nyt valittu Voit seurata kahden ensimmäisen SAMbassadorien matkaa Yhdysvaltoihin SAM:n eri sosiaalisen median kanavistamme. Lisäksi voit tavata heidät SAM:n tulevissa tapahtumissa. Keitä ovat SAMbassadorit? SAMbassadorit ovat ruohonjuuritason lähettiläitä, joiden tehtävä on rakentaa siltoja Suomen ja Yhdysvaltojen välille. Jokaisen SAMbassadoriksi valikoituvan matkan tarkoitus on erilainen, mutta heidän missionsa silti sama: uusien innovaatioiden synnyttäminen ja SAM:n paikallistoiminnan tukeminen. Tavoitteenamme on, että SAMbassadorien matkoillansa oppimat uudet taidot, tiedot ja näkökulmat eivät jäisi pelkästään heidän käyttöönsä, vaan että ne tuotaisiin mukaan rikastuttamaan toimintaamme niin paikallistasolla kuin myös laajemmin koko yhteisössämme. Kunnianhimoinen tavoitteemme on lähettää SAM:n 80-vuotisen historian kunniaksi yhteensä 80 SAMbassadoria matkalle Yhdysvaltoihin. Haluatko auttaa meitä tekemään tästä unelmasta totta? Lahjoita seuraavan sivun tiedoilla Matching Fund -rahoituskampanjaamme. Olen 32-vuotias kotkalainen pankissa työskentelevä asiantuntija. Sain viettää elämäni kesän vuonna 2016 Wisconsin Dellsissa uimavalvojana SAM:n kautta saamani työpaikan kautta. Kyseisen kesän aikana loin vahvoja tunnesiteitä Yhdysvaltoihin, ja tästä lähtien haluni palata Yhdysvaltoihin on ollut jatkuva. Haluan SAMbassadorina tehdä oman osani Suomi-Amerikka-yhteisön hyväksi kiitoksena siitä ikimuistoisesta kesästä, jonka sain Wisconsinissa kokea. SAMbassador-matkani suuntaa Charlestonin kaupunkiin Georgian osavaltiossa, jossa haluan osallistua kuukausittain järjestettävään taidekävelyyn. Palattuani takaisin Suomeen haluaisin jakaa muille SAM:n jäsenille kokemukseni taiteen merkityksestä hyvinvoinnin lisääjänä esimerkiksi Paint & Tea -tapahtumien muodossa, jossa maalattaisiin ohjaamani Charlestonin taidekävelyn innoittamia taideteoksia ja nautittaisiin paikallisella georgialaisella teeviljelmällä kasvatettua teetä. Olen 28-vuotias alun perin Vaasasta maailmalle lähtenyt ja muutaman välipysäkin kautta myöhemmin helsinkiläistynyt luovien alojen sekatyöläinen. Päivätyökseni luon ja tuotan live-spektaakkeleita. Illat työskentelen kameran toisella puolella ammattitanssijana- ja esiintyjänä. SAM:n jäseneksi liityin jo vuonna 2015, kun aloitin yliopisto-opintoni Yhdysvalloissa. Rapakon takana kohteeni SAMbassadorina on Los Angelesin kaupungissa Kalifornian osavaltiossa, jossa haluan harjoitella Hollywoodin legendaarisissa tanssikouluissa ja imeä samalla vaikutteita esiintyjänä sekä luovana tekijänä. Matkani aikana ja sen jälkeen haluan jakaa kokemuksiani ja tanssin lahjan myös muiden SAM:n jäsenten kanssa. Venla Hakkarainen Matti Myllyaho 20 | SAM MAGAZINE 2/24
vuotta SAMbassadoria tarinaa Lahjoita Vaikuta Toteuta unelma Auta meitä toteuttamaan 80 unelmaa! Voit lahjoittaa suoraan kampanjan pankkitilille tilinumerolla FI21 1555 3000 1294 61 tai MobilePayn kautta numerolla 44269. Varainkeruulupa RA/2023/1248. 80 Voit myös lahjoittaa skannaamalla oheisen QR-koodin. SAM MAGAZINE 2/24 | 21
MATKAILU Monipuolinen ja innostava Seattle on suomalaiselle sikäli helppo, että sinne pääsee lentäen yhdellä vaihdolla, aiemmin jopa suorilla lennoilla. Itse lensin Pariisin kautta, eivätkä lentokenttämuodollisuudet ole koskaan sujuneet yhtä sutjakkaasti. Sitä tietysti arvostaa, sillä matkapäivälle kertyy pituutta. Itse lentomatkaan liittyvä ainoa kehityskohta oli Yhdysvaltoihin tullessa maahan saapuvien matkustajien jonot, jotka kertyivät pitkiksi ja etenivät hitaasti. Sitä taas kompensoi helppo junakyyti keskustaan. Link Light Rail -yhteys kulkee lentokentältä ydinkeskustaan ja vähän yli. Helpointa on hankkia heti lentoasemalla lippuautomaatista niin sanottu Orca-kortti, muovinen matkustuskortti, johon saa ladattua haluamansa summan. Juniin mentäessä korttia vilautetaan sekä asemalle mennessä että poistuttaessa keltaisessa tolppalukijassa. Sama kortti käy myös busseissa, jolloin Orcaa vilautetaan vain kerran bussiin noustessa kuten Suomessakin. Samaisella kortilla matkustin myös monoraililla Westlake Centerin asemalta kuululle näköalatornille Space Needlelle. Avaruusajassa Omassa mielessäni juuri Space Needlen ikoninen siluetti on se, joka ensimmäisenä tulee mieleen, kun mietin Seattlea. Space Needle rakennettiin vuonna 1962 Maailmannäyttelyyn, ja se on edelleen yksi maailman valokuvatuimmista kohteista. Sinänsä hissi ei juuri tunnu vatsanpohjassa, mutta kun astuu ulos ufonmallisen huipun ”lasiterassille”, pitää nielaista pari kertaa. Häkellyt22 | SAM MAGAZINE 2/24
■ TEKSTI JA KUVAT: EEVA VÄNSKÄ tävä panoraamanäkymä levittäytyy koko kaupungin yli ja Pugetinsalmelle, jossa suuret laivat näyttävät kylpyammeleluilta. En uskaltaudu nojaamaan lasiin, vaan tyydyn normiselfiehen ja maisemakuviin. Space Needle on hieno paikka saada kokonaiskäsitys kaupungista. Maisemaa reunustaa Kaskadien vuorijono ja komea Olympic-vuori. Taivaanrantaan kertyy tummia pilviä, mikä vain lisää kontrastia keskustan rakennusten heijastaviin ikkunalaseihin. 184 metriä korkea Space Needlen torni jää kuitenkin toiseksi Columbia Centerin pilvenpiirtäjälle, joka kohoaa 295 metrin korkeuteen. Rakennuksessa on Sky View Observatory –näköalakerros, jonne pääsee maksua vastaan ihailemaan maisemaa ja ottamaan valokuvia. Kannattaa tarkistaa aukiolo ennen paikalle menemistä, sillä näköalatasanne on auki vain osan aikaa viikosta. Kätevästi Columbia Centerin vieressä sijaitsee kirjasto, jossa voi piipahtaa, vaikkei muuta kuin vilkaisemassa erikoista arkkitehtuuria. Verkkomainen seinä-kattorakenne ja kuin steampunk-ajan ilmalaivan purjeuloke jalkakäytävän yllä ihmetyttävät. Sisätiloista löytyvät punaiset portaat ja mainio pieni kirjakauppa. Selkeä keskusta Seattle on helposti hahmotettava suureksi kaupungiksi. Rakennettu ympäristö lähtee levittymään rannasta käsin Avenueittain, jotka on nimetty järjestysnumeroilla. Ensimmäinen Avenue on lähinnä rantaa ja yhdeksäs on jo aika kaukana. Ranta ja tornitalot tuovat mieleen San Franciscon miljöön, vaikka Seattle Seattlen kaupunki Luoteis-Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa tarjoaa häkellyttävän yhdistelmän kaupunkielämää ja luontoympäristöä. Tule mukaan tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin tässä pohjoisen urbaanissa keskuksessa. Space Needle on viehättänyt turisteja yli 60 vuotta. © UNSPLASH SAM MAGAZINE 2/24 | 23
nimeltään Seattle Seahawks ja jääkiekkojoukkueen nimi on Krakens´s. Seattle Sounders FC taas on perinteisen jalkapallon joukkue. Oli matkustajan mielenkiinnon kohde sitten mikä tahansa, Seattlesta löytyy jokaiselle jotain. Sen ydinkeskustassa on helppo kävellä, mutta kattava julkinen liikenneverkko takaa sen, että pääsee mihin haluaa, ilman että tarvitsee vuokrata autoa. Ensi kerralla, kun menen Seattleen, varaan enemmän aikaa ja etsin jonkun luontoretkiä tarjoavan yrityksen palveluita, joissa osataan liikkua luonnossa ympäristöä kunnioitta1.Space Needle Must see -paikka listalla, täytyy kokea itse. Muista kokeilla myös lasilattialla seisoskelua. 2.Pike Place Market Värikäs torialue lukuisine pienine putiikkeineen ja kojuineen. 3.Columbia Center -pilvenpiirtäjä Lintuperspektiivi toiselta puolelta kaupunkia kuin Space Needle; erityisesti kirjaston katto näyttää hienolta (futuristiselta kalaverkolta). 4.Ranta Vietä mukava päivä meren äärellä, syö kalaravintolassa ja tee ostoksia. 5.Kirjasto Kaipaatko hengähdystaukoa? Seattlen pääkirjasto on upea arkkitehtuurin taidonnäyte, jonka sisätiloista paljastuu myös muun muassa punaiset portaat sekä oma kirjakauppa. Rannan tuntumassa on mukavaa pysähtyä katsomaan vesiliikennettä tai rannan ihmisiä. Kannattaa käydä TOP5: Seattlen viileämpi ilmasto sopii itselleni Kalifornian hellettä paremmin. Seattlen ilmasto on lauhkea, talvisin ei yleensä tule lunta, mutta vettä sitäkin useammin. Kesät ovat viileähköt. Itselleni maaliskuinen matka toi erehdyttävästi mieleen tutun Helsingin lehdettömine puineen ja paikallisjunineen: kuin olisi tullut kotiin, mutta vieraalla vivahteella. Helppous ja tuttuus laskivat Seattleen tutustumisen kynnystä. Toisaalta korona on verottanut keskustan asiakkaita ja sitä myötä palveluja. Myös köyhyys näyttäytyi katukuvassa ihmisten kirjossa, vaikka kodittomia ei näkynytkään paljon. Monipuolinen tarjonta Piipahdin myös kuululla Pike Place Marketilla. Kävin itseään maailman vanhimmaksi sarjakuvakaupaksi tituleeraavassa Golden Age Collectables -liikkeessä. Jos pitää sarjakuvista ja popkulttuurista, voi hyllyjen äärellä vierähtää tovi. Kaupungin keskustan kupeessa on suuri stadion, jossa järjestetään massiivisia urheilutapahtumia. Kaupungin amerikkalaisen jalkapallon joukkue on Monoraililla pääsee keskustasta suoraan Space Needlelle kätevästi ja edullisesti. © UNSPLASH 24 | SAM MAGAZINE 2/24
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==