6 | SAM MAGAZINE 1/25 AJANKOHTAISTA kanssa. Lainarahan hinta on siten yhä korkeammalla kuin ennen pandemiaa. Erinomainen taloustilanne ei olekaan tullut aivan ilmaiseksi. Vaikka pandemian jälkeinen laajamittainen elvytys auttoi Yhdysvaltojen taloutta kasvamaan nopeasti pandemiaa edeltäneen tason yläpuolelle, on tutkimuksissa saatu näyttöä siitä, että se osaltaan myös pitkitti korkean inflaation aikaa. Inflaation pitkittyminen puolestaan tarkoitti korkeampia korkoja pidempään kuin muutoin olisi ollut tarpeen. Korkeampi korkotaso eli lainarahan hinta voidaan siis nähdä yhtenä onnistuneen talouspolitiikan kustannuksena. Finanssipoliittisen elvytyksen hinta näkyy myös toisaalla – nimittäin ennätyssuurena liittovaltion velkaantumisena, jonka ennakoidaan jatkuvan vielä tulevinakin vuosina. Yhdysvaltojen kongressin budjettitoimisto, Congressional Budget Office eli CBO, julkaisi tammikuussa ennusteensa liittovaltion budjetti- ja talousnäkymistä vuoteen 2029 asti. CBO:n mukaan liittovaltion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee ennätyskorkealle vuonna 2029. Budjettialijäämä ja tulevaisuuden haasteet Liittovaltion budjetti on ollut ylijäämäinen viimeksi vuonna 2001. Toisin sanoen menot ovat ylittäneet tulot jo yli toistakymmentä vuotta, ja koko tämän ajan erotus on rahoitettu velalla. Vielä 2000-luvun alussa alijäämät pysyttelivät 2-3 prosentin tuntumassa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen sijaan pandemiavuosien 20202021 jälkeen alijäämät ovat kasvaneet jopa yli kuuteen prosenttiin. Näin siis yllättävänkin hyvästä talouskasvusta huolimatta. Velkaantumisen osalta Yhdysvallat ei siten juuri poikkea monista muista kehittyneistä talouksista; erityisesti Euroopasta, jossa monet maat pyrkivät hillitsemään velkaantumistaan. Yhdysvallat kuitenkin poikkeaa muista eräällä merkittävällä tavalla. Moni eurooppalainen valtio on hyvin velkaantunut, vaikka verotus on kireää. Esimerkiksi Ranskan veroaste eli verotuottojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 OECD-maiden korkein, lähes 44 prosenttia. Samana vuonna OECD-maiden keskimääräinen veroaste oli melkein 34 prosenttia. Sitä vastoin Yhdysvaltojen veroaste oli noin 25 prosenttia, ja siten 38 OECD-maan joukossa seitsemänneksi alhaisin. Velkaantuneen Ranskan mahdollisuudet suitsia velkaantumistaan lisäverotuloja keräämällä ovat siten huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvaltojen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelikin Yhdysvalloille kesäkuussa 2024 useita toimia budjettialijäämien pienentämiseksi. IMF:n näkemyksen mukaan ajankohta olisi otollinen muun muassa veronkorotuksille, etuusjärjestelmien uudistamiselle ja muille menosäästöille, sillä talous on hyvässä vedossa. Saman viestin lähes samaan aikaan esitti OECD maaraportissaan. Kumpikaan järjestöistä ei ehdottanut nopeaa sopeutusta, vaan useampivuotista suunnitelmaa budjetin tasapainottamiseksi. Monivuotista suunnittelua tarvitaan myös siksi, että edes Yhdysvallat ei ole suojassa väestön ikääntymiseltä. Ikääntymisen myötä muun muassa eläke- ja terveydenhuoltomenojen ennakoidaan merkittävästi kasvavan. OECD:n mukaan Yhdysvaltojen terveydenhuoltomenot henkeä kohden ovat jo nyt OECD-maiden suurimmat. Euroopan maat miettivät parhaillaan kuumeisesti, kuinka saavuttaa Yhdysvaltojen talous- ja tuottavuuskasvu. Osin väestön ikääntymisen vuoksi myös Yhdysvallat joutuu tekemään toimia taatakseen kansalaisilleen korkean elintason myös tulevaisuudessa. Päivi Puonti on taloustieteen tohtori ja toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:ssa ennustepäällikkönä. Hän vastaa Suomen talouden ennuste- ja seurantatoiminnasta, ja tekee empiiristä tutkimusta makro- ja julkistalouden tutkimusohjelmassa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==