SAM MAGAZINE 1/25 | 13 pauttaa (Arbeit macht frei). Suomessa toimii yhä Rauhanpuolustajat-niminen järjestö, jonka keskeisin perintö on ollut totalitarismin tukeminen ihmisoikeuksien kustannuksella. Monet DEI-kriitikot katsovatkin, että todellisuudessa kyse on ideologisen yhdenmukaisuuden ja etnisen syrjinnän tuottamisesta. Trumpin mukaan Bidenin hallinnon DEI-linjaukset ovat ”laittomia ja moraalittomia.” Kiintiöistä moninaisuuteen Vuonna 1974 Allan Bakke ei saanut opiskelupaikkaa Kalifornian yliopiston (UC Davis) lääketieteellisestä tiedekunnasta, joka oli varannut 16 aloituspaikkaa rodullisten vähemmistöjen edustajille. Bakke katsoi, että häntä syrjittiin hänen (valkoisen) rotunsa perusteella. Yhdysvaltain korkein oikeus yhtyi tähän näkemykseen vuonna 1978. Päätöksessä todettiin, että rodullisten kiintiöiden käyttö pääsyvaatimuksissa on perustuslain vastaista, mutta samalla todettiin, että yliopistot voivat ottaa rodun huomioon yhtenä monista tekijöistä monimuotoisen opiskelijakunnan saavuttamiseksi. Päätös kielsi siis kiintiöt, mutta salli ulkoisiin ominaisuuksiin perustuvan ”positiivisen erityiskohtelun” (affirmative action), jos sen tavoitteena on turvata yhteisön moninaisuus. Tämä korkeimman oikeuden linjaus johti kokonaisvaltaiseen valintamekanismiin, jossa hakijan persoonaan liittyviä ominaisuuksia – kuten sukupuolta, ihonväriä ja elämänkokemuksia – voidaan huomioida akateemisten ansioiden ohella. Moninaisuuden itseisarvoa korostava ajattelutapa ei kuitenkaan poistanut syrjinnän mahdollisuutta. Etnisten ryhmien väliset erot arvosanoissa ja soveltuvuustesteissä johtavat väistämättä tilanteeseen, jossa moninaisuuden saavuttamiseksi ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti. Yhdysvalloissa on havaittu esimerkiksi, että aasialaistaustaisilta opiskelijoilta vaaditaan muita ryhmiä korkeampi pätevyystaso. Akateemisesti keskivertoisten hakijoiden joukossa vain 20 prosenttia aasialaisista pääsee lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vastaava osuus mustien hakijoiden keskuudessa on 80 prosenttia. Näin ollen mustien hakijoiden on tilastollisesti neljä kertaa helpompaa päästä lääkärinkoulutukseen Yhdysvalloissa. Vuonna 2023 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi lopulta moninaisuuteen tähtäävän erityiskohtelun toteamalla, että rotutietoiset valintakriteerit loukkaavat perustuslain yhdenvertaisuussuojaa. Erityiskohtelua vastustanut taho katsoi, että yliopistot syrjivät etenkin aasialaistaustaisia hakijoita. Todistusaineiston mukaan aasialaiset saivat systemaattisesti alempia pisteitä subjektiivisissa arviointikriteereissä, kuten ”miellyttävyys” ja ”rohkeus”. Kriitikoiden mukaan tällaiset mittarit ovat mielivaltaisia ja niitä on käytetty syrjivästi. Syrjivää tasaamista Jos organisaation tavoitteena on edistää moninaisuutta, se automaattisesti sitoutuu lopputulemien tasaamiseen (equity) mahdollisuuksien tasa-arvon (equality) kustannuksella. Ei ole yllättävää, että tällainen ajattelutapa on epäsuosittua Yhdysvalloissa, jossa uskotaan edelleen yksilön kykyyn pärjätä omillaan. Tämän arvomaailman mukaisesti enemmistö amerikkalaisista vastustaa vähemmistöjen erityiskohtelua yliopistojen valintapäätöksissä. Jopa mustien keskuudessa alle puolet kannattaa tätä käytäntöä. DEI ja positiivinen erityiskohtelu eivät rajoitu vain opiskelijavalintoihin, vaan nämä käytännöt ovat levinneet myös virantäyttöön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana akateemiseen virkaan hakevilta Yhdysvalloissa on vaadittu omakohtainen lausunto siitä, miten he huomioivat moninaisuuden ja muut DEI-arvot työssään. Tällainen lausunto on ollut olennainen osa hakuprosessia ansioluettelon ja koulutuksen ohella. Näitä lausuntoja on verrattu pakotettuihin uskontunnustuksiin. Hakijoiden on sitouduttava tiettyyn arvomaailmaan päästäkseen edes harkintavaiheeseen. Esimerkiksi Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella peräti 76 prosenttia virkaan pätevistä hakijoista hylättiin pelkän DEI-lausunnon perusteella. Lausuntojen avulla karsitaan pois hakijoita, joiden ominaisuudet eivät edistä laitoksen moninaisuutta. Esimerkiksi valkoisten osuus Berkeleyn yliopiston hakijoista oli alun perin 54 prosenttia, mutta lopullisessa valintavaiheessa vain 14 prosenttia. Ideologinen yhdenmukaisuus Ulkoisten ominaisuuksien lisäksi DEI-lausuntojen avulla valitaan hakijoita, joiden maailmankuva vastaa hallitsevaa ideologiaa. Monet – minä mukaan lukien – katsovat, että DEI-kriteerien tarkoituksena on luoda ulkoisesti monimuotoisia yhteisöjä, joiden jäsenet kuitenkin ajattelevat samansuuntaisesti. Poliittisesti konservatiivisten tai maltillisten tutkijoiden osuus Yhdysvaltain yliopistoissa onkin laskenut vuosi vuodelta, ja monilla yhteiskuntatieteen aloilla heitä ei näy lainkaan. Valkoisen talon DEI:n vastaisen linjauksen tarkoituksena on ”lopettaa laiton syrjintä ja palauttaa kykyihin perustuva mahdollisuus menestyä”. Omien kokemusteni perusteella DEI on epäonnistunut ja kansalaisia jakava kokeilu, joka ansaitsee paikkansa historian romukopassa. Jukka Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy väkivaltaan ja vertailevaan kriminologiseen tutkimukseen eri maiden välillä. Lisäksi hän on tunnettu akateemisen maailman vinoumien kriitikkona ja kirjoittaa näistä aiheista Verkkouutisiin sekä useisiin englanninkielisiin julkaisuihin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==