SAM MAGAZINE 1/25 | 1 MAGA Z I N E NÄIN JÄRJESTÄT PAINT & TEAJÄSENTAPAHTUMAN AMERIKAN PÄIVÄT ELOKUUSSA 2025 Yhdysvallat – Suomen tärkeä kauppakumppani 2025 1
2 | SAM MAGAZINE 1/25 SAM MAGAZINE on Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton (SAM) julkaisema jäsenlehti. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa painettuna sekä näköislehtenä (samsuomi.fi/sam-lehti) ja digilehtenä, www.sammagazine.fi. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2025, artikkelit ja muu aineisto pyydetään toimittamaan sähköpostitse toimitukseen 25.4. mennessä. Lehden artikkeleissa esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä siten välttämättä vastaa lehden toimituksen tai SAM:n kantaa. Kukin kirjoittaja edustaa vain itseään ja vastaa omista väitteistään. Toimituksella on oikeus käsitellä ja lyhentää artikkeleita. Tekijän luvalla tilattua aineistoa voidaan käyttää korvauksetta lehden uudelleenjulkaisuissa. 79. vuosikerta ISSN 2489-8538 (painettu), ISSN 2489-8546 (verkkojulkaisu) 2025 Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto SAM PL 45, 00101 Helsinki, info@samsuomi.fi, 040 522 9288 (arkisin klo 10-15) www.samsuomi.fi @samsuomi.fi @SAMsuomi Puheenjohtaja Otto Meri, otto.meri@samsuomi.fi Toiminnanjohtaja/päätoimittaja Lena Grenat, lena.grenat@samsuomi.fi Projektipäällikkö/toimitussihteeri Kirsi Rutonen, kirsi.rutonen@samsuomi.fi Ilmoitusmarkkinointi SAM:n toimisto, info@samsuomi.fi Ulkoasu Tuulia Oksanen, Punamusta Oy Paino PunaMusta Oy Digilehdessä julkaistaan artikkeleita ja kolumneja viikottain. Lue niitä osoitteessa www.sammagazine.fi MAGA Z I NE 1 3 Arkadianmäeltä tunnustusta liitollemme 4 Yllättävän vahva Yhdysvaltojen talous 8 Cultural Differences Can Impact the Success of a Finnish Company Targeting the US Market 12 DEI on epäsuosittu linjaus – hyvästä syystä 14 Uusia ääniä digilehdessä – tutustu kolumnisteihimme! 15 Satsaa vaikuttavuuteen 16 Onko poliittinen peli hämärtänyt Yhdysvaltain korkeimman oikeuden perimmäisen tarkoituksen? 19 Jatkathan SAM-jäsenyyttäsi! Yhdysvallat-ystävyyttä ja -yhteistyötä tarvitaan juuri nyt 20 Taking President Trump Literally 23 Siltoja tulevaisuuteen – SAM:n vuoden 2025 tavoitteet 24 Tervetuloa Amerikan Päiville Hämeenlinnaan 8.-10.8.2025! 26 Mitä suomalaiset voivat oppia amerikkalaisesta yhdistystoiminnasta? 28 SAMbassador-ohjelma toi Kotkaan palan eksoottista Etelä-Carolinaa 32 Tapahtumakalenteri 33 Jäsenyhdistyksiltä Kansikuva: iStock by Getty Images
SAM MAGAZINE 1/25 | 3 Arkadianmäeltä tunnustusta liitollemme Otto Meri Liittohallituksen ja SAM apurahasäätiön puheenjohtaja otto.meri@samsuomi.fi PÄÄKIRJOITUS Joulukuussa saimme tiedon, että eduskunta on hyväksynyt valtiovarainvaliokunnan esittämän 60 000 euron hankeavustuksen Suomi-Amerikka Yhdistysten liitolle vuodelle 2025. Avustus tuli yllätyksenä, vaikka olimme tehneet sen eteen paljon töitä. Vuonna 2024 tapasimme kansanedustajia ja muita päättäjiä ja toimme heille esille toimintaamme ja SAM:ia yleisemmin. Avustus on monelle tapaa merkityksellinen. Ensinnäkin se osoittaa, että toimintaamme arvostetaan ja se koetaan tärkeänä. Jopa aivan kansanvallan huipulla eli Suomen eduskunnassa. Toisekseen hankeavustus on tärkeä, koska se mahdollistaa toiminnan jatkamisen ja laajentamisen. Toiminta on väline edistää yhdistyksemme tavoitteiden toteutumista, eli Suomen ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden syventämistä, kulttuurien vaihtoa ja nuorten opiskelu- ja työntekomahdollisuuksien parantamista USA:ssa. Vuonna 2025 jatkamme aktiivista toimintaa niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Nuorten työskentely- ja opiskelumahdollisuuksien edistäminen tulee olemaan entistä korostuneemmassa asemassa. Tässä työssä myös SAM apurahasäätiöllä on merkittävä asema. Erityisesti viime vuosina apurahasäätiön toiminta on laajentunut, kun uusia lahjoittajia on tullut mahdollistamaan suomalaisten nuorten pääsyä Yhdysvaltain huippuyliopistoihin opiskelemaan. Lisäksi tänä vuonna liittohallituksessa jatkamme paikallisyhdistysten toiminnan tukemista. Erityisesti digitalisaatio ja sen mukanaan tuomia hyötyjä pyrimme tuomaan jäsenyhdistystemme käyttöön. Lisäksi autamme paikallisyhdistyksiä kaikin käytössä olevin keinoin. Ennen kaikkea henkilökohtaisesti haluan varmistua siitä, että yhteydenpito liittohallituksen ja jäsenyhdistysten välillä on toimivaa ja viesti kulkee molempiin suuntiin. Myönnän, että liittomme tilanne on myös eräällä tavalla haastava. Donald Trump on aloittanut väkevästi Yhdysvaltain presidenttinä. Mielikuvat USA:sta muotoilevat usein presidentin toimintaa. Tällä perusteella monet eurooppalaiset ja suomalaiset kokevat Trumpin toimet jopa eräänlaisena uhkana Euroopan turvallisuudelle. Mutta kuten aikaisemminkin olen todennut, maidemme välisten kansalaisten suhteet eivät saa riippua kulloisistakin vallanpitäjistä. Kansakuntiemme sidos on istuvia presidenttejä vahvempi.
4 | SAM MAGAZINE 1/25 Yhdysvaltalaiset ammattiennustajat ovat viimeisen parin vuoden aikana ennustaneet Yhdysvaltojen talouskasvun alakanttiin. Talouden kehitys on siis kerta toisensa jälkeen yllättänyt ennustajat positiivisesti. ■ TEKSTI: PÄIVI PUONTI, KUVAT: ISTOCK BY GETTY IMAGES Yllättävän vahva Yhdysvaltojen talous AJANKOHTAISTA
SAM MAGAZINE 1/25 | 5 Vaikka takana on jo kaksi vahvan talouskasvun vuotta, ovat kuluvan vuoden näkymät yhä hyvät. Yhdysvaltojen talouden odotetaan kasvavan noin 2 prosenttia viime vuodesta, työttömyyden jäävän keskimäärin 4 prosenttiin ja inflaation hidastuvan koko ajan lähemmäs keskuspankin kahden prosentin tavoitetta. Tiedot ilmenevät Blue Chip -kyselystä, joka kokoaa yhteen 50 talousennustajan näkemykset. Yhdysvaltojen hyvä taloustilanne on poikkeus muihin suuriin talousalueisiin verrattuna - erityisesti Eurooppaan ja Kiinaan, jotka kamppailevat rakenteellisten ongelmien ja pysyvästi aiempaa hitaamman talouskasvun kanssa. Yhdysvallat on jo pidempään menestynyt taloudellisesti Eurooppaa paremmin, mutta aivan viime vuosina ero on ollut poikkeuksellisen suuri. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on toki painanut Eurooppaa aivan eri lailla kuin Yhdysvaltoja, mutta Yhdysvaltojen talous on ollut poikkeuksellisen vahva myös muihin kehittyneisiin talouksiin kuten Japaniin, Iso-Britanniaan ja Kanadaan verrattuna. Ero ei myöskään ole täysin selitettävissä nopeasti kiihtyneellä inflaatiolla, sillä sekä inflaation kiihtyminen että siitä seuranneet keskuspankkien koronnostot tapahtuivat yhtä lailla kaikkialla. Mikä sitten selittää Yhdysvaltojen talouden hyvää suoriutumista? Kulutusvetoinen talous kasvun tukena Syitä voi lähteä etsimään talouden rakenteista. Yhdysvaltojen talous on vahvasti kulutusvetoinen. Maailmanpankin tilastojen mukaan kotitalouksien kulutus muodostaa lähes 70 prosenttia Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta, kun taas Suomessa ja euroalueen suurimmissa talouksissa Saksassa ja Ranskassa vastaava luku on vain vähän yli 50. Siten myös viime vuosien vahva talouskasvu on johtunut pääasiassa kotitalouksien kulutuksesta. Koronapandemian aikana yhdysvaltalaisille kotitalouksille kertyi suuri määrä säästöjä, joilla kulutusta on rahoitettu. Säästöjen kertymiseen johti pandemian aikainen valtava finanssipoliittinen elvytys, joka sisälsi työttömyysetuuksien lisäksi suoria tulonsiirtoja kotitalouksille. Elvytyksen myötä käytettävissä olevat tulot kasvoivat niin paljon, että kotitaloudet jatkoivat kuluttamistaan poikkeuksellisesta hintojennoususta huolimatta. Elvytyksen ja kertyneiden säästöjen lisäksi kotitalouksien kulutusta on tukenut erinomainen tilanne työmarkkinoilla. Vuoteen 2022 tultaessa työttömyysaste oli laskenut pandemiaa edeltävälle ennätysalhaiselle tasolleen eli lähelle 3,5 prosenttia. Sittemmin työmarkkinoiden veto on hiipunut vain hieman. Näin ollen kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat jatkaneet kasvuaan – ja sen seurauksena myös kulutus. Erityisesti Eurooppaan verrattuna Yhdysvallat on myös viime vuosina hyötynyt huomattavasti energiaomavaraisuudestaan. Monien muiden maiden ohella Euroopan talousveturi Saksa hyödynsi edullista venäläistä maakaasua aina siihen asti, kunnes Venäjän hyökkäsi Ukrainaan. Hyökkäyssota aiheutti Eurooppaan energiakriisin, jollaista Yhdysvalloissa ei nähty. Yhdysvallat on jossain määrin pikemminkin hyötynyt Euroopan energiakriisistä, kun kysyntä sen nesteytetylle maakaasulle on kasvanut. Velkaantumisen ja inflaation hintalappu Vaikka inflaatio Yhdysvalloissa on hidastunut koko ajan lähemmäs keskuspankki Fedin kahden prosentin tavoitetta, on hyvä taloustilanne antanut aihetta jarrutella koronlaskujen Maailmanpankin tilastojen mukaan kotitalouksien kulutus muodostaa lähes 70 prosenttia Yhdysvaltojen bruttokansantuotteesta.
6 | SAM MAGAZINE 1/25 AJANKOHTAISTA kanssa. Lainarahan hinta on siten yhä korkeammalla kuin ennen pandemiaa. Erinomainen taloustilanne ei olekaan tullut aivan ilmaiseksi. Vaikka pandemian jälkeinen laajamittainen elvytys auttoi Yhdysvaltojen taloutta kasvamaan nopeasti pandemiaa edeltäneen tason yläpuolelle, on tutkimuksissa saatu näyttöä siitä, että se osaltaan myös pitkitti korkean inflaation aikaa. Inflaation pitkittyminen puolestaan tarkoitti korkeampia korkoja pidempään kuin muutoin olisi ollut tarpeen. Korkeampi korkotaso eli lainarahan hinta voidaan siis nähdä yhtenä onnistuneen talouspolitiikan kustannuksena. Finanssipoliittisen elvytyksen hinta näkyy myös toisaalla – nimittäin ennätyssuurena liittovaltion velkaantumisena, jonka ennakoidaan jatkuvan vielä tulevinakin vuosina. Yhdysvaltojen kongressin budjettitoimisto, Congressional Budget Office eli CBO, julkaisi tammikuussa ennusteensa liittovaltion budjetti- ja talousnäkymistä vuoteen 2029 asti. CBO:n mukaan liittovaltion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousee ennätyskorkealle vuonna 2029. Budjettialijäämä ja tulevaisuuden haasteet Liittovaltion budjetti on ollut ylijäämäinen viimeksi vuonna 2001. Toisin sanoen menot ovat ylittäneet tulot jo yli toistakymmentä vuotta, ja koko tämän ajan erotus on rahoitettu velalla. Vielä 2000-luvun alussa alijäämät pysyttelivät 2-3 prosentin tuntumassa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sen sijaan pandemiavuosien 20202021 jälkeen alijäämät ovat kasvaneet jopa yli kuuteen prosenttiin. Näin siis yllättävänkin hyvästä talouskasvusta huolimatta. Velkaantumisen osalta Yhdysvallat ei siten juuri poikkea monista muista kehittyneistä talouksista; erityisesti Euroopasta, jossa monet maat pyrkivät hillitsemään velkaantumistaan. Yhdysvallat kuitenkin poikkeaa muista eräällä merkittävällä tavalla. Moni eurooppalainen valtio on hyvin velkaantunut, vaikka verotus on kireää. Esimerkiksi Ranskan veroaste eli verotuottojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2023 OECD-maiden korkein, lähes 44 prosenttia. Samana vuonna OECD-maiden keskimääräinen veroaste oli melkein 34 prosenttia. Sitä vastoin Yhdysvaltojen veroaste oli noin 25 prosenttia, ja siten 38 OECD-maan joukossa seitsemänneksi alhaisin. Velkaantuneen Ranskan mahdollisuudet suitsia velkaantumistaan lisäverotuloja keräämällä ovat siten huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvaltojen. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelikin Yhdysvalloille kesäkuussa 2024 useita toimia budjettialijäämien pienentämiseksi. IMF:n näkemyksen mukaan ajankohta olisi otollinen muun muassa veronkorotuksille, etuusjärjestelmien uudistamiselle ja muille menosäästöille, sillä talous on hyvässä vedossa. Saman viestin lähes samaan aikaan esitti OECD maaraportissaan. Kumpikaan järjestöistä ei ehdottanut nopeaa sopeutusta, vaan useampivuotista suunnitelmaa budjetin tasapainottamiseksi. Monivuotista suunnittelua tarvitaan myös siksi, että edes Yhdysvallat ei ole suojassa väestön ikääntymiseltä. Ikääntymisen myötä muun muassa eläke- ja terveydenhuoltomenojen ennakoidaan merkittävästi kasvavan. OECD:n mukaan Yhdysvaltojen terveydenhuoltomenot henkeä kohden ovat jo nyt OECD-maiden suurimmat. Euroopan maat miettivät parhaillaan kuumeisesti, kuinka saavuttaa Yhdysvaltojen talous- ja tuottavuuskasvu. Osin väestön ikääntymisen vuoksi myös Yhdysvallat joutuu tekemään toimia taatakseen kansalaisilleen korkean elintason myös tulevaisuudessa. Päivi Puonti on taloustieteen tohtori ja toimii Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:ssa ennustepäällikkönä. Hän vastaa Suomen talouden ennuste- ja seurantatoiminnasta, ja tekee empiiristä tutkimusta makro- ja julkistalouden tutkimusohjelmassa.
Suomen ja Yhdysvaltojen kauppasuhteiden kehitys ► Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa on tuplaantunut viimeisen vuosikymmenen aikana. ► Vuonna 2013 Suomen viennin arvo Yhdysvaltoihin oli noin 3,6 miljardia euroa. ► Vuonna 2022 sen arvo oli 7,8 miljardia euroa. ► Ulkomaankauppa Yhdysvaltojen kanssa kasvoi merkittävästi erityisesti vuosina 2022 ja 2023, kun Suomessa rakennetut suuret risteilyalukset lähtivät vientinä Yhdysvaltoihin. Vuoden 2023 risteilyalusviennin ansiosta Yhdysvallat nousi ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi vientimaaksi. Vaikka viennin arvo laski vuonna 2024, Yhdysvallat on edelleen merkittävä kauppakumppani Suomelle. ► Vuonna 2013 Yhdysvaltojen tuonnin arvo Suomeen oli noin 1,9 miljardia euroa. ► Vuonna 2022 sen arvo oli 4,2 miljardia euroa. ► Tuonnin kasvu johtui erityisesti energiatuotteiden, kuten öljyn ja kaasun, tuonnin lisääntymisestä. Lähteet: Tilastokeskuksen ja Tullin tilastot Suomen ja Yhdysvaltojen välinen kauppa v. 2014–2023 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Milj. e 3600 Milj. e 1900 Milj. e 4 200 Milj. e 7800 Milj. e SAM MAGAZINE 1/25 | 7 Tuonti Vienti
8 | SAM MAGAZINE 1/25 KULTTUURI JA ILMIÖT Over the past 40 years since I moved to Finland as an American, there have been significant changes. Finnish business ties with the US have deepened, and English proficiency among Finnish executives has greatly improved. However, language skills alone do not guarantee success in building relationships or communicating effectively. ■ TEXT: KEN PASTERNAK, PICS: ISTOCK BY GETTY IMAGES Cultural Differences Can Impact the Success of a Finnish Company Targeting the US Market
SAM MAGAZINE 3/24 | 9 Twenty years ago, I contributed to a publication on doing business in the US, and even today many of the cross-cultural observations in that article remain relevant. For Finnish companies targeting the US, understanding the assumptions and perceptions that drive American decision-makers and investors is essential. Both Finnish and US cultures value technological innovation, analytical thinking, and punctuality. However, US businesses, despite their international presence, may have a limited viewpoint on the world beyond US shores. The United States is large and complex in and of itself, so the mindset of US managers and investors can often be rather insular. They seek opportunities to do business internationally but want to see US-style leadership, characterized by energy, enthusiasm, and confidence, from the companies with which they partner. Here are a few thoughts to consider when working in the US. Communication Skills In the US, presenting your business is as much about selling yourself as it is your product or service. Your business offering will not sell itself. A slick brochure or website alone will not get the job done. US investors and partners want to see leaders who demonstrate passion, resilience, and a clear vision. A strong pitch is critical, as you’re often competing with numerous other companies. This requires presentation skills, not always strong competencies of entrepreneurs who have started their businesses based on expertise in highly technical fields. You only get once chance to make a first impression, and you are always competing with many other companies vying for investments and partnerships. Seeking professional help to improve your skills in making presentations is a worthwhile investment. US audiences like to see presentations where you: � Share your conclusions upfront and support them with clear, concise points. Start with the outcome and then back up it up with evidence and examples. � Highlight what makes your business unique and how your offering sets you apart from your competitors. Who is your competition, today and potentially in the future and what makes you different from them? � Avoid overly detailed slides; keep your audience focused on you. Use bullet points and use few words on slides, not long paragraphs. Detailed materials can be included in an appendix that you hand out after you speak so the audience is paying attention to you, not reading your materials while you are talking. � Start with a compelling introduction to capture attention. Catchy phrases, impressive performance statistics, and short stories can work well. However, beware of trying humour. It is a high-risk tactic given different cultural perceptions of what is considered funny. � Be transparent about challenges and ready with solutions. Offer comments on potential concerns. There is no need to dwell on them, but if you reveal a potential challenge you expect to face, be prepared to discuss how it will be remedied. � Include proof of concept through testimonials or case studies. Where and with whom is your product or service working today? Short testimonials from meaningful sources can bolster the credibility of your offering. � Show enthusiasm—if you don’t believe in your business, neither will they. If you do not demonstrate excitement about your business, how can you expect anyone else to do so? American audiences are active listeners and may interrupt with questions. Former US Secretary of State Madeleine Albright said the most important lesson she taught her students when she was a professor at Georgetown University was, “to interrupt!” Be ready and embrace questions as a sign of engagement. Respond succinctly or note that answers will come later in your presentation. If you don’t know the answer, admit it and follow up promptly. Networking Many years ago, I was asked to participate in a training exercise for Finnish executives. It was a mock cocktail reception and the company’s participants were told to circulate among the “foreign” businesspeople. The lack of comfort in making “small talk” at such gatherings has been one of the self-realized weaknesses for many Finnish executives. Even today, I attend international events where the Finns are clustered together on the edges of the room. Breaking this habit is key to success. You must learn how to make the best use of face-to-face networking opportunities. Networking is vital in the US. Developing the comfort to “work a room” may not come easily; but making the effort is extremely important. A few things to keep in mind: � Always have business cards or a QR code with your details ready. � Prepare a brief, polished short pitch about who you are and what your company does. If the listener is interested, the discussion can be US investors and partners want to see leaders who demonstrate passion, resilience, and a clear vision.
10 | SAM MAGAZINE 1/25 taken further. If not, move on to another person and be prepared to try again. Do not take rejection personally. � Engage in a friendly manner, mirroring the person you are speaking to. You will quickly notice it is common for an American to use your first name in conversation quite often, do likewise. It may seem a small thing, but it is a way to start building a personal bond. � Familiarize yourself with American colloquialisms. Many are based on US sports (e.g. football’s “give me the ball and I’ll run with it; basketball’s “that idea is a slam dunk;” or baseball’s “he hit a home run on that one”). Also, an American’s open and friendly manner also leads to statements that should not always be taken at face value. “Let’s have lunch,” for example, may be a suggestion that you call to set up a meeting or it could be a polite attempt at ending the conversation. � Balance humility with confidence. Do not shy away from highlighting achievements. Finns tend to understate their accomplishments. Americans often overstate theirs. A sense of humility is appreciated in the US, but not at the expense of getting your message across. Do not be embarrassed about stating your own and your company’s notable achievements. Evidence of past success can start to build a foundation of confidence. � Carefully consider any “namedropping” you do and be sure that you can back it up from actual experience. You can lose credibility quickly if you imply a strong relationship with a person or a company that turns out to have been only a minor social or business interaction. � Taking initiative when developing relationships and doing follow up is critical. Americans do not mind a little aggressiveness when it comes to business development. You must, however, learn to judge how much “pushiness” is too much and off-putting. Partnerships There are myriad forms of business relationships and partnerships. They can range from alliances where ideas and resources are shared between the parties to equity investments. � Deciding how a partnership is to be structured can be vary particularly to your situation. Keep in mind that your potential American partners may have different assumptions than you about the scope and duration of the partnership; what you or they are free to do, or not do. Getting advice from an informed professional is crucial. You do not want to be locked into an arrangement that does not meet your best business interests. � Having US-based legal counsel early in the process is crucial. In the US, handshake agreements may not signal the final terms that will result from your discussions. Little gets done in business in the US without the involvement of lawyers. US legal agreements can be long and complicated. The best advice is that you have 1) your own US lawyers ready to participate, as early as possible, in the development of a new business relationship and 2) an idea of the cost of legal advice so you can budget for it. Understanding cultural nuances between Finland and the US is vital for attaining successful joint business ventures. US partners can offer investment capital and expertise, but beyond your products and services, in return, they expect you to bring energy, optimism, and confidence to the project. Ken Pasternak is a renowned expert in leadership, organizational culture, and team performance. As a consultant, author, and speaker his work bridges the gap between strategic goals and human potential, inspiring leaders worldwide. Pasternak co-authored Performance at the Limit: Business Lessons from Formula 1 Motor Racing, which has been acclaimed for translating racing excellence into business wisdom. Understanding cultural nuances between Finland and the US is vital for attaining successful joint business ventures. KULTTUURI JA ILMIÖT
Mitä Suomi vei Yhdysvaltoihin ja mitä toi vuonna 2024? Tiedot perustuvat Tullin tammi-syyskuu 2024 tilastoihin. 6. Yhdysvallat oli Suomelle 6. suurin tuontimaa. Yhdysvallat oli Suomelle 3. suurin vientimaa. 3. SAM MAGAZINE 1/25 | 11 Tuonti Yhdysvallat oli Suomelle 6. suurin tuontimaa. Saksa, Ruotsi, Kiina, Norja, Alankomaat, Yhdysvallat Top 4 – suurimmat tuonnin tavararyhmät ► Kemialliset aineet ja tuotteet ► Energiateollisuuden tuotteet ► Sähkökoneet ja laitteet ► Teollisuuden koneet ja laitteet Vienti Yhdysvallat oli Suomelle 3. suurin vientimaa. Saksa, Ruotsi, Yhdysvallat Top 4 – suurimmat viennin tavaraluokat ◄ Teollisuuden koneet ja laitteet ◄ Kemialliset aineet ja tuotteet ◄ Metsäteollisuuden tuotteet ◄ Suuret koneet ja mittarit
12 | SAM MAGAZINE 1/25 KOLUMNI DEI on epäsuosittu linjaus – hyvästä syystä Ulkoisen moninaisuuden tavoittelu on ajautunut umpikujaan Yhdysvalloissa Jokainen meistä voi katsoa sanakirjasta, mitä nämä kolme sanaa tarkoittavat. Diversity viittaa moninaisuuteen. Equity on vaikeampi kääntää suoraan suomeksi. Yksi vaihtoehto on tasa-arvoisuus, mutta equity ei ole sama kuin equality. Yleensä equity-termillä tarkoitetaan ryhmien välisten erojen poistamista lopputulemissa, kun taas equality viittaa mahdollisuuksien tasa-arvoon. Equality-näkökulmasta ongelmallista olisi, jos tytöillä olisi poikia paremmat mahdollisuudet päästä lukioon. Sen sijaan equity-näkökulmasta tyttöjen yliedustus olisi ongelma, vaikka lähtökohtaisesti tasa-arvo olisi taattu. Inclusion puolestaan tarkoittaa pyrkimystä madaltaa ryhmien välisiä raja-aitoja ja edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Inkluusio voidaan nähdä diversiteetin täydennyksenä siinä mielessä, että aito moninaisuus edellyttää osallistamista eikä pelkästään tilastollista erilaisuutta. Moninaisessa yhteisössä inkluusion vastakohta on segregaatio. Mutta kaikki tämä on vain semantiikkaa. Historia on täynnä kauniita iskulauseita, joiden nimissä on toimittu täysin niiden merkityksen vastaisesti. Auschwitzin keskitysleirin portilla luki, että työnteko vaOlen huomannut, että myös Suomessa käytetään lyhennettä DEI, joka muodostuu englanninkielisestä yhdistelmästä diversity, equity, and inclusion. DEI on ollut jo pitkään esillä Yhdysvalloissa, jossa tämä käsite on alun perin syntynyt. Presidentti Trumpin hallinto aloitti välittömästi DEI-byrokratian purkamisen liittovaltion hallintoelimistä. Mutta mitä DEI oikeastaan tarkoittaa? Miksi se herättää vastustusta? TEKSTI: JUKKA SAVOLAINEN ISTOCK BY GETTY IMAGES
SAM MAGAZINE 1/25 | 13 pauttaa (Arbeit macht frei). Suomessa toimii yhä Rauhanpuolustajat-niminen järjestö, jonka keskeisin perintö on ollut totalitarismin tukeminen ihmisoikeuksien kustannuksella. Monet DEI-kriitikot katsovatkin, että todellisuudessa kyse on ideologisen yhdenmukaisuuden ja etnisen syrjinnän tuottamisesta. Trumpin mukaan Bidenin hallinnon DEI-linjaukset ovat ”laittomia ja moraalittomia.” Kiintiöistä moninaisuuteen Vuonna 1974 Allan Bakke ei saanut opiskelupaikkaa Kalifornian yliopiston (UC Davis) lääketieteellisestä tiedekunnasta, joka oli varannut 16 aloituspaikkaa rodullisten vähemmistöjen edustajille. Bakke katsoi, että häntä syrjittiin hänen (valkoisen) rotunsa perusteella. Yhdysvaltain korkein oikeus yhtyi tähän näkemykseen vuonna 1978. Päätöksessä todettiin, että rodullisten kiintiöiden käyttö pääsyvaatimuksissa on perustuslain vastaista, mutta samalla todettiin, että yliopistot voivat ottaa rodun huomioon yhtenä monista tekijöistä monimuotoisen opiskelijakunnan saavuttamiseksi. Päätös kielsi siis kiintiöt, mutta salli ulkoisiin ominaisuuksiin perustuvan ”positiivisen erityiskohtelun” (affirmative action), jos sen tavoitteena on turvata yhteisön moninaisuus. Tämä korkeimman oikeuden linjaus johti kokonaisvaltaiseen valintamekanismiin, jossa hakijan persoonaan liittyviä ominaisuuksia – kuten sukupuolta, ihonväriä ja elämänkokemuksia – voidaan huomioida akateemisten ansioiden ohella. Moninaisuuden itseisarvoa korostava ajattelutapa ei kuitenkaan poistanut syrjinnän mahdollisuutta. Etnisten ryhmien väliset erot arvosanoissa ja soveltuvuustesteissä johtavat väistämättä tilanteeseen, jossa moninaisuuden saavuttamiseksi ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti. Yhdysvalloissa on havaittu esimerkiksi, että aasialaistaustaisilta opiskelijoilta vaaditaan muita ryhmiä korkeampi pätevyystaso. Akateemisesti keskivertoisten hakijoiden joukossa vain 20 prosenttia aasialaisista pääsee lääketieteelliseen tiedekuntaan. Vastaava osuus mustien hakijoiden keskuudessa on 80 prosenttia. Näin ollen mustien hakijoiden on tilastollisesti neljä kertaa helpompaa päästä lääkärinkoulutukseen Yhdysvalloissa. Vuonna 2023 Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi lopulta moninaisuuteen tähtäävän erityiskohtelun toteamalla, että rotutietoiset valintakriteerit loukkaavat perustuslain yhdenvertaisuussuojaa. Erityiskohtelua vastustanut taho katsoi, että yliopistot syrjivät etenkin aasialaistaustaisia hakijoita. Todistusaineiston mukaan aasialaiset saivat systemaattisesti alempia pisteitä subjektiivisissa arviointikriteereissä, kuten ”miellyttävyys” ja ”rohkeus”. Kriitikoiden mukaan tällaiset mittarit ovat mielivaltaisia ja niitä on käytetty syrjivästi. Syrjivää tasaamista Jos organisaation tavoitteena on edistää moninaisuutta, se automaattisesti sitoutuu lopputulemien tasaamiseen (equity) mahdollisuuksien tasa-arvon (equality) kustannuksella. Ei ole yllättävää, että tällainen ajattelutapa on epäsuosittua Yhdysvalloissa, jossa uskotaan edelleen yksilön kykyyn pärjätä omillaan. Tämän arvomaailman mukaisesti enemmistö amerikkalaisista vastustaa vähemmistöjen erityiskohtelua yliopistojen valintapäätöksissä. Jopa mustien keskuudessa alle puolet kannattaa tätä käytäntöä. DEI ja positiivinen erityiskohtelu eivät rajoitu vain opiskelijavalintoihin, vaan nämä käytännöt ovat levinneet myös virantäyttöön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana akateemiseen virkaan hakevilta Yhdysvalloissa on vaadittu omakohtainen lausunto siitä, miten he huomioivat moninaisuuden ja muut DEI-arvot työssään. Tällainen lausunto on ollut olennainen osa hakuprosessia ansioluettelon ja koulutuksen ohella. Näitä lausuntoja on verrattu pakotettuihin uskontunnustuksiin. Hakijoiden on sitouduttava tiettyyn arvomaailmaan päästäkseen edes harkintavaiheeseen. Esimerkiksi Kalifornian yliopiston Berkeleyn kampuksella peräti 76 prosenttia virkaan pätevistä hakijoista hylättiin pelkän DEI-lausunnon perusteella. Lausuntojen avulla karsitaan pois hakijoita, joiden ominaisuudet eivät edistä laitoksen moninaisuutta. Esimerkiksi valkoisten osuus Berkeleyn yliopiston hakijoista oli alun perin 54 prosenttia, mutta lopullisessa valintavaiheessa vain 14 prosenttia. Ideologinen yhdenmukaisuus Ulkoisten ominaisuuksien lisäksi DEI-lausuntojen avulla valitaan hakijoita, joiden maailmankuva vastaa hallitsevaa ideologiaa. Monet – minä mukaan lukien – katsovat, että DEI-kriteerien tarkoituksena on luoda ulkoisesti monimuotoisia yhteisöjä, joiden jäsenet kuitenkin ajattelevat samansuuntaisesti. Poliittisesti konservatiivisten tai maltillisten tutkijoiden osuus Yhdysvaltain yliopistoissa onkin laskenut vuosi vuodelta, ja monilla yhteiskuntatieteen aloilla heitä ei näy lainkaan. Valkoisen talon DEI:n vastaisen linjauksen tarkoituksena on ”lopettaa laiton syrjintä ja palauttaa kykyihin perustuva mahdollisuus menestyä”. Omien kokemusteni perusteella DEI on epäonnistunut ja kansalaisia jakava kokeilu, joka ansaitsee paikkansa historian romukopassa. Jukka Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy väkivaltaan ja vertailevaan kriminologiseen tutkimukseen eri maiden välillä. Lisäksi hän on tunnettu akateemisen maailman vinoumien kriitikkona ja kirjoittaa näistä aiheista Verkkouutisiin sekä useisiin englanninkielisiin julkaisuihin.
14 | SAM MAGAZINE 1/25 AJANKOHTAISTA Nina Dahlblom on Kalifornian San Josessa asuva vapaa kirjoittaja, jolla on pitkä kokemus markkinoinnin ja myynnin parista niin Piilaaksossa kuin Suomessa. Aktiivisena verkostoitujana hän johtaa Isosisko-yhteisöä, joka tukee Yhdysvalloissa asuvia suomalaisnaisia talouden, urakehityksen ja yrittäjyyden saralla. Nina jakaa kolumneissaan arvokkaita oivalluksia työelämästä ja verkostoitumisesta kansainvälisessä ympäristössä. Jessica Korpisalo on yhdistyskonsultti ja yrittäjä, joka tukee Suomessa ja Yhdysvalloissa toimivia yhteisöjä kehittämään toimintaansa ja saavuttamaan tavoitteensa. Omakohtaiset kokemukset molemmista kulttuureista tuovat uusia näkökulmia yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Korpisalo on asunut suomalaismiehensä kanssa 13 vuotta Washington D.C.:n metroalueella, johon he ovat perustaneet perheen ja luoneet elämänsä. Jukka Savolainen on sosiologian ja kriminologian professori Wayne State yliopistossa Detroitissa Michiganissa. Hänen tutkimuksensa keskittyy väkivaltaan ja vertailevaan kriminologiseen tutkimukseen eri maiden välillä. Lisäksi hän on tunnettu akateemisen maailman vinoumien kriitikkona ja kirjoittaa näistä aiheista Verkkouutisiin sekä useisiin englanninkielisiin julkaisuihin. Uusia ääniä digilehdessä – tutustu kolumnisteihimme! SAM Magazine laajentaa näkökulmiaan uusien kolumnistien avulla. Digilehden uusimmat kirjoittajat tuovat tarjolle inspiroivia tarinoita, tuoreita näkökulmia ja kansainvälistä osaamista. Tutustu SAM Magazinen monipuolisiin sisältöihin osoitteessa www.sammagazine.fi Digilehti tarjoaa enemmän sisältöä, enemmän ääniä ja enemmän näkökulmia – yhden klikkauksen päässä.
SAM MAGAZINE 1/25 | 15 Lena Grenat toiminnanjohtaja /SAM Magazine päätoimittaja lena.grenat@samsuomi.fi Satsaa vaikuttavuuteen © SUVI SUOVAARA Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto (SAM) on jo yli 80 vuoden ajan toiminut siltana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Sen toiminta kansainvälisen ymmärryksen, koulutuksen ja kulttuurivaihdon parissa on paitsi vahvistanut maiden välisiä suhteita myös tarjonnut suomalaisille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittyä ja menestyä globaalissa maailmassa. SAM:n rooli on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Yhdysvallat – tärkeä kumppani Suomelle Yhdysvallat on Suomen merkittävin kauppakumppani Euroopan ulkopuolella, ja maiden välinen yhteistyö on elintärkeää Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle. Suomalaisten osaamisen vahvistaminen Yhdysvaltoihin liittyvissä asioissa – oli kyse sitten opiskelusta, työskentelystä tai kulttuurisesta ymmärryksestä – tukee sekä taloudellista että yhteiskunnallista hyvinvointia. Vapaaehtoistyö – SAM:n paikallinen sydän SAM:n toiminta ulottuu koko Suomeen aktiivisten vapaaehtoisten kautta. Paikallisyhdistykset järjestävät tapahtumia ja kohtaamisia, jotka luovat yhteisöllisyyttä ja tekevät SAM:sta läsnä olevan ja saavutettavan ympäri Suomea. Tämä alueellinen työ on ratkaisevaa SAM:n vaikuttavuuden ja toiminnan jatkuvuuden kannalta. Vaikuttavuus näkyy yhteiskunnassa SAM:n työ on saanut laajaa tunnustusta laadukkuudestaan ja vaikuttavuudestaan. Olipa kyseessä sitten kulttuurien välinen vuoropuhelu, koulutusohjelmat tai tapahtumat, SAM:n toiminta tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka hyödyttävät niin yksilöitä kuin yhteiskuntaa laajemmin. SAM-mediakanavat tarjoavat helposti saavutettavaa ja asiantuntevaa tietoa muun muassa Yhdysvaltain politiikasta, historiasta tai kulttuurista. SAM toimii luotettavana mediana, joka palvelee niin asiantuntijoita kuin tavallisia tiedonjanoisia suomalaisia. Panostus tulevaisuuteen SAM:n työ ei ole vain menneisyyden perintöä vaan investointi tulevaisuuteen. Suomen ja Yhdysvaltojen välinen yhteistyö rakentaa siltoja, jotka kestävät sukupolvien ajan. SAM:n toiminnan tukeminen onkin askel kohti syvempää yhteistyötä ja parempaa ymmärrystä maiden välillä – ja lopulta parempaan ja turvallisempaan maailmaa meille kaikille. Kiitos, kun olet mukana vahvistamassa siltaa maittemme välillä. KOLUMNI
16 | SAM MAGAZINE 1/25 Onko poliittinen peli hämärtänyt Yhdysvaltain korkeimman oikeuden perimmäisen tarkoituksen? AJANKOHTAISTA ”Onnea valitsemallesi tielle” on lausahdus, jonka olen kuullut viime aikoina lukuisia kertoja. Yleensä aina kyseistä lausetta edeltää tilanne, jossa olen kertonut viimeisteleväni parhaillaan valtiotieteen maisterintutkielmaani, joka liittyy Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus tuntuu olevan monille erikoinen, vaikeaselkoinen ja jopa pelottavakin instituutio – ja juuri siksi se on mielestäni niin valtavan kiinnostava! ■ TEKSTI: LOTTA TIKKALA, KUVA: PIXABAY / MARK THOMAS Monet Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätökset ovat ravistelleet maailmaa viime vuosina. Näistä tunnetuimmat lienevät aborttioikeuden koko liittovaltion alueella turvanneen Rode v. Waden kumoaminen sekä pian toisen presidenttikautensa aloittavalle Donald Trumpille myönnetty osittainen syytesuoja, joka koskee hänen ensimmäisen presidenttikautensa aikaisia virkatehtäviin liittyviä toimia. Vaikka valtaosa korkeimman oikeuden päätöksistä ei toki suurta yleisöä hetkautakaan, herättävät edellä mainitun kaltaiset arvolatautuneita elementtejä sisältävät päätökset kuitenkin suuria tunteita. Miten Yhdysvaltain korkeimmasta oikeudesta on oikein tullut yksi polarisoituneen arvokeskustelun pääosan esittäjistä? Ja minkälaista poliittista peliä sen arvovaltaisen ulkokuvan alla käydään? Korkeimman oikeuden valtaoikeudet sementoitiin perustuslakiin Jotta voisi ymmärtää korkeimman oikeuden roolia ja tehtävää tänä päivänä, on olennaista kääntää ensin katse ajassa taaksepäin. Vuonna 1789 perustetun Yhdysvaltain korkeimman oikeuden keskeisimmät tehtävät ja valtaoikeudet on määritetty jo aikoinaan perustuslaissa. Korkein oikeus käyttää korkeinta oikeudellista valtaa Yhdysvalloissa ja perimmäisen tehtävänsä mukaisesti pyrkii turvaamaan kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden lain edessä. Olennainen osa korkeimman oikeuden työtä on siis juuri valvoa Yhdysvaltain perustuslain toteutumista sekä tulkita lakeja. Vaikka korkeimmalla oikeudella ei ole lainsäädäntö- tai toimeenpanovaltaa, takaa perustuslaki sille käytännössä kuitenkin enemmän valtaa, kuin kenties alun perin vallanjakoa pohdittaessa oli tarkoitettu. Perustuslain ylimpänä tulkitsijana korkeimmalla oikeudella on nimittäin käytännössä oikeus kumota mikä tahansa liittovaltio- tai osavaltiota-
SAM MAGAZINE 1/25 | 17 vuosina vedottu runsaasti erilaisissa korkeimman oikeuden käsittelemissä arvojen polarisaatioon liittyvissä valitustapauksissa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat oikeustapaukset, joissa on keskusteltu muun muassa palveluntarjoajien oikeudesta evätä tietyissä tilanteissa uskonnollisen vakaumuksensa nojalla palvelu seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajilta. Näissä ennakkotapauksellisen luonteen omaavissa päätöksissään korkein oikeus onkin päätynyt tekemään linjavetoa muun muassa yhdenvertaisuuden alisteisuudesta sanan- ja uskonnonvapaudelle sekä siitä, mitä kaikkea sananvapauden käsitteen alle sen tulkinnan mukaan kuuluu. Tie korkeimpaan oikeuteen kulkee yleensä poliittisen puolueen kautta Yhdysvaltain korkeimman oikeuden muodostavat yhdeksän tuomaria, joista yksi toimii oikeuden puheenjohtajana. Tuomarit nimitetään tehtäväänsä eliniäksi, ja nimityksistä päättää presidentti senaatin tuella. Varsinaisia kelpoisuusvaatimuksia nimitettäville tuomareille ei ole, mutta nimityspäätöksiä tehtäessä merkitystä on usein havaittu olevan nimitettävän tuomarin henkilökohtaisilla arvoilla sekä puoluepoliittisilla ja ideologisilla sidoksilla. Edellä mainittujen tekijöiden ajatellaan ennakoivan sitä, millaisia kantoja tuomari tulee ottamaan korkeimman oikeuden käsittelemiin tapauksiin. Erityisesti Yhdysvaltain korkeimman oikeuden rakennus on Washington DC:ssä. son laki, mikäli sen katsotaan olevan ristiriidassa perustuslain tai sen lisäysten kanssa. Näin ollen sillä on siis kaikki mahdollisuudet vaikuttaa tätä kautta halutessaan myös maansa politiikkaan. Kuten maisterintutkielmassani tulen tarkemmin avaamaan, on oikeudellisen vallankäytön politisoituminen Yhdysvalloissa havaittu myös erilaisten intressiryhmien keskuudessa. Tämä on puolestaan johtanut siihen, että erilaiset ryhmät pyrkivät nyt entistä aktiivisemmin edistämään omia poliittisia agendojaan juuri korkeimman oikeuden kautta. Erityisesti perustuslain lisäyksiin kuuluviin artikloihin sananvapaudesta ja uskonnonvapaudesta on viime PIXABAY / MARK THOMAS
18 | SAM MAGAZINE 1/25 arvojen polarisaatiota heijastelevista tapauksista äänestettäessä tuomareiden äänet jakautuvatkin yleensä varsin selvästi puoluepoliittisia jakolinjoja mukaillen siten, että republikaanipresidenttien nimittämät tuomarit (6) asettuvat yhteen leiriin ja demokraattipresidenttien nimittämät tuomarit (3) toiseen. Jo pitkään enemmistö Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomareista on ollut republikaanipresidenttien nimittämiä, minkä on katsottu vaikuttaneen siihen, että useat korkeimman oikeuden viimeaikaiset päätökset voidaan nähdä voittona konservatiiveille. Tämä konservatiivien enemmistö vahvistui entisestään vuonna 2020, kun korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg menehtyi vain vähän ennen presidentinvaaleja. Silloinen presidentti Donald Trump sai näin aivan presidenttikautensa loppupuolella vielä mahdollisuuden nimittää hänelle seuraajan. Syksyn 2024 presidentinvaalien jälkeen keskustelu korkeimman oikeuden kokoonpanosta käy jälleen kuumana. Republikaanien voitettua vaalit joidenkin jo pidempään palvelleiden republikaanitaustaisten tuomareiden spekuloidaan aikovan eläköityä vapaaehtoisesti seuraavan neljän vuoden aikana. Väläyteltiinpä joissain villeimmissä keskusteluissa myös jopa sellaista mahdollisuutta, että presidentti Biden olisi vielä viime töikseen ennen presidenttikautensa päättymistä nimittänyt varapresidenttinsä Kamala Harrisin uudeksi korkeimman oikeuden tuomariksi. Tämä olisi edellyttänyt luonnollisesti sitä, että korkeimpaan oikeuteen olisi vapautunut ensin paikka. Näissä spekulaatioissa mahdollisena eläköityjänä nousi esiin Barack Obaman nimittämän, nyt 70-vuotiaan tuomari Sonia Sotomayorin nimi. Harrisin nousua korkeimpaan oikeuteen vielä Bidenin loppukauden aikana toivovat joutuivat kuitenkin pettymään, sillä Sotomayor ei ilmaissut aikomustakaan siirtyä eläkkeelle tehtävästään. Luoko kasvava kritiikki painetta muutokselle? Yhdysvaltain korkein oikeus päättää itse, mitkä sille toimitetuista valitustapauksista se ottaa lopulta käsiteltäväkseen. Näin ollen sen voidaan katsoa ainakin jossain määrin olevan itse vastuussa tästä sille langenneesta roolista lukuisten arvolatautuneiden kysymysten ratkaisijana ja sen selittäjänä, miten perustuslakia pitäisi nykyajan amerikkalaisen yhteiskunnan kontekstissa tulkita. Osoittaisi myös suurta ajattelun laiskuutta olla ottamatta huomioon, että amerikkalainen yhteiskunta ja kulttuuriset olosuhteet ovat erilaiset kuin Suomessa. Vaikka korkeimman oikeuden tuomarit toimivatkin Yhdysvalloissa perustuslain tulkitsijoina ja laillisuuden valvojina, eivät he kuitenkaan ole suojassa kritiikiltä tai äärimmäisessä tapauksessa edes syytteiltä. Korkeimpaan oikeuteen ja sen tuomareihin onkin kohdistunut varsinaisten päätösten ohella runsaasti kritiikkiä viime aikoina. Korkeimman oikeuden tuomareiden Clarence Thomasin ja Samuel Aliton ympärillä ovat velloneet epäilykset korruptiosta sekä heidän toimintaansa tuomareina liittyvistä eturistiriidoista. Korkeimman oikeuden tuomareiden elinikäistä toimikautta on myös kritisoitu ongelmallisena. Vastauksena kritiikkiin presidentti Joe Biden esitteli heinäkuussa ehdotuksensa korkeimman oikeuden uudistamiseksi. Olennainen osa esitystä on juuri korkeimman oikeuden tuomareiden toimikauden pituuden rajoittaminen sekä esimerkiksi lahjoista ilmoittamista koskevan eettisen ohjeistuksen laatiminen. Hallinnot kuitenkin vaihtuvat ja nähtäväksi jää, miten se vaikuttaa korkeimman oikeuden asemaan tulevaisuudessa. Yhdysvaltain korkein oikeus on toteuttanut tehtäväänsä maansa korkeimman oikeudellisen vallan käyttäjänä jo yli 200 vuoden ajan. Tätä tehtävää se pyrkii edelleen tänä päivänä toteuttamaan. Korkeimpaan oikeuteen kohdistuva, kasvava kritiikki osoittaa kuitenkin selvästi sen, että mikäli korkein oikeus toivoo säilyttävänsä legitimiteettinsä myös tulevaisuudessa, tarvetta jonkinlaiselle korkeimman oikeuden nykyaikaan tuovalle ja sen toiminnan läpinäkyvyyttä lisäävälle ”peruskorjaukselle” on. Lotta Tikkala työskenteli syksyn 2024 SAM:n korkeakouluharjoittelijana ja viimeistelee parhaillaan Yhdysvaltain korkeinta oikeutta käsittelevää valtiotieteen maisterintutkielmaansa Helsingin yliopistossa. AJANKOHTAISTA Yhdysvaltojen korkein oikeus (Supreme Court of the United States, SCOTUS) • perustettu vuonna 1789. • keskeiset tehtävät ja valtaoikeudet määritelty perustuslaissa. • koostuu 9 tuomarista, jota nimitetään tehtäväänsä eliniäksi. Nimityksistä päättää presidentti senaatin tuella.
SAM MAGAZINE 1/25 | 19 Jatkathan SAM-jäsenyyttäsi! Yhdysvallat-ystävyyttä ja -yhteistyötä tarvitaan juuri nyt. MEDIA: Jäsenenämme nautit Suomen johtavasta USA-aiheisesta sisällöstä kotiin kannettuna neljä kertaa vuodessa ja digitaalisissa kanavissamme joka päivä osoitteessa www.sammagazine.fi YHDISTÄJÄ: SAM Hub digialustamme kautta voit verkostoitua ja olla yhteydessä Yhdysvallatharrastajien kanssa mutkattomasti osoitteessa www.samhub.fi. TAPAHTUMIA: Saat kutsun heti ensimmäisenä valtakunnallisiin webinaareihimme ja oman jäsenyhdistyksesi tapahtumiin. Voit tutustua tapahtumiimme sivulla 32. YHTEISÖ: Olet osa laajaa Yhdysvallatasiantuntijoiden yhteisöä, josta löydät samoista aiheista kiinnostunutta seuraa. on SAM yli 2500 jäsentä, yli 20 jäsenyhdistystä, toimintaa ympäri Suomen. MAHDOLLISTAJA: Mahdollista suomalaisten kansainvälistyminen tukemalla työtämme, tasotestien, kesätyöohjelman, SAMbassador-stipendin ja apurahojen parissa.
20 | SAM MAGAZINE 1/25 Things are a bit chaotic in Washington, DC these days. The sheer number of policy announcements as well as the extraordinary range of policy changes being proposed make it a daunting task to try to keep track of, much less make sense of, what the Trump administration is seeking to accomplish. Observers’ confusion and uncertainty about what is happening and where everything is headed, however, does not merely reflect the fact that it seems like the administration is trying to bulldoze most of Washington and uproot vast fields of deeply planted domestic and foreign policies virtually overnight. It also reflects the fact that it is extraordinarily difficult to get a clear reading of the President himself, and of what his actual goals, intentions, and likely next actions are going to be. It’s not that President Trump doesn’t provide clues. Rather, it is that he provides a constant flow of clues, and they point in seemingly random or disconnected directions. So, how do we make sense of President Trump and of what he is saying? Two ways to interpret the President's words There are, in general, two views of how to interpret President Trump’s orders, tweets, speeches, and off-the-cuff remarks. The first, more long-standing and widely accepted view, is that one needs to take President Trump seriously, but not literally. That is, the assumption has been that we should not worry too much about the fact that the specific claims he enunciates frequently involve hyperbole and not-infrequently are pure make-believe. There is no evidence, for example, that Haitian immigrants in Ohio have actually been hunting and cooking their neighbors’ pets. The don’t-take-the-President-literally view argues that when the President makes exaggerated or even wildly implausible statements about reality, we should not waste his time or ours debating whether these statements are literally true. We should simply understand that these statements are (let’s call them) “imaginative illustrations” of what the President believes are deeper truths. It is these deeper truths, or the underlying concerns that he is expressing, he wants us to take seriously. In other words, whether Haitian immigrants are actually eating their neighbors’ dogs is irrelevant; the point that the President is making in repeating this urban legend is that Haitian Americans are different from American Americans, that this difference makes them disgusting Taking President Trump Literally KOLUMNI Edward Rhodes is a professor of Government and International Affairs at George Mason University. Rhodes is best known for his research into the philosophical and cultural roots of American foreign and national security policy. Rhodes served for six years on the U.S. State Department's Advisory Committee on Historical Diplomatic Documentation, the Congressionally mandated, nonpartisan body that reviews and certifies the official, published account of American foreign policy for completeness and accuracy.
SAM MAGAZINE 1/25 | 21 and frightening, and that it is unsafe to have them live among us. Or to take a foreign policy example, when the President says that the Panama Canal is now controlled by the Chinese, we do not need to believe that even he thinks the Chinese are actually controlling or running the canal -- but we do need to understand that he disapproves of how the canal is being run and that, for security or purely commercial reasons, he wants to see greater direct U.S. control over it. The stories may not be true, but he has serious policy goals and a serious strategy for achieving these policy goals when he tells them. Similarly, this “not-literally-but seriously” school of presidential interpretation argues that we should not take President Trump’s threats as literally true indicators of his conditional intentions, but interpret them as bluster – purely performative speech – to make his larger, deeper objectives clear and to convey the seriousness of his commitment.to accomplishing them. In this view, we can dismiss the President’s utterly and patently preposterous suggestion that the United States might seek to annex Canada as the ridiculousness that it is, but nonetheless recognize it as a being a signal of how seriously he views the goal of making Canada “harmonize” its immigration, legal, and economic policies with those of the United States. This “seriously, but not literally” school of interpretation has been the dominant view of how to make sense of the President’s statements. The first weeks of the new administration suggest, however, an alternative view, one that is the direct opposite of this traditional wisdom. To make sense of what is happening, we need to take President Trump’s statements literally, but not seriously. In this view, for example, when President Trump suggests that the United States should acquire Greenland, we should understand that the President does in fact desire to acquire Greenland. He means exactly what he says. This view argues that we need to interpret his words in a very, very literal sense. But this approach to reading President Trump goes on to suggest that we should not expect to find a serious, underlying logic, or a serious strategy or strategic vision, that explains his desire to acquire Greenland. There is no larger plan or underlying goal here. Acquiring Greenland does not serve some rational, instrumental purpose. Acquiring Greenland is not an objective justified in terms of achieving some deeper American interest or protecting some fundamental American value. Acquiring Greenland is the totality of the idea. It is the alpha and omega of the policy. It as far as the mental thread goes. We should not waste our time trying to figure out how replacing Danish sovereignty with U.S. sovereignty would enhance the West’s ability to maintain freedom of access to the Northwest Passage or how it would speed exploitation of whatever strategic minerals might be found under Greenland’s shrinking ice cap. We should understand that whatever strategic or economic justifications might be offered, these are in fact afterthoughts, not evidence of a serious analysis or larger goal or plan. Similarly, when President Trump suggests annexing Canada – or, for that matter, depopulating Gaza so that this prime Mediterranean waterfront location could be better developed – we need to understand that, at least momentarily while he is making these statements, this is exactly what he would like to do. But in this “literally-but-not-seriously” view, there is no reason for us to assume that he has given any serious thought to how annexing Canada would affect the United States (or, for that matter, affect Canada and the Canadians), nor that he has given serious thought to what an effort to “cleanse” Gaza of its inhabitants There are, in general, two views of how to interpret President Trump’s orders, tweets, speeches, and off-the-cuff remarks.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0NTUwMw==