Plaani 1 2026 39 suunnitteluPlaani Suomessa gigabittiasetusta täydennetään kansallisella sääntelyllä eli uudella lailla, jonka nimi on ”Laki erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönoton helpottamisesta”. Gigabittiasetuksen ydin on siinä, että kaikilla EU:n alueen asukkailla pitäisi olla gigabitin yhteydet käden ulottuvilla vuoteen 2030 mennessä. Asetus koskee hankkeita, joita koskeva rakennuslupahakemus on jätetty 12.2.2026 jälkeen. Merkittävin muutos on sisäverkkojen uudistamisvelvoitteen tiukentuminen. ”Jos kiinteistöön tehdään merkittävä peruskorjaus - esimerkiksi putki- tai sähköremontti - sisäverkko on päivitettävä gigabittitasolle, jos kuituverkkoa ei vielä ole”, liikenne- ja viestintäministeriön eritysasiantuntija Sofia Lindbäck sanoo. Kiinteistöjen sisäverkkoja ja niiden aikaisempaa tiukempaa uudistamisvelvoitetta käsittelevät velvoitteet on kirjattu gigabittiasetuksen 10. ja 11. artiklaan. Pientalot ja vapaa-ajan asunnot on jätetty velvoitteen ulkopuolelle. Asetuksessa otetaan kantaa nopeiden sisäverkkojen infrastruktuuriin ja käyttöoikeuksiin. Käytännössä operaattorit eivät tule vetämään rinnakkaisia sisäverkkoja, mutta talojakamoon voi tulla useamman operaattorin kuitu. Esimerkki: taloyhtiö on hankkinut kiinteistöliittymät operaattorilta X ja asiakas haluaa palvelun operaattorilta Y. Tällöin, jos operaattori Y on valmis rakentamaan tai vuokraamaan yhteyden ko. taloyhtiöön, se saa tasapuolisin ehdoin pääsyn talojakamoon. ”Operaattori voi käyttäen olemassa olevaa sisäverkkoa kytkeä asiakkaan omaan verkkoonsa. Valokuituyhteyttä ei siten tarvitse ottaa samalta toimijalta kaikille asukkaille”, Lindbäck sanoo. LUPAPROSESSIT HELPOTTUVAT Lupaprosesseja helpotetaan ja nopeutetaan kansallisella Traficomin ylläpitämällä digitaalisella tietopisteellä. Hakemuksia käsittelevät lupaviranomaiset löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. ”Keskitetty tietopiste yhtenäistää lupahakemusten tietojen sisältöä ja esitystapaa sekä hakemusten käsittelyaikaa.” Keskitettyyn tietopisteeseen liittyviä vaatimuksia aletaan soveltaa 12.5.2026 alkaen. Jo nyt toimiva Verkkotietopiste muodostaa osan keskitetystä tietopisteestä. ”Järjestelmän kautta hakija voi keskitetysti hakea tarvittavia lupia sähköisesti. Päätös luvasta tehdään kuitenkin siellä missä ennenkin. Esimerkiksi jos kyse on kunnan luvasta, niin kunta myöntää sen, mutta keskitetty järjestelmä helpottaa hakemisen prosessia”, Lindbäck selventää. Myös kunnat voivat hyödyntää tietopisteen yhtenäisiä ohjeita ja lomakepohjia. Päätösvalta ja vastuu lupien ja sopimusten käsittelystä tulee säilymään kullakin lupaviranomaisella. Jo käytössä olevien lupapalvelujen ja tietojärjestelmien käyttö on mahdollista myös jatkossa. ”Keskitetty tietopiste ei korvaa käytössä olevia ja toimivia järjestelmiä. Urakoitsijan vastuulla on työn toteutuksen valvonta ja lopputuloksen dokumentointi”, Lindbäck linjaa. MUUTOKSIA HUONEISTOJAKAMOJEN TOTEUTUKSEEN Huoneistojakamoille on tulossa uusia vaatimuksia ja helpotuksia. Norelco Oy:n tuotepäällikkö Jarkko Latonummi lupautui avaamaan muutoksia keskusvalmistajan näkökulmasta. ”Sisäverkkomääräyksiä koskevat tärkeimmät muutokset olivat esillä Traficomin sisäverkkoja koskevassa sidosryhmätilaisuudessa, jota veti viraston johtava asiantuntija Klaus Nieminen ja jossa oli mukana sekä suunnittelijoita että valmistajia”, Latonummi alustaa. Hänen mukaansa suurin muutos kotijakamoihin edellisiin määräyksiin nähden koskee potentiaalintasauskiskoa. ”Kotijakamossa sitä ei enää vaadita, mikäli jakamoon ei tule metallia sisältäviä kaapeleita huoneiston ulkopuolelta.” Myöskään säilytystilaa asiakkaan sisäverkkoa koskeville asiakirjoille ei enää vaadita. Muutokset tulevat voimaan näillä näkymin alkuvuoden 2026 aikana. VIKAVIRTASUOJAUS PISTORASIOILLE Toinen sähkötekninen muutos on se, että kotijakamoiden kymmenen ampeerin pistorasioille vaaditaan jatkossa vikavirtasuojaus. ”Aikaisemmin kyse oli suosituksesta, nyt se on määräys”, Latonummi sanoo. Määräys annettiin, koska joku asiantuntematon saattaa kytkeä IT-laitteille tarkoitettuun pistorasiaan esimerkiksi pölynimurin, mikä ilman vikavirtasuojausta on turvallisuusriski. Käytännössä suurin osa Suomen suunnittelutoimistoista on jo aikaisemmin huomioinut sen, että kyseinen IT-osan pistorasialähtö suunnitellaan vikavirtasuojauksen taakse. Latonummen mukaan uudet määräykset vievät kehitystä hyvään suuntaan, varsinkin vikavirtasuojasta koskevien vaatimusten virallistamisen osalta. Muitakin televerkkoa ja työmaalla tapahtuvaa asennustekniikkaa koskevia muutoksia on tulossa, mutta ne koskevat lähinnä urakoitsijoita. Uusien määräysten oli tarkoitus tulla voimaan jo marraskuussa 2025, mutta käsittely oli haastatteluhetkellä vielä kesken. Muutokset koskevat uusia ja peruskorjattavia rakennushankkeita, joita koskeva rakennuslupahakemus on jätetty 12. helmikuuta 2026 jälkeen. ”Mikäli rakennuslupahakemus on ehditty jättää aikaisemmin, niin tehtyjä suunnitelmia ei välttämättä tarvitse lähteä korjaamaan”, Latonummi opastaa. Gigabittiasetuksen tavoitteena on parantaa nopeiden tietoliikenneyhteyksien saatavuutta niin, että EU:n alueella kaikilla olisi gigabitin yhteydet saatavilla vuoteen 2030 mennessä. Asetuksen tarkoituksena on harmonisoida tietoliikenneyhteyksien yhteisrakentamisen ja yhteiskäytön pelisääntöjä sekä yksinkertaistaa muun muassa lupamenettelyjä. | Kuva: iStockphoto (vas.) ”Pientalot ja vapaa-ajan asunnot on jätetty velvoitteen ulkopuolelle”, Sofia Lindbäck sanoo. (oik.) ”Potentiaalintasauskiskoa ei kotijakamoihin enää vaadita, mutta kymmenen ampeerin pistorasioille vaaditaan vikavirtasuojaus”, Jarkko Latonummi sanoo.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==