Plaani 1 2026 27 suunnitteluPlaani 3D- ja 2D-kuvakaappaukset CADMATIC Electricalista, jossa näytetään valaisimella RAVA-hankkeen mukaisia tietoja. (oik.) ”Tekoälyn tulee aidosti nopeuttaa työtä, eikä ratkaisuista ole hyötyä, jos työn tarkastamiseen ja korjaamiseen kuluu enemmän aikaa kuin manuaaliseen suunnitteluun”, sanoo MagiCAD Groupin tuotekehitysinsinööri Mika Pohjolainen. oitu tietosisältö julkaistiin vapaaseen käyttöön vuonna 2023. Joulukuussa 2025 Granlund julkaisi Revit-tietomallipohjasta parannetun version, joka tukee vakioidun tietosisällön hyödyntämistä suunnittelussa. ”Koneluettavuus perustuu yhteisiin sopimuksiin siitä, mitä tietoa tallennetaan, missä muodossa se on ja mistä IFC-kentästä se löytyy. Kun tieto on rakenteista ja yhdenmukaista, sitä voidaan siirtää, hakea ja hyödyntää eri järjestelmien välillä. Tämä mahdollistaa tiedon saumattoman siirtymisen suunnittelijalta toiselle”, toteaa Cadmaticin rakentamisen liiketoimintayksikön johtaja Timo Riisiö. HAASTEENA PDF-TYÖKUVAT Koneluettavuuden tavoitteena on, että vakioitu ja yhdenmukainen tieto on rakennushankkeen kaikkien osapuolten hyödynnettävissä. Käytännössä tästä ollaan vielä kaukana, sillä suunnitelmat siirtyvät työmaille pääosin PDF-muodossa. ”PDF on vakiintunut työkuvien formaatti, mutta se katkaisee tiedon jatkuvuuden. Erityisesti määrälaskennan kannalta se aiheuttaa paljon lisätyötä, vaikka tarvittavat työkalut suoraan tietomallista laskemiseen ovat olleet olemassa jo pitkään”, Riisiö huomauttaa. Työkuvia tarvitaan työmailla jatkossakin, mutta keskeinen haaste on se, miten työmaalla tehtävät muutokset saadaan päivitettyä toteumamalliin. Tämä on urakoitsijoille vaikeaa, koska tietomallit tuotetaan useilla eri ohjelmistoilla. ”Muutoksia voidaan tehdä vain mallin alkuperäisellä ohjelmistolla. Se edellyttäisi urakoitsijalta useiden tietomalliohjelmistojen hallintaa, mikä ei ole realistista”, Riisiö sanoo. Ratkaisuksi Riisiö nostaa rakennuksen digitaalisen kaksosen. Digital twin -ympäristö voisi toimia keskitettynä käyttöliittymänä, joka yhdistää tietomallin, työkuvat, ohjeet, kaaviot ja muut dokumentit sekä tukee tiedon ajantasaista päivittymistä. EI PYSÄHDYTÄ TIETOMALLIIN Sähkötöissä iso osa tarpeellisesta tiedosta on kaavioissa, kuten piiri- ja keskuskaavioissa, joita ei yleensä sisällytetä tietomalliin. Digitaalisen kaksosen avulla nämäkin aineistot ovat helposti käytettävissä samassa ympäristössä. ”Digital twin -ympäristössä sähköurakoitsija voi työskennellä tabletilla työkuvien sijaan, kuitata tehdyt työt, esittää kysymyksiä ja pyytää muutoksille hyväksyntää suoraan suunnittelijalta”, Riisiö huomauttaa. Digitaalinen kaksonen laajentaa hyödyt myös rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon. Kun tietomalli yhdistetään anturien tuottamaan olosuhdetietoon, käyttäjillä ja huoltoyhtiöillä on ajantasainen näkymä taloteknisten järjestelmien tilaan, mikä tukee ennakoivaa ja tehokasta ylläpitoa. ”Rakentamisen digitalisaatiossa ei kannata pysähtyä tietomalliin. IFC-muodossa tallennettu tieto luo jo nyt valmiuden siirtyä tasolle, jossa tietomallia hyödynnetään myös rakennuksen käytössä ja ylläpidossa digitaalisen kaksosen avulla”, Riisiö toteaa. Lopulta kyse on hänen mukaansa siitä, halutaanko suunnittelun, toteutuksen ja käytön välille rakentaa aidosti yhtenäinen tietovirta. Teknologia ja ohjelmistot mahdollistavat sen jo nyt, ratkaisevaa on, koetaanko asia riittävän tärkeäksi. VAKIOITU TIETO VIRTAA YLLÄPITOON Pohjolaisen mukaan tietosisältöjen vakiointi luo perustan uusille ylläpitoa helpottaville ratkaisuille. ”Nykyisten ylläpitosovellusten haasteena on, että eri suunnittelualojen tieto on usein hajallaan ja eri muodoissa, mikä tekee ratkaisuista raskaita ja vaikeasti päivitettäviä. Kun suunnitteluun saadaan jalkautettua vakioitu tietosisältö, tieto löytyy samoista paikoista ja samassa muodossa. Tämä luo hyvät lähtökohdat ylläpitoratkaisujen kehittämiselle”, Pohjolainen toteaa. Tiedonhallintaa tukemaan MagiCAD julkaisee lähiaikoina MagiCAD Datahubin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==