Brahe Track – tarkkaa kohdevalaistusta myymälöihin ja julkitiloihin. Suunnattava LED-valonjako ja 3-vaihekisko takaavat joustavan ja hallitun valaistusratkaisun. Brahe Track kiskovalaisin Tecluxilta Hiilijalanjäljen raja-arvoja kiristetään koko ajan, joten kaikki ohjauskeinot tarvitaan käyttöön. GWP-arvot olisi liitetty Sähkönumerot.fi- tai LVI-INFO-palveluihin, data voitaisiin hakea automaattisesti, yhdistää kohdekohtaisiin päästölaskelmiin ja toimittaa eteenpäin tilaajille”, sanoo Amplitin liiketoimintajohtaja Tomi Alanen. Käytännössä suurin este automaattiselle päästölaskennalle on kuitenkin tiedon puute. GWParvot puuttuvat usein sekä Sähkönumerot.fi- että LVI-INFO-palveluista, samoin kuin tuotekohtaiset ID-tunnisteet, joilla tietoja voitaisiin hakea CO2data:sta. ”Viimeinen oljenkorsi on käyttää TALO2000-nimikkeistön viitearvoja, mutta sen tuoteluokittelu on niin karkea, että lopputulos jää kauas todellisista päästöistä”, Alanen jatkaa. Alasen mukaan päästötiedon tuottaminen on jatkossa välttämätöntä, sillä tilaajien kiinnostus tuotteiden ilmastovaikutuksiin kasvaa ja alkaa näkyä suoraan hankintapäätöksissä. ”Tilanne on menossa siihen, että jos tuotteelle ei ole saatavilla päästöarvoja, sitä ei yksinkertaisesti valita. Laakson yhteissairaalahankkeessa olemme jo kysyneet tavarantoimittajilta GWParvoja herätelläksemme heitä ymmärtämään asian tärkeys. Vastaukset vaihtelevat: osalla arvoja ei ole, osa on tuottamassa niitä ja vain harvoilla ne ovat jo saatavilla”, Alanen sanoo. SENAATTI KOROSTAA GWP-LUKUJEN MERKITYSTÄ Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt pitää tärkeänä, että sähköalan ja muun talotekniikan tuotteiden GWP-arvot olisivat osa rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa. Tällä hetkellä talotekniikan päästöt arvioidaan kokonaisuutena neliöpohjaisilla kertoimilla (kg/m2), mikä johtaa väistämättä varsin karkeaan lopputulokseen. ”Puutteellinen tuotekohtainen tieto vaikeuttaa vaihtoehtojen luotettavaa vertailua ja vähäpäästöisten ratkaisujen ohjausta. Toivomme, että tuotekohtaista päästötietoa tuotettaisiin jatkossa huomattavasti nykyistä laajemmin ja yhdenmukaisemmin”, sanoo Senaatin ympäristövastuun ja tietomallinnuksen asiantuntija Mirkka Rekola. Senaatissa rakennusten hiilijalanjälkeä on laskettu rakennustasolla jo usean vuoden ajan. ”Aiemmin oletettiin, että talotekniikan osuus hiilijalanjäljessä olisi suhteellisen pieni, mutta sen osuus on osoittautunut yllättävän suureksi. Erityisesti peruskorjaushankkeissa talotekniikka nousee neliöpohjaisella laskentatavalla usein suurimmaksi yksittäiseksi päästölähteeksi”, Rekola kertoo. Rakentamislain uudistus ei edellytä GWP-arvoja tuotekohtaisesti, mutta Rekolan mukaan ”Tilanne on menossa siihen, että jos tuotteelle ei ole saatavilla päästöarvoja, sitä ei yksinkertaisesti valita”, sanoo Amplitin liiketoimintajohtaja Tomi Alanen. | Kuva: Amplit laskentaa on silti välttämätöntä tarkentaa. ”Hiilijalanjäljen raja-arvoja kiristetään koko ajan, joten kaikki ohjauskeinot tarvitaan käyttöön. Valintoja voidaan jo tehdä esimerkiksi tavanomaisen ja vähähiilisen betonin välillä, mutta sähköjärjestelmien osalta vastaava vertailu ei ole vielä mahdollista”, Rekola summaa.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==