Plaani 1 2026 22 yhdenmukainen ja ajantasainen tieto. LVI-tuotteiden osalta LVIINFO on vastaava, tuotetietostandardia hyödyntävä tietopalvelu.” VAKIOIDUT IFC-MALLIT HELPOTTAVAT LASKENTAA Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen painottaa, että hiilijalanjälkilaskenta tulisi tehdä tuotekohtaisesti todellisiin määrätietoihin perustuen, eikä yleisten päästötietokantojen neliöpohjaisilla kertoimilla. Geneerisiin arvoihin sisältyvät varmuuskertoimet johtavat usein ylikorostuneisiin tuloksiin, ja määräperusteinen laskenta voi pienentää hiilijalanjälkeä jopa 20 prosenttia. ”Hiililaskenta tulisi tehdä jo hankkeen alkuvaiheessa ohjaavana työkaluna. Vaikka se perustuu aluksi oletuksiin, nykytyökaluilla määrät voidaan arvioida varhain ilman rakennuksen mallintamista, ja myöhemmin tuotekohtaisilla tiedoilla tehtävät laskelmat toimivat varmentavina. Jos laskenta tehdään vasta urakoitsijan tuotevalintojen perusteella, ollaan auttamatta myöhässä”, Järvinen sanoo. Järvisen mukaan sähkösuunnittelijat eivät ole alun alkaenkaan oikea taho syöttämään tuotteiden hiili- ja GWP-tietoja omiin ohjelmistoihinsa, sillä se ei kuulu heidän ydinosaamiseensa. Uudistetun rakentamislain tietomalliasetus ja vakioidun tietosisällön mukainen IFC-malli tarjoaa asiaan ratkaisun. ”IFC-malli on koneymmärrettävää dataa, jota hiilijalanjälkilaskijat voivat hyödyntää ja rikastaa esimerkiksi tuotteiden GWPtiedoilla. Tietosisältöä voidaan hakea ulkoisista lähteistä, kuten Sähkönumerot.fi:stä, CO2data.fi:stä, tai suoraan valmistajien tuotetietokannoista todellisten tuotekohtaisten arvojen pohjalta”, Järvinen kertoo. Granlund julkaisi joulukuussa 2025 Revit-tietomallipohjan parannetun version, joka tukee vakioidun tietosisällön käyttöä. ”Talotekniikan vakioitu tietosisältö avaa hankkeisiin uusia mahdollisuuksia sitä mukaa, kun suunnittelussa siirrytään tiedostopohjaisuudesta data-alustatyöskentelyyn”, Järvinen toteaa. SÄHKÖURAKOITSIJOILLA HAASTEITA HIILILASKENNASSA Sähköurakoitsijan näkökulmasta hiilijalanjälkilaskennassa on useita haasteita, samaan aikaan kun rakennuttajien vaatimukset kiristyvät. Laskenta ei voi perustua Excel-taulukoihin tai manuaaliseen kirjanpitoon, vaan sen on nojattava pitkälle automatisoituihin ratkaisuihin. Edellytyksiä tähän on jo olemassa. Työmaalle toimitettavista tuotteista jää sähkö- ja LVI-urakoitsijoiden järjestelmiin digitaalinen jälki, kun tuotteen sähkö- tai LVI-numerot tallentuvat ERP-järjestelmään. ”Näiden tietojen perusteella voidaan tunnistaa jopa 90–95 prosenttia käytetyistä tuotteista määrineen. Jos tuotteiden Jos tuotteelle ei ole saatavissa GWP-arvoa, hiilijalanjälkilaskennassa voidaan käyttää CO2data.fi-palvelusta löytyvää konservatiivista viitearvoa. Kansallista CO2data-päästötietokantaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==