Plaani Sähkövarastoilla voimaa reservimarkkinoille Tehotariffi lisää tarvetta kuormantasaukseen Rakentamislaki kiihdyttää tietomallien vakiointia 1 2026
Tyyli ja käytännöllisyys kohtaavat KIN-soittokojeen 10 tuuman kosketusnäyttö on täysin muokattavissa kohteen tarpeiden mukaan. Fermaxin IP-ratkaisut mahdollistavat joustavan asennuksen sekä uudiskohteisiin että saneerauksiin. Tule kokemaan KIN ja muut Fermaxin tuotteet Sähkömessuilla 2026, Jyväskylässä. Paikka B206, Grafiitinharmaa viimeistely, piilotetut ruuvit sekä huomaamattomasti sijoitettu kaiutin sivuritilällä korostavat viimeisteltyä ja harkittua muotoilua. KIN on suunniteltu niille, jotka arvostavat korkeaa laatua, selkeää toimivuutta ja modernia ulkonäköä. sales@greenlux.com | greenlux.com Olemme mukana Sähkö-Electricity 26 messuilla! Tule tapaamaan meitä 15.–17.4.2026 osastolle 6K61. Keskustellaan yhdessä uusimmista ratkaisuista ja siitä, miten voimme auttaa juuri teitä. Laatua ja asiakaslähtöistä palvelua yleisvalaistustarpeisiin.
Hei sähkösuunnittelija! Etsitkö täydellistä ratkaisua, joka yhdistää kaikki suunnittelun osa-alueet saumattomaksi kokonaisuudeksi? CADMATIC Electrical on juuri sinulle räätälöity ohjelmisto. Sano hyvästit erillisille CAD/BIM-ohjelmistoille sekä nauti tehokkaammista ja virheettömistä suunnitteluprosesseista keskitetyn tiedonhallinnan avulla. Olisiko sinunkin aika siirtyä saumattomaan sähkösuunnitteluun? Sähkösuunnittelua, joka toimii. Skannaa QR-koodi ja tutustu CADMATIC Electricaliin. www.cadmatic.com/fi CADMATIC Electrical mahdollistaa reaaliaikaisen yhteistyön ja automatisoi manuaaliset tehtävät, jotta voit keskittyä siihen, mikä on tärkeintä – innovatiiviseen ja laadukkaaseen suunnitteluun. Integraatiot ja rajapinnat tukevat suunnittelutiedon jakamista esimerkiksi digitaalisen kaksosen tarpeisiin. Valitse CADMATIC Electrical ja vie suunnittelusi aivan uudelle tasolle!
Plaani 1 2026 4 1 2026 Pääkirjoitus: Työn uudet kuviot! | Jouni Kekäläinen Kari Kuosman sähkögrilli Sähkövarastoihin investoidaan ennätysvauhdilla | Matti Valli Tehotariffi lisää tarvetta kuormantasaukseen ja automaatioon | Kari Heikkilä Esa Halmetojan Sähkökynä: Varttitase Hiilijalanjälkilaskenta kiristyy – GWP-tiedot puuttuvat yhä | Marjukka Puolakka Rakentamislaki kiihdyttää tietomallien vakiointia ja koneluettavuutta | Marjukka Puolakka NSS:n järjestelmä- ja laitetoimittajahakemisto on nyt Sähköhakemisto | Virpi Kumpulainen Kytkentöjä: Varautuminen – yhteistyössä rakennettu toimintakyky | Marko Utriainen Yrityskauppa vahvisti Ahlsellin asemaa sähköalalla | Marjukka Puolakka Sisäverkot gigabittiaikaan isoissa remonteissa | Matti Valli Uutiset Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry | 27. vuosikerta Toimitus | NSS ry Plaani, Takomotie 8, 00380 Helsinki | www.nssoy.fi | webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Jouni Kekäläinen, p. 0500 100973 | Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen, p. 040 585 6127 Plaanin 1 2026 toimitusneuvosto | Jonne Järvinen, Granlund Oy | Petri Kokkonen, Eaton Electric Oy | Matti Kiiskinen, SKOL | Juha Kiviniemi, Sähköinsinööritoimisto SHS Oy | Niklas Lind, Sweco Finland Oy | Mikko Somersalmi, RAKLI | Perttu Suikkanen, Rittal Oy | Topi Volama, Granlund Oy | Mikko Yrjönen, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Taitto ja ulkoasu | Johanna Bruun, Designstudio 2B Oy Kansikuva | Sähkövarastoihin investoidaan ennätysvauhdilla | Kuva: Merus Power Oyj Painopaikka | Punamusta Oy ISSN 1457–0246 | ISSN 2324-092X (verkkojulkaisu) | Aikakausmedia ry:n jäsen | Irtonumero 8 euroa 5 5 9 14 19 20 26 30 33 34 38 41
Plaani 1 2026 5 pääkirjoitusPlaani Työn uudet kuviot! kinä muistuu mieleen vuosien takainen myyntireissu Lapin perukoille, kun vietiin yhteistyökumppanin kanssa tarjous perille. Asiakas ykskantaan totesi: ”Kyllähän tänne on faksitarjouksia tullut, mutta te tulitte käymään”. Luottamus syntyi kohtaamisessa, ja kaupat lyötiin lukkoon. Hybridimalli, kompromissi lienee paras tässäkin kysymyksessä. Mietitään mikä on työn tekemisen, tehokkuuden, ajankäytön, innovaation, perehdytyksen ja jaksamisen kannalta paras ratkaisu eri tehtävissä. Tavataan messuilla Jyväskylässä helmikuussa. Tervetuloa osastollemme! Jouni Kekäläinen Päätoimittaja Keskustelu etätyön tekemisestä on vellonut edestakaisin eri argumentein. Perusteluina etätyölle on esitetty työmatkoja, avokonttoreiden hälinää, keskittymisrauhaa. Lähityön positiivisina puolina taas pidetään hiljaisen tiedon jakamista, innovointia, kohtaamisia ja verkostoitumista. Varsinkin nuorten tulokkaiden perehtyminen uusiin tehtäviin ja talon kulttuuriin käy luontevasti olemalla läsnä työporukassa, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden parissa. Allekirjoittanut tuntee kuuluvansa henkisesti tähän nuorten porukkaan. Työpaikkaravintolan lounaspöydässä Eerolle esittämäni yksinkertainen kysymys ”Millä alalla yrityksenne toimii”, johti sopimukseen NSS ry nettisivujen päivityksestä. Karin tapasin kahvikoneella ja sama uteliaisuus johti siihen, että saamme lukea hänen laatimiaan erinomaisia juttuja Plaanissa. Kolmantena esimerkKari Kuosman sähkögrilli
www.fsm.fi Inim Previdia Ultravox integroi paloilmoittimen, äänievakuoinnin ja turvavalaistuksen yhdeksi kokonaisuudeksi, täysin digitaalisesti. Yksi alusta kriittisille turvallisuustoiminnoille Äänievakuointi • Täyttää luokkien 3 ja 4 vaatimukset • Mahdollistaa myös varoitukset, tiedotukset, peittoäänen ja musiikin Maksuttomat ohjelmistot • Lisenssimaksuton ohjelmointiohjelma • Täysin ilmainen Inim Cloud -pilvipalvelu • Etähallinta, STIPA-mittaukset ja raportointi Täysin digitaalinen • Äänievakuointi, paloilmoitin ja turvavalaistus integroituna yhdessä järjestelmässä • Äänievakuointi Integroitavissa myös perinteisesti 3. osa-puolen järjestelmiin Modulaarinen keskusrakenne • Jopa 1000 äänivyöhykettä, 48 keskusta verkossa ja 20 TCP/IP-verkkoa • Paloilmoittimessa jopa 16 silmukkaa per keskuslaite, 240 osoitetta per silmukka ja 48 keskusta FSM yhdistää huipputeknologian ja paikallisen osaamisen. Tarjoamme paikallisen tuen, suunnittelijapalvelut ja asiantuntevan teknisen tuen ammattilaisille. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!
+ + + ERINOMAISTA ENERGIATEHOKKUUTTA MUKAVUUDELLA Uusi DOWNLIGHT COMFORT HIGH EFFICIENCY laajentaa LEDVANCE alasvalovalikoimaa parannetulla energiatehokkuudella, pitkällä käyttöiällä ja nopealla asennuksella. Useilla valovirtavaihtoehdoilla, kolmella eri halkaisijalla ja älykkäillä DALI-2-malleilla se on ihanteellinen tehokkaaseen valaistukseen niin uusissa kuin olemassa olevissakin rakennuksissa. Saatavana opaali- ja UGR ≤ 19 -malleina, kattaen laajan käyttökohdekirjon. DALI-2 -yhteensopivuus energianseurannan ja push-dim-toiminnon kanssa tekee siitä myös IoT-valmiin ratkaisun. Erinomainen valotehokkuus: jopa 155 lm/W ja 145 lm/W (UGR≤19), SDCM ≤ 3, CRI > 80 Pitkä käyttöikä: jopa 100 000 h (L80/B10) 5 vuoden takuulla Helppo asennus: kytkentäkotelo, jossa on 3- tai 5-napainen jousiliitin sekä DALI-2 ja turvavalaistusmallit (EL) DOWNLIGHT COMFORT GEN 2 HIGH EFFICIENCY Olipa kyse toimistoista, käytävistä tai julkisista rakennuksista – DOWNLIGHT COMFORT HE yhdistää energiansäästön, mukautettavat valaistustasot ja käyttömukavuuden vähäisellä häikäisyllä, sulautuen saumattomasti jokaiseen projektiin. Tutustu valikoimaan LEDVANCE.FI UUTTA: EXTENSION RING Soviterenkaat koko DOWNLIGHT COMFORT GEN 2- ja DOWNLIGHT COMFORT GEN 2 HE-valikoiman jälkiasennukseen. – D190 D150 -malleihin (upotusreiän halkaisija 150 – 175 mm) – D240 D200-malleihin (upotusreiän halkaisija 200 – 225 mm)
Plaani 1 2026 8
Plaani 1 2026 9 suunnitteluPlaani Sähkövarastoihin investoidaan ennätysvauhdilla Kantaverkkoon liitettyjen sähköakustojen yhteinen teho on useita satoja megawatteja. Tuhannen megawatin raja ylittyy kevyesti kahden seuraavan vuoden aikana. Teksti: Matti Valli Kuvat: Merus Power Oyj ”Investointipäätöksiä verkkoon liitettävistä sähkövarastoista on kuluneen kahden vuoden aikana tehty merkittävä määrä etenkin suhteessa siihen, mitä aikaisemmin oli tehty”, Fingridin asiakaspäällikkö Onni Härmä sanoo. Investoijat ovat usein yhtiöitä, jotka ovat aikaisemin investoineet esimerkiksi uusiutuvaan energiatuotantoon, mutta myös yhtiöitä, jotka investoivat pelkästään sähkövarastoihin. Viime aikoina sähkövarastosopimuksia ovat tehneet muun muassa energiayhtiö Alpiq, joka kehittää hanketta Haapajärvellä ja Taaleri, joka investoi Lempäälään sekä Exilion, joka investoi yhdessä Merus Powerin kanssa Mäntyharjulle. VOIMAA RESERVIMARKKINOILLE Kantaverkkoyhtiö Fingrid tarvitsee sähkövarastoja etenkin reservimarkkinoilla eli se varaa ja ostaa säätövoimaa verkon tehotasapainon hallintaan, mikäli sähkön tuotanto ja kulutus jonakin hetkenä poikkeavat toisistaan. ”Akut tuovat markkinoille likviditeettiä, jota tarvitaan, mikäli esimerkiksi vesivoimaa ei ole käytettävissä. Investoreiden kilpailu laskee myös reserviakustojen ylläpitäjille maksettavaa korvausta ja toisaalta myös loppuasiakkailta veloitettavaa hintaa”, Härmä selventää. Akkuvarastot helpottavat myös sähkön tuottajien riskien hallintaa. Sähkön tuottajaa, esimerkiksi tuulipuiston haltijaa, rokotetaan nimittäin siitä, jos tämä ei pystykään tuottamaan sitä kilowattituntimäärää, mitä hän on edellisenä päivänä luvannut. Akustojen avulla pieleen menneitä ennusteita voidaan korjata. HINTAVAIHTELUT VÄHENEVÄT ”Akustoilla energiamarkkinaa voidaan tasapainottaa sekä tuotannon puolella että itse markkinoilla, eli äkilliset hintaheilahtelut voidaan välttää”, Härmä kuvaa. Tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa tuotetaan yhä enemmän, ja mikäli häiriöitä esiintyy, niin sähkön kulutus ei pysty juurikaan joustamaan. Markkina kuitenkin toimii, jos joku toimii varastona välissä. Akkujen ohella lämmön varastointi on toinen vaihtoehto, mutta siitä ei pystytä sähköä oikeastaan tuottamaan takaisinpäin. Akkuteknologia on mennyt eteenpäin ja akkujen hintataso on suorastaan romahtanut kuluneen viiden vuoden aikana. Isoin kustannuserä investoinneissa on ollut se, kuinka monta kilowattituntia akkujen kennoihin voidaan varastoida energiaa. PITEMPIÄ JOUSTOAIKOJA KAIVATAAN Rakennettavat akkuvarastot ovat korkeintaan neljän tunnin varastoja. Fingridin näkökulmasta olisi toivottavaa, että akkujen oheen keksittäisiin nykyistä pitemmät joustot mahdollistavaa tekniikkaa. ”Mitä lähempänä sähkövarasto sijaitsee runkoverkon liittymäpistettä ja uusiutuvaa sähköntuotantoa, sitä vähemmän ratkaisu kuormittaa verkkoa”, Onni Härmä sanoo. | Kuva: Fingrid
Plaani 1 2026 10 ”Jos ei tuule ja on kova pakkanen, niin tarvetta olisi jopa useamman päivän kattavalle varastojärjestelmälle”, Härmä pohtii. Akkujärjestelmien sijoittaminen sähköjärjestelmään vaikuttaa uuden sähköverkon rakentamisen tarpeeseen. Asia huolestuttaa Fingridiä. ”Pussinperälle asennettu akusto siirtää virtaa koko jakeluverkon läpi runkoverkkoon asti ja verkko kuormittuu pitkän matkan”, Härmä toteaa. Toisin sanoen, mitä lähempänä akku sijaitsee runkoverkon liittymäpistettä ja uusiutuvaa sähköntuotantoa, niin sitä tehokkaampaa toiminta on. ”Verkkoyhtiö pääsee vähemmillä verkkoinvestoinneilla ja käyttäjät välttävät turhat siirtomaksut”, Härmä selventää. LIITTÄMISVELVOLLISUUS VERKONHALTIJAN KIUSANA Verkonhaltijoilla oleva liittämisvelvollisuus tarkoittaa, että jos jollakin on akkukapasiteettia, niin tämä kapasiteetti on liitettävä verkkoon, mikäli kapasiteetin haltija niin haluaa. Verkonhaltijan tulee puolestaan rakentaa verkko tälle kapasiteetille. Merus Power on vakiinnuttanut asemansa yhtenä Pohjoismaiden johtavista sähkövarastotoimijoista.
Plaani 1 2026 11 ”Yhteiskunnalle tulee kalliiksi, jos joku rakentaa akuston haasteelliseen paikkaan, vaikka ne voitaisiin aivan hyvin rakentaa muuallekin. Tästä asiasta kannamme huolta”, Härmä linjaa. Mutta mitä sähkösuunnittelijoiden olisi hyvä tietää sähkövarastoista ja niiden mitoittamisesta ja sijoittelusta? Härmä korostaa, että Fingridin näkökulmasta painottuu etäisyysvaatimus. Sähkövarastoa ei kannata edes aloittaa suunnittelemaan liian lähelle voimajohtoa, näin etenkin jos toimitaan 400 kilovoltin voimajohdon tai sähköaseman läheisyydessä. KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE Suomessa on vain muutama sähkövarastoja valmistava yhtiö. Ylöjärvellä toimiva teknologiayhtiö Merus Power Oyj on puskenut muutaman vuoden hartiavoimin töitä tehdäkseen tuotteestaan kansainvälisen menestystarinan. Pörssinoteerattu yhtiö työllistää 160 henkeä, pääosin insinöörejä, suunnittelijoita, asentajia ja teknisiä myyjiä. Vuonna 2024 sen liikevaihto oli vajaa 36 miljoonaa euroa ja vuonna 2025 se kasvoi voimakkaasti. ”Kotimaassa meillä on vankka markkina-asema, mutta kansainvälisillä markkinoilla toimintamallin kehittäminen, kumppaneiden löytäminen ja tuloksiin pääseminen vaatii työtä ja ottaa oman aikansa. On suunniteltava vakioidut ratkaisut, oltava tehokas ja hintakilpailukykyinen”, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Kari Tuomala. Hän kertoo, että teknologiatoimittajana yhtiö keskittyy erityisesti akkujen purkamisessa ja lataamisessa käytettävään tehoelektroniikkaan. ”Panostamme akun ja sähköverkon väliin rakennettavaan älykkyyteen. Teemme myös ohjelmistoja, sähkösuunnittelua ja projektitoteutuksia. Akut tulevat meille kuten kaikille muillekin Kiinasta, jolla on markkinoilla 90-prosenttinen dominanssi”, Tuomala kuvaa. Suomessa Mäntyharjulle on tulossa iso 60 megawatin sähkövarasto; asiakas on suomalainen tuulivoimaa operoiva Exilion. ”Tätä ennen rakensimme sveitsiläiselle asiakkaalle Alpiqille ensimmäinen verkon vakautta ja häiriönsietokykyä tukevan gridforming-sähkövaraston Valkeakoskelle.” PÄÄKOHTEENA EUROOPPA Myynti suuntautuu pääasiassa Euroopan markkinoille, jossa sähkövarastojen ansaintalogiikka on samankaltaista. ”Keskitymme aluksi muutamaan maahan, joiden markkinoiden potentiaaliin uskomme”, Tuomala linjaa. Pohjaa yhteiselle markkinalle luo ENTSO-E -järjestö, joka rakentaa yhteisiä pelisääntöjä niin sähkövarastoille kuin sähköverkkojen kehittämiselle. ”Olemme myyneet Puolaan kaksi projektia, joista toinen, noin kymmenen megawatin sähkövarasto, toteutetaan teollisuusalueelle ja toinen yhdeksän megawatin varasto sähköverkon omistajalle.” Tuomalan mukaan Englanti, Australia ja Yhdysvallat ovat johtavia sähkövarastojen markkinamaita, joita Suomi ja Ruotsi peesaavat hyvin. ”Näissä maissa sähkövarastomarkkinat ovat toimineet erinomaisesti kuluneen parin kolmen vuoden aikana ja trendi näyttää jatkuvan”, Tuomala tiivistää. Akkuteknologia on mennyt eteenpäin ja akkujen hintataso on suorastaan romahtanut kuluneen viiden vuoden aikana.
Plaani 1 2026 12 Kyberturvallisuuden ja jatkuvan huollon näkökulmasta kotimainen tai eurooppalainen sähkövarastoratkaisu on muita varmempi valinta. Myös Puolaan ja Saksaan ennakoidaan kovaa kasvua, mutta Etelä-Eurooppa tulee hiukan jälkijunassa. ”Kuluttajille kaikkein halvinta sähköä on tällä hetkellä tuulivoima. Kun päästöttömien lähteiden tehovaihteluita tasataan, niin esimerkiksi juuri tuulivoimasta saadaan entistä enemmän sähköä kantaverkkoon ja kuluttajien käyttöön.” ”Tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisen pitää tapahtua reaaliajassa, mihin tarpeeseen akut ja sähkövarastot ovat nopeutensa ja joustavuutensa ansioista osoittautuneet ylivoimaisiksi ratkaisuiksi. Olemme hyvällä asialla koko sähköjärjestelmän puolesta”, Tuomala pohtii. SKAALAUTUVIA TUOTTEITA Skaalautuvuuteen perustuvat tuotteet ovat pienemmistä palikoista koostuvia kymmenen megawatin moduuleita, jotka puolestaan koostuvat pienehköistä yhden megawatin tehoelektroniikkakonverttereista. Mitä isompi sähkövarasto, sitä enemmän moduuleita tarvitaan. Skaalautuvuutta rajoittava tekijä on tällä hetkellä muuntajien pitkät toimitusajat. Kiinteistöjen osalta puhutaan paljon pienemmistä sähkövarastoista. Tuomala antaa pari vinkkiä rakennusten sähkösuunnittelua tekeville ja hankinnoista päättäville tahoille. ”Modulaarisuutta ja skaalautuvuutta voidaan hyödyntää niin, että varastot suunnitellaan laajennettaviksi. Toinen tärkeä asia on kyber- ja tietoturvallisuuden varmistaminen”, Tuomala sanoo. Kyberturvallisuuden ja jatkuvan huollon näkökulmasta kotimainen tai eurooppalainen ratkaisu on varmasti muita varmempi valinta. ”Mikäli verkkoja koskevat vaatimukset jossain vaiheessa muuttuvat, Euroopan tasolla ohjelmistoja voidaan myös helposti muokata uusien, yhtenäisten sääntöjen mukaisiksi", Tuomala toteaa. (yllä) ”Teknologiatoimittajana keskitymme erityisesti akkujen purkamisessa ja lataamisessa käytettävään tehoelektroniikkaan”, Kari Tuomala sanoo. (oik.) Mitä isompi sähkövarasto, sitä enemmän moduuleita tarvitaan.
Plaani 1 2026 13
Plaani 1 2026 14 Tehotariffi lisää tarvetta kuormantasaukseen ja automaatioon Sähkönsiirron tehomaksu tuo uutta optimoitavaa koteihin ja kiinteistöihin. Kulutuksen ajoitus halvan sähkön varteille on asiakkaan etu, joka on toteutettavissa suunnitteluratkaisuilla. Uudet sähkömittarit tarjoavat ajantasaista tietoa, mutta automaation on hallittava kokonaisuus. Sähkömarkkinalain heinäkuinen muutos antoi Energiavirastolle valtuudet tarkentaa sähkönjakelupalveluiden maksukomponenttien määräytymisperusteita. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yhdenmukaistaa tariffirakenteita, parantaa vertailtavuutta sekä edistää joustopalveluiden kehitystä. HUIPPUTEHON LASKENTAPERIAATTEET SAMOIKSI Energiavirasto haluaa verkkoyhtiöiden kehittävän eri asiakastarpeisiin tuotteita, jotka eroavat toisistaan aikajaottelultaan ja hintarakenteeltaan. Jotkut yhtiöt tarjoavatkin jo siirtotuotteen, jonka hinnassa on tehomaksukomponentti. Vertailu on kuitenkin vaikeaa, sillä laskutuksen perusteena olevan huipputehon määräytymisperiaatteet poikkeavat toisistaan. Lainsäädäntöuudistuksen tarkoituksena on harmonisointi, jonka jälkeen siirtotuotteet ovat rakenteeltaan samanlaisia. ”Tehokomponentin idea on, että se kohdistaa siirron kustannukset oikeudenmukaisemmin niiden aiheuttajille. Tehomaksu ei muuta yhteenlaskettua summaa, jonka sähköverkkoyhtiö kerää asiakkailtaan verkkopalvelumaksuilla. Yksittäisen asiakkaan laskua muutos voi kasvattaa tai jopa pienentää”, kuvailee Energiateollisuuden asiantuntija Olli Taipale. TEHOT KURIIN MYÖS HALVAN SÄHKÖN VARTTEINA Tehomaksu luo tarpeen seurata paitsi sähköenergian varttihintaa, myös käytettyä varttitehon kuukausihuippua. Tehohuippu omakotitalossa saattaa syntyä kytkemällä sähköauto lataukseen Teksti: Kari Heikkilä
Plaani 1 2026 15 suunnitteluPlaani heti kotiin saavuttua, jolloin on usein paljon muutakin sähkön kulutusta. Tehohuipun voi aiheuttaa myös ajoittamalla kaikki mahdollinen kulutus halvimmille pörssisähkön varteille. Tehomaksu kohdentuu ainoastaan verkkoyhtiön laskuttamaan siirtomaksuun. Sähkönkäytön siirtäminen ajallisesti on usein pörssihinnan mukaan tehty muutos. Se puolestaan näkyy sähkönmyyjän lähettämässä sähköenergialaskussa. ”Tehomaksun suuruus määräytyy korkeiden kulutustehojen mukaan, ei sähkön hinnan mukaan. Tämän vuoksi verkkoyhtiön laskulla voi esiintyä tehokomponentin aiheuttama kustannus, vaikka ajanjaksona käytetyn sähköenergian hinta olisi ollut nolla. Tuolloin on saattanut jopa syntyä koko kuukauden tehomaksun määrittelevä tehopiikki.” ”Kulutuksen ohjaus pelkästään sähköenergian hinnan mukaan ei siis aina riitä minimoimaan sähkönkäytön kokonaiskustannusta”, Taipale muistuttaa. SÄHKÖMITTARIT VAIHTUVAT VAUHDILLA JATKOSSAKIN Verkkoyhtiöillä on vuoden 2028 loppuun asti aikaa tehdä tulevan määräyksen mukaiset maksurakenne- ja tietojärjestelmämuutokset. Sähkön käyttäjät puolestaan ehtivät sopeutua tehomaksuun etsimällä ratkaisuja huipputehon rajoittamiseen, mikäli paikallinen verkkoyhtiö ottaa sille vapaaehtoisen tehomaksukomponentin käyttöönsä asiakaslaskutuksessa. On odotettavissa, että muutos mittaus- ja ajoitustarpeineen herättää kiinnostusta sähkön käytön ohjausautomatiikkaa ja muita tehonhallinnan ratkaisuja kohtaan. Etäluettavat sähkömittarit otettiin Suomessa käyttöön jo varhain (vas.) Yksittäisen asiakkaan kohdalla sähkön siirron tehomaksu voi joko kasvattaa tai pienentää sähkölaskua. Paljon sähköä käyttävä kotitalous voi toimivalla ajoituksella vaikuttaa siirtolaskunsa suuruuteen. | Kuva: Stephan Bechert / Unsplash (alla) ”Verkkoyhtiön laskulla voi esiintyä tehokomponentin aiheuttama kustannus, vaikka ajanjaksona käytetyn sähköenergian hinta olisi ollut nolla”, kertoo Energiateollisuuden asiantuntija Olli Taipale.
Plaani 1 2026 16 ja olemme siinä edelleen Euroopan kärkijoukossa. Mittareiden yleisesti käyttämä 3G-verkko ajettiin alas vuosina 2023–2024, jolloin 3G-mittarit siirrettiin pääasiassa 4G- ja 2G-verkkoihin. 2G-verkkojen ylläpitovelvoite loppuu vuoden 2029 lopussa, mihin mennessä on vielä vaihdettava noin miljoona 2G-mittaria. Jo vuotta aiemmin tulee vastaan takaraja, johon mennessä on siirryttävä tunnin mittausjaksosta vartin mittausjaksoon. Tämän jälkeen on edessä vielä niin sanottujen toisen sukupolven energiamittareiden uusiminen niiden mittareiden osalta, joita ei ole jo aiemmin vaihdettu. Vaihdon takaraja on 4.7.2031, jonka jälkeen kaikissa sähkömittareissa tulee olla kotiautomaatioliitäntä. PORTISTA NÄKYMÄ HETKELLISEEN KULUTUKSEEN Noin kolmanneksessa sähköliittymistä on pörssisähkösopimus, joka on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Kulutuksen ajoitus halpoihin hetkiin on jo monille tuttua, mutta sähkönsiirron tehomaksu luo tarpeen välttää silloinkin syntyviä tehopiikkejä. Avun tarjoaa jatkossa sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä, joka kertoo lähes ajantasaisen tiedon hetkittäisestä käytössä olevasta tehosta. Se muistuttaa tietokoneista tuttua verkkoporttia, josta käytetään myös lyhenteitä HAN (Home Area Network), H1, RJ12 ja P1. Asetus vaatii, että mittarin on tarjottava verkosta otetun ja sinne syötetyn sähkön virran, pätötehon, loistehon ja jännitteen tehollisarvot vaihekohtaisesti 10 sekunnin välein tai tiheämmin. Lisäksi sen on annettava kumulatiivinen sähköenergialukema kerran minuutissa tai useammin. Tarkempaa tietoa liitännästä saa SESKOn suosituksesta SK 13-1:2022. TULOSSA RAJAPINTA MITTARIN KUORMANOHJAUKSEEN HAN-portin lisäksi uudistuvissa mittareissa tulee olla ohjattava rele kuormien kytkemiseen, mikäli käyttöpaikka sijaitsee omakoti- tai paritalossa. ”Parhaillaan on valmisteilla kuormanohjausrajapinta, jonka kautta joustopalveluntarjoajille avautuu mahdollisuus optimoida asiakkaiden sähkönkäyttöä. Kuormanohjaussanomia lähettämällä ne voivat ohjata sähkömittarin kuormanohjausrelettä kytkien sen takana olevaa kuormaa päälle ja pois”, Olli Taipale kertoo. ”Rajapinnan välityksellä voi tehdä esimerkiksi ajastettuja kalenteripohjaisia ohjauksia sekä yksittäisohjauksia varttisähkön hinnan eli vuorokausimarkkinoiden spot-hinnan mukaan.” AUTOMAATIO PIAN OSAKSI KAIKKEA RAKENTAMISTA Sähkömittari on kehittymässä yhdeksi aktiiviseksi osaksi asunnon ja kiinteistön energianhallintaa. Täyden hyödyn saamiseksi se tarvitsee rinnalleen kodinohjausjärjestelmän, joka optimoi sähkönkäyttöä eri parametrien kuten sähkön hinnan ja hetkellisen tehon pohjalta. Isoista kiinteistöistä tutut aurinkosähkön tuotanto ja käyttö sekä sähkön varastointi ja myynti verkkoon ovat tulossa yrityksiin, taloyhtiöihin ja omakotitaloihin. Myös nämä tarvitsevat energianhallinnan automaatiota, joka tulee olemaan ennen pitkää vahvempi osa kaikkea rakentamista. Olemme jo ottamassa vauhtia ennätysmäiseen hyppyyn, joka tarjoaa sähköalalle paljon kasvumahdollisuuksia alkaen sähkösuunnittelijoista aina ratkaisu- ja järjestelmätoimittajiin asti. Apua sähkönkäytön seurantaan tarjoaa jatkossa sähkömittarin kotiautomaatioliitäntä. | Kuva: Aidon Oy
Plaani 1 2026 17 Kiinteistöjärjestelmä hallitsee ja optimoi energiavirrat ”HedControl-kiinteistönhallintajärjestelmä kokoaa yhteen kaikki kiinteistön talotekniset toiminnot, kuten automaatioratkaisut, sähköautojen latauksen, olosuhdehallinnan, turvatekniikan, valaistuksen, aurinkosähkön ja kysyntäjouston”, luettelee Hedtecin aluemyyntipäällikkö Toni Punkkinen. Järjestelmä räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan jollekin talotekniikan osa-alueelle tai koko kiinteistöön. Seuranta ja ohjaus voidaan toteuttaa kiinteistöautomaation väyliä pitkin tai esimerkiksi API-rajapintojen kautta. Avointen rajapintojen järjestelmään voi liittää aurinkovoimaa, akkuja ja sähköauton latausta. Dynaaminen kuormanhallinta suojaa sähköjärjestelmää ja huomioi sähkötariffit hyödyntäen pörssisähkön halvimmat ajat. ”Olemme halunneet tehdä kiinteistönhallinnasta helpompaa ja kustannustehokkaampaa, estäen päällekkäiset ja turhat toiminnot. HedControl on alusta, johon voi yhdistää sähkön lisäksi myös veden ja lämmön seurannan ja ohjauksen”, Punkkinen kertoo. Älykotisovelluksessa kuormanhallinta ja hintaohjaus ”Wiser Home-älykotisovelluksessamme on integroituna kodin kuormanhallintatoiminto”, Schneider Electricin kaupallinen tuotepäällikkö Juhani Hallamaa sanoo. ”Sovellukselle kerrotaan toivottu tehoraja, jota vasten ryhmäkeskuksen pääkytkimen yhteyteen asennettu PowerTag E -energiamittari vertaa kodin reaaliaikaista kulutusta. Mikäli kulutus kasvaa, järjestelmä voi automaattisesti vähentää tai lopettaa sähköauton latauksen, keskeyttää lämminvesivaraajan lämmityksen sekä pudottaa pois pistorasioiden kuormia.” Suora yhteys pörssisähködataan aktivoituu, kun järjestelmään lisää jonkin energiaa mittaavan laitteen, esimerkiksi älypistokkeen. Tämän jälkeen hinnanvaihteluita voidaan hyödyntää käyttämällä hintarajoja ja peilaten päivän keskihintaan. ”Sovelluksemme voi optimoida kokonaisuutta, johon saattaa liittyä myös omaa sähköntuotantoa, varastointia akkuihin ja myyntiä verkkoon sekä omaa kulutusta kuten auton latausta”, Hallamaa kertoo. ”Wiser Home -sovellukselle kerrotaan toivottu tehoraja, jota vasten ryhmäkeskuksen pääkytkimen yhteyteen asennettu PowerTag E -energiamittari vertaa kodin reaaliaikaista kulutusta”, kertoo Schneider Electricin kaupallinen tuotepäällikkö Juhani Hallamaa. ”HedControl-kiinteistönhallintajärjestelmä kokoaa yhteen kaikki kiinteistön talotekniset toiminnot”, sanoo Hedtecin aluemyyntipäällikkö Toni Punkkinen.
Valaistuksen modernisointi nousee yhdeksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Vanhentuneen valaisinkannan korvaaminen nykyaikaisilla led-valaisimilla pienentää sähkönkulutusta merkittävästi. F-Securen pääkonttorin mittavan valaistusuudistuksen keskiössä ovat Airamin Vario-valaisimet. Nämä kotimaiset alumiiniprofiilivalaisimet räätälöitiin tilojen tarpeisiin. Vario-sarjassa on saatavilla laaja valikoima optiikoita, mikä mahdollistaa valaistuksen hienosäädön eri käyttötarkoituksiin. Kotimainen tuotanto takaa nopeat toimitukset ja joustavan muokattavuuden. VALAISINTEN AVULLA Energiatehokkaat ja viihtyisät toimitilat Vario P Ripustusasennettava Vario P on Suomessa kehitetty ja valmistettu alavalollinen alumiiniprofiilivalaisin. Valaisimen rungossa käytettävä materiaali on 100 % kierrätettyä alumiinia. Erilaisilla runkopituuksilla ja kulmaliitospaloilla voit räätälöidä täysin projektiisi sopivan kokonaisuuden. Käyttökohteita ovat toimistot, aulat ja oppilaitokset sekä käytävät sisätiloissa. Valaisimella voit muodostaa jopa 4500 mm saumatonta valoviivaa. Tuotteelle on myönnetty Avainlippu-merkki. 127 lm/W 5takuu vuoden 24–92 W 3700–12 500 lm Vario on suunniteltu Keravalla ja valmistettu Airamin tehtaalla Lahdessa. Valaistuksen modernisointi nousee yhdeksi tehokkaimmista keinoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Vanhentuneen valaisinkannan korvaaminen nykyaikaisilla led-valaisimilla pienentää sähkönkulutusta merkittävästi. F-Securen pääkonttorin mittavan valaistusuudistuksen keskiössä ovat Airamin Vario-valaisimet. Nämä kotimaiset alumiiniprofiilivalaisimet räätälöitiin tilojen tarpeisiin. Vario-sarjassa on saatavilla laaja valikoima optiikoita, mikä mahdollistaa valaistuksen hienosäädön eri käyttötarkoituksiin. Kotimainen tuotanto takaa nopeat toimitukset ja joustavan muokattavuuden. VALAISINTEN AVULLA Energiatehokkaat ja viihtyisät toimitilat Vario P Ripustusasennettava Vario P on Suomessa kehitetty ja valmistettu alavalollinen alumiiniprofiilivalaisin. Valaisimen rungossa käytettävä materiaali on 100 % kierrätettyä alumiinia. Erilaisilla runkopituuksilla ja kulmaliitospaloilla voit räätälöidä täysin projektiisi sopivan kokonaisuuden. Käyttökohteita ovat toimistot, aulat ja oppilaitokset sekä käytävät sisätiloissa. Valaisimella voit muodostaa jopa 4500 mm saumatonta valoviivaa. Tuotteelle on myönnetty Avainlippu-merkki. 127 lm/W 5takuu vuoden 24–92 W 3700–12 500 lm Vario on suunniteltu Keravalla ja valmistettu Airamin tehtaalla Lahdessa.
Plaani 1 2026 19 Sähkökynä Varttitase yläkanttiin. Esimerkiksi rakennusautomaatiojärjestelmän MASTER-ohjaus, joka alentaa ilmanvaihdon tehoa ja kytkee pois sähkölämmityksiä, tuottaa yleensä reilusti alle puolet laskennallisesta tehonpudotuksesta. Tähän on useita syitä. Esimerkiksi ilmanvaihdon lakisääteisiä minimitasoja ei voi alittaa, eikä rakennusta voi päästää yli- tai alipaineiseksi. Lisäksi lämmityksen kiertovesipumppujen on pyörittävä jatkuvasti, ja niin edelleen. Talotekniikka voidaan suunnitella joustamaan hinnan mukaan, mutta joustaako käyttäjä? Pari vuotta sitten kokeilimme, huomaako virastotalon käyttäjä sitä, jos ilmanvaihdon tehoa alennetaan tunnin ajaksi sähkön hintapiikin aikana. Pääsääntöisesti ei huomannut. Sen sijaan paluu normaaliteholle kyllä huomattiin ilmanvaihdon äänen voimistuessa. Yksi mainio tapa parantaa rakennuksen joustokykyä ovat verkkoakut. Niitä rakennetaan parhaillaan innokkaasti sekä tyhjille tonteille että rakennuksiin. Akkujen vaatima tila pitää ottaa huomioon rakennuksen suunnittelussa – jos arkkitehti ei sitä hoksaa, sähkösuunnittelijan tulee mainita asiasta. Akut ovat kannattavia jo melko pienissäkin kohteissa, varsinkin aurinkosähköpaneelien yhteydessä. Joulukuun alussa YLE haastatteli opiskeluvuosilta tuttua Aalto-yliopiston professoria Sanna Syriä, joka kertoi suhtautuvansa pientalojen sähköakkuihin varauksella. Onnittelut Sannalle mainiosta sanavalinnasta. Fingridin ennusteen mukaan Suomen sähkönkulutus tuplaantuu vuosikymmenessä. Emme siis tule pärjäämään nykyisillä tuotantoresursseilla. Marraskuussa käyttöön otettu Aurora-siirtolinja Pohjois-Ruotsista Suomeen tasapainottaa maiden välistä tilannetta, mutta ei lisää tuotantoa. Jos ennusteisiin on vähänkään uskomista, Suomi tarvitsee lisää säävarmaa tuotantokapasiteettia. Olen edelleen hajautetun tuotannon, uusiutuvan energian ja säästöjen kannattaja, mutta politiikka vie Suomea toiseen suuntaan. Datakeskusten houkuttelu halvalla sähköllä pakottaa Suomen rakentamaan lisää ydinvoimaa. Jos Suomi ei siihen kykene, sen tekee Ruotsi. Eikä se tee sitä hyväntekeväisyyttään, vaan lasku lankeaa kuluttajille – myös jokaiselle suomalaiselle. Kymmenen vuotta on lyhyt aika. Uusien voimaloiden pitäisi jo olla suunnittelupöydillä, jos sähkön riittävyyshaasteeseen aiotaan vastata. 9. päivänä tammikuuta 2026, Esa Halmetoja Tase on monille tuttu sana vaikkapa tv:n talousuutisista. Minulle se tuo mieleen mukavia muistoja nuoruusvuosilta. Aikanaan ammattikoulun auto-osaston Taisto-nimistä opettajaa kutsuttiin Vaihto-Taseksi. Nimi perustui Taiston parkkiruudussa seisovan auton tiheään vaihtumiseen. Auto-osaston pojat saivat samalla käytännön tuntumaa eri automerkkeihin huoltamalla ja korjaamalla opettajansa autoja. Hyöty oli varmasti molemminpuolinen. Mutta mennäänpä asiaan. Kuten kaikki jo tietävät, varttitase tarkoittaa pörssisähkön hinnoittelua 15 minuutin välein. Tunnin välein vaihtuvan hinnan tilalla vuorokaudessa on jatkossa 96 hintapistettä. Muutos ei ole kuluttajalähtöinen eikä -ystävällinen, vaan sähkömarkkinoiden vaatimus. Lyhyt taseselvitysjakso aiheuttaa markkinatoimijoille vähemmän hiuksia nostattavia tilanteita kuin tunnin selvitysjakso. Tuotantoteknisesti se ei tuo mitään uutta, sillä tuotannon ja kulutuksen on pitänyt tähänkin saakka olla tasapainossa joka ikinen minuutti. Mediassa nähtiin syksyn mittaan montakin kuluttajille suunnattua juttua varttitaseesta. Tavallisella kuluttajalla on kuitenkin kovin vähän keinoja varttihinnoittelun hyödyntämiseksi. Sähkön hinta saattaa tuplaantua tai puolittua 15 minuutin välein. Ohjauksella voisi siis teoriassa saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Tässä on kuitenkin haaste: jos sähkönkäytön ajoittaminen 24 tunnin mukaan on ollut hankalaa, 96 varttitunnin mukaan se on mahdotonta. Ainoa toimiva ratkaisu on automaatio. Tässä sähkösuunnittelija ojentaa auttavan hiirikätensä. Markkinoilta löytyy kaupallisia ohjausjärjestelmiä, mutta niiden hinnat ovat tavallisesti tuhansia euroja. Lisäksi niistä on hyötyä vain, jos talon sähköverkko on alun perin suunniteltu ohjattavaksi. Näin ei läheskään aina ole. Useimmat verkkoyhtiöt tarjoavat kuluttajille vain päivä- ja yöohjausta. Hintaohjauksesta voi tulla arkipäivää energiamittareiden vaihdon myötä. Vaihtotyö vie vuosia, mutta siihen pitää varautua nyt. Tulevaisuuden rakennukset suunnitellaan tänään. Isoissa rakennuksissa varttitase nostaa kysyntäjouston merkitystä. Joustokyky ei enää ole pikantti lisä älyrakennuksen ominaisuuksiin, vaan käytännön pakko. Dynaamisen ohjauksen lisäksi sähkökuormille pitää määritellä kysyntäjoustopotentiaali, eli säädettävän tehon määrä. Potentiaalin määrittely on monelle suunnittelijalle uusi asia, ja se kaipaa yhtenäistämistä ja ohjeistusta. Kokemuksen mukaan potentiaali arvioidaan lähes aina
Plaani 1 2026 20 Hiilijalanjälkilaskenta kiristyy – GWP-tiedot puuttuvat yhä Rakennusten hiilijalanjälki ratkaistaan yhä useammin tuotetasolla. Rakentamislain uudistus kiristää vaatimuksia, mutta sähkötuotteiden GWP-tiedot puuttuvat vielä suurelta osin. GWP-arvojen saatavuus vaikuttaa yhä suoremmin tilaajien ja urakoitsijoiden hankintapäätöksiin. Vuoden alussa voimaan tullut rakentamislain uudistus edellyttää uudisrakennuksilta ilmastoselvitystä, johon sisältyy rakennustuoteluettelo sekä rakennusten hiilijalanjälkeä ohjaavat rajaarvot. Sähköteknisten tuotteiden osalta tämä tarkoittaa, että valmistajien ja maahantuojien tulee ilmoittaa tuotteen hiilijalanjälkitiedot GWP-arvon muodossa. GWP-luku (Global Warming Potential) kuvaa aineen ilmastoa lämmittävää vaikutusta verrattuna hiilidioksidiin, jonka GWParvo on 1. GWP-arvot mahdollistavat tuotteen ympäristövaikutuksen laskemisen osana koko rakennuksen hiilijalanjälkeä. Sähkönumerot.fi-palvelu välittää valmistajien ja maahantuojien itsensä ilmoittamaa ja ylläpitämää hiilijalanjälkitietoa standardoidussa ja koneluettavassa muodossa. Sähkötuotteiden valmistajat voivat lisästä tiedot palveluun samaan tapaan kuin muutkin tuotetiedot. Tällä hetkellä GWP-tietojen kattavuudessa on kuitenkin vielä paljon aukkoja. Päästötietojen saatavuus tulee todennäköisesti vaikuttamaan urakoitsijoiden ja tukkujen hankintapäätöksiin. Teksti: Marjukka Puolakka
Plaani 1 2026 21 rakentaminenPlaani ”Sähkönumerot.fi:ssä on tällä hetkellä noin 250 000 aktiivista tuotetta, mutta valmistajan ilmoittama tuotekohtainen GWP-arvo on saatavilla vain noin 21 000 tuotteelle. Lisäksi noin 5 000 tuotteelle on liitetty CO2data.fi-palvelusta, eli kansallisesta päästötietokannasta, haettu konservatiivinen tyypillinen viitearvo”, kertoo Sähköteknisen Kaupan Liiton kehityspäällikkö Katri Huhtinen. Päästötietojen puuttumiselle taustalla on usein se, ettei tuotteille ole vielä laadittu EPD- tai PEP-ympäristöselosteita, tai jos dokumentit ovat olemassa, ne on liitetty tuotetietoihin vain PDFmuodossa ilman numeeristen arvojen avaamista Sähkönumerot. fi-järjestelmän tietokenttiin. ”Hiilijalanjälkilaskenta on suurissa kohteissa käytännössä mahdotonta, jos GWP-arvoja joudutaan poimimaan käsin PDF-dokumenteista. Keskeisimmät tiedot, erityisesti valmistusvaiheen (A1-A3) GWP-arvo, tulisi avata kenttätasoisesti, jotta tieto siirtyy sujuvasti laskentaan. Jos tuotteella ei ole GWP-arvoa, sille tulisi ilmoittaa IDtunniste, jolla tyypillinen konservatiivinen GWP-luku voidaan hakea CO2data-päästötietokannasta”, Huhtinen muistuttaa. Hän uskoo, että monilla toimittajilla päästötiedot ovat jo olemassa, mutta niitä ei ole vielä tuotu Sähkönumerot.fi-palveluun. Taustalla on saattanut ollut varovaisuutta ja halua odottaa, miten markkina ja lainsäädäntö kehittyvät. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut. ”Päästötietojen saatavuus tulee todennäköisesti vaikuttamaan urakoitsijoiden ja tukkujen hankintapäätöksiin. Jos GWP-arvojen saaminen koetaan liian hankalaksi, toimittaja jää pahimmassa tapauksessa hankintakorin ulkopuolelle”, Huhtinen toteaa. Huhtisen viesti sähköteknisten tuotteiden valmistajille ja maahantuojille on selvä: ”Täydentäkää tuotetiedot Sähkönumerot.fi-tietokantaan. Se on keskitetty paikka, josta tiedon hyödyntäjien on helppo hakea Jos tuotteiden GWP-arvot olisi liitetty Sähkönumerot.fi- tai LVI-INFO-palveluihin, data voitaisiin hakea automaattisesti, yhdistää kohdekohtaisiin päästölaskelmiin ja toimittaa eteenpäin tilaajille. (vas.) Valmistajien ja maahantuojien ilmoittamat tuotteiden ympäristötiedot julkaistaan Sähkönumerot.fi-palvelussa, jossa ne ovat kaikkien saatavilla yhdenmukaisessa ja koneluettavassa muodossa. (oik. yllä) Sähköteknisen Kaupan Liiton kehityspäällikkö Katri Huhtinen kannustaa valmistajia täydentämään tuotetiedot Sähkönumerot.fi-tietokantaan: ”Se on keskitetty paikka, josta tiedon hyödyntäjien on helppo hakea yhdenmukainen ja ajantasainen tieto.” | Kuva: Virpi Kumpulainen (oik. alla) ”Hiililaskenta tulisi tehdä jo hankkeen alkuvaiheessa ohjaavana työkaluna. Jos laskenta tehdään vasta urakoitsijan tuotevalintojen perusteella, ollaan auttamatta myöhässä”, Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen sanoo. | Kuva: Granlund
Plaani 1 2026 22 yhdenmukainen ja ajantasainen tieto. LVI-tuotteiden osalta LVIINFO on vastaava, tuotetietostandardia hyödyntävä tietopalvelu.” VAKIOIDUT IFC-MALLIT HELPOTTAVAT LASKENTAA Granlundin kehitysjohtaja Tero Järvinen painottaa, että hiilijalanjälkilaskenta tulisi tehdä tuotekohtaisesti todellisiin määrätietoihin perustuen, eikä yleisten päästötietokantojen neliöpohjaisilla kertoimilla. Geneerisiin arvoihin sisältyvät varmuuskertoimet johtavat usein ylikorostuneisiin tuloksiin, ja määräperusteinen laskenta voi pienentää hiilijalanjälkeä jopa 20 prosenttia. ”Hiililaskenta tulisi tehdä jo hankkeen alkuvaiheessa ohjaavana työkaluna. Vaikka se perustuu aluksi oletuksiin, nykytyökaluilla määrät voidaan arvioida varhain ilman rakennuksen mallintamista, ja myöhemmin tuotekohtaisilla tiedoilla tehtävät laskelmat toimivat varmentavina. Jos laskenta tehdään vasta urakoitsijan tuotevalintojen perusteella, ollaan auttamatta myöhässä”, Järvinen sanoo. Järvisen mukaan sähkösuunnittelijat eivät ole alun alkaenkaan oikea taho syöttämään tuotteiden hiili- ja GWP-tietoja omiin ohjelmistoihinsa, sillä se ei kuulu heidän ydinosaamiseensa. Uudistetun rakentamislain tietomalliasetus ja vakioidun tietosisällön mukainen IFC-malli tarjoaa asiaan ratkaisun. ”IFC-malli on koneymmärrettävää dataa, jota hiilijalanjälkilaskijat voivat hyödyntää ja rikastaa esimerkiksi tuotteiden GWPtiedoilla. Tietosisältöä voidaan hakea ulkoisista lähteistä, kuten Sähkönumerot.fi:stä, CO2data.fi:stä, tai suoraan valmistajien tuotetietokannoista todellisten tuotekohtaisten arvojen pohjalta”, Järvinen kertoo. Granlund julkaisi joulukuussa 2025 Revit-tietomallipohjan parannetun version, joka tukee vakioidun tietosisällön käyttöä. ”Talotekniikan vakioitu tietosisältö avaa hankkeisiin uusia mahdollisuuksia sitä mukaa, kun suunnittelussa siirrytään tiedostopohjaisuudesta data-alustatyöskentelyyn”, Järvinen toteaa. SÄHKÖURAKOITSIJOILLA HAASTEITA HIILILASKENNASSA Sähköurakoitsijan näkökulmasta hiilijalanjälkilaskennassa on useita haasteita, samaan aikaan kun rakennuttajien vaatimukset kiristyvät. Laskenta ei voi perustua Excel-taulukoihin tai manuaaliseen kirjanpitoon, vaan sen on nojattava pitkälle automatisoituihin ratkaisuihin. Edellytyksiä tähän on jo olemassa. Työmaalle toimitettavista tuotteista jää sähkö- ja LVI-urakoitsijoiden järjestelmiin digitaalinen jälki, kun tuotteen sähkö- tai LVI-numerot tallentuvat ERP-järjestelmään. ”Näiden tietojen perusteella voidaan tunnistaa jopa 90–95 prosenttia käytetyistä tuotteista määrineen. Jos tuotteiden Jos tuotteelle ei ole saatavissa GWP-arvoa, hiilijalanjälkilaskennassa voidaan käyttää CO2data.fi-palvelusta löytyvää konservatiivista viitearvoa. Kansallista CO2data-päästötietokantaa ylläpitää Suomen ympäristökeskus.
— Maailman ensimmäinen oikea ATS on täällä. Esittelyssä TruONE. Suuri läpimurto kriittiselle sähkönjakelulle. TruONE on maailman ensimmäinen oikea “all-in-one” automaattinen vaihtokytkin (ATS), jossa kytkin ja ohjain on yhdistetty samaan laitteeseen. Suorituskyky on vakiovaatimusten yläpuolella, mikä mahdollistaa katkeamattoman sähkönjakelun kriittisissäkin sovelluksissa. TruONE:n itsenäinen rakenne vähentää johdotusten ja kytkentöjen määrää, mikä nopeuttaa asennusta ja varmistaa parhaan mahdollisen luotettavuuden. Sen ennakoiva huolto ja modulaariset komponentit vähentävät seisokkeja ja huoltokustannuksia. Toisin kuin tyypillisissä ATS-ratkaisuissa, TruONE-kytkintä voidaan hätätilanteessa käyttää käsin myös kuormitettuna, jolloin tehonsyöttö voidaan palauttaa välittömästi. TruONE edustaa merkittävää muutosta tekniikassa ja suurta läpimurtoa kriittiselle sähkönjakelulle. new.abb.com. — ABB:n TruONE voitti Frost & Sullivanin innovaatiopalkinnon
Brahe Track – tarkkaa kohdevalaistusta myymälöihin ja julkitiloihin. Suunnattava LED-valonjako ja 3-vaihekisko takaavat joustavan ja hallitun valaistusratkaisun. Brahe Track kiskovalaisin Tecluxilta Hiilijalanjäljen raja-arvoja kiristetään koko ajan, joten kaikki ohjauskeinot tarvitaan käyttöön. GWP-arvot olisi liitetty Sähkönumerot.fi- tai LVI-INFO-palveluihin, data voitaisiin hakea automaattisesti, yhdistää kohdekohtaisiin päästölaskelmiin ja toimittaa eteenpäin tilaajille”, sanoo Amplitin liiketoimintajohtaja Tomi Alanen. Käytännössä suurin este automaattiselle päästölaskennalle on kuitenkin tiedon puute. GWParvot puuttuvat usein sekä Sähkönumerot.fi- että LVI-INFO-palveluista, samoin kuin tuotekohtaiset ID-tunnisteet, joilla tietoja voitaisiin hakea CO2data:sta. ”Viimeinen oljenkorsi on käyttää TALO2000-nimikkeistön viitearvoja, mutta sen tuoteluokittelu on niin karkea, että lopputulos jää kauas todellisista päästöistä”, Alanen jatkaa. Alasen mukaan päästötiedon tuottaminen on jatkossa välttämätöntä, sillä tilaajien kiinnostus tuotteiden ilmastovaikutuksiin kasvaa ja alkaa näkyä suoraan hankintapäätöksissä. ”Tilanne on menossa siihen, että jos tuotteelle ei ole saatavilla päästöarvoja, sitä ei yksinkertaisesti valita. Laakson yhteissairaalahankkeessa olemme jo kysyneet tavarantoimittajilta GWParvoja herätelläksemme heitä ymmärtämään asian tärkeys. Vastaukset vaihtelevat: osalla arvoja ei ole, osa on tuottamassa niitä ja vain harvoilla ne ovat jo saatavilla”, Alanen sanoo. SENAATTI KOROSTAA GWP-LUKUJEN MERKITYSTÄ Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt pitää tärkeänä, että sähköalan ja muun talotekniikan tuotteiden GWP-arvot olisivat osa rakennusten hiilijalanjälkilaskentaa. Tällä hetkellä talotekniikan päästöt arvioidaan kokonaisuutena neliöpohjaisilla kertoimilla (kg/m2), mikä johtaa väistämättä varsin karkeaan lopputulokseen. ”Puutteellinen tuotekohtainen tieto vaikeuttaa vaihtoehtojen luotettavaa vertailua ja vähäpäästöisten ratkaisujen ohjausta. Toivomme, että tuotekohtaista päästötietoa tuotettaisiin jatkossa huomattavasti nykyistä laajemmin ja yhdenmukaisemmin”, sanoo Senaatin ympäristövastuun ja tietomallinnuksen asiantuntija Mirkka Rekola. Senaatissa rakennusten hiilijalanjälkeä on laskettu rakennustasolla jo usean vuoden ajan. ”Aiemmin oletettiin, että talotekniikan osuus hiilijalanjäljessä olisi suhteellisen pieni, mutta sen osuus on osoittautunut yllättävän suureksi. Erityisesti peruskorjaushankkeissa talotekniikka nousee neliöpohjaisella laskentatavalla usein suurimmaksi yksittäiseksi päästölähteeksi”, Rekola kertoo. Rakentamislain uudistus ei edellytä GWP-arvoja tuotekohtaisesti, mutta Rekolan mukaan ”Tilanne on menossa siihen, että jos tuotteelle ei ole saatavilla päästöarvoja, sitä ei yksinkertaisesti valita”, sanoo Amplitin liiketoimintajohtaja Tomi Alanen. | Kuva: Amplit laskentaa on silti välttämätöntä tarkentaa. ”Hiilijalanjäljen raja-arvoja kiristetään koko ajan, joten kaikki ohjauskeinot tarvitaan käyttöön. Valintoja voidaan jo tehdä esimerkiksi tavanomaisen ja vähähiilisen betonin välillä, mutta sähköjärjestelmien osalta vastaava vertailu ei ole vielä mahdollista”, Rekola summaa.
www.sg-oy.fi Zip Zip Tube Micro on sirorakenteinen ja tyylikäs kohdevalaisin erinomaisella värintoistolla. Asennus Sg:n 1-vaihekiskoon. Pakkauksen mukana musta, valkoinen ja kullanvärinen heijastinrengas. Musta minimoi häikäisyn, valkoinen heijastaa tehokkaasti ja kullanvärinen antaa lämpimän hehkun. Värintoistoindeksi Ra 98. www.sg-oy.fi // 020 7303 960
Plaani 1 2026 26 Rakentamislaki kiihdyttää tietomallien vakiointia ja koneluettavuutta Uusi rakentamislaki vauhdittaa rakentamisen digitalisaatiota. Vakioitu tietosisältö parantaa tietomallien hyödynnettävyyttä, tehostaa suunnittelua ja sujuvoittaa tiedonkulkua hankeosapuolten välillä. Samalla koneluettavuus luo pohjaa tekoälyn hyödyntämiselle suunnitteluohjelmistoissa. Teksti: Marjukka Puolakka Vuoden alussa voimaan tullut rakentamislain muutos edellyttää, että rakennuslupaa haetaan jatkossa koneluettavassa muodossa olevien suunnitelmien avulla. Lakia täydentävä tietomalliasetus kannustaa vakioidun tietosisällön hyödyntämiseen hankkeissa. Talotekniikka-alalla onkin viime vuosina laitettu paljon paukkuja tiedon vakiointiin, joka mahdollistaa koneluettavuuden ja tiedon sujuvan siirtymisen eri ohjelmistojen ja järjestelmien välillä. ”Tiedonsiirron keskeinen haaste on ollut yhteisten pelisääntöjen puute. Sama tieto on voitu mallintaa eri tavoin ja tallentaa eri kenttiin, jolloin toisten projektiosapuolten on ollut vaikea löytää ja hyödyntää sitä. Viime vuosina tietosisällön vakiointiin on kuitenkin saatu selkeämpi suunta”, sanoo MagiCAD Groupin tuotekehitysinsinööri Mika Pohjolainen. RAVA3Pro-hankkeessa kehitetty talotekniikan IFC-mallien vakiTiedonsiirron keskeinen haaste on ollut yhteisten pelisääntöjen puute.
Plaani 1 2026 27 suunnitteluPlaani 3D- ja 2D-kuvakaappaukset CADMATIC Electricalista, jossa näytetään valaisimella RAVA-hankkeen mukaisia tietoja. (oik.) ”Tekoälyn tulee aidosti nopeuttaa työtä, eikä ratkaisuista ole hyötyä, jos työn tarkastamiseen ja korjaamiseen kuluu enemmän aikaa kuin manuaaliseen suunnitteluun”, sanoo MagiCAD Groupin tuotekehitysinsinööri Mika Pohjolainen. oitu tietosisältö julkaistiin vapaaseen käyttöön vuonna 2023. Joulukuussa 2025 Granlund julkaisi Revit-tietomallipohjasta parannetun version, joka tukee vakioidun tietosisällön hyödyntämistä suunnittelussa. ”Koneluettavuus perustuu yhteisiin sopimuksiin siitä, mitä tietoa tallennetaan, missä muodossa se on ja mistä IFC-kentästä se löytyy. Kun tieto on rakenteista ja yhdenmukaista, sitä voidaan siirtää, hakea ja hyödyntää eri järjestelmien välillä. Tämä mahdollistaa tiedon saumattoman siirtymisen suunnittelijalta toiselle”, toteaa Cadmaticin rakentamisen liiketoimintayksikön johtaja Timo Riisiö. HAASTEENA PDF-TYÖKUVAT Koneluettavuuden tavoitteena on, että vakioitu ja yhdenmukainen tieto on rakennushankkeen kaikkien osapuolten hyödynnettävissä. Käytännössä tästä ollaan vielä kaukana, sillä suunnitelmat siirtyvät työmaille pääosin PDF-muodossa. ”PDF on vakiintunut työkuvien formaatti, mutta se katkaisee tiedon jatkuvuuden. Erityisesti määrälaskennan kannalta se aiheuttaa paljon lisätyötä, vaikka tarvittavat työkalut suoraan tietomallista laskemiseen ovat olleet olemassa jo pitkään”, Riisiö huomauttaa. Työkuvia tarvitaan työmailla jatkossakin, mutta keskeinen haaste on se, miten työmaalla tehtävät muutokset saadaan päivitettyä toteumamalliin. Tämä on urakoitsijoille vaikeaa, koska tietomallit tuotetaan useilla eri ohjelmistoilla. ”Muutoksia voidaan tehdä vain mallin alkuperäisellä ohjelmistolla. Se edellyttäisi urakoitsijalta useiden tietomalliohjelmistojen hallintaa, mikä ei ole realistista”, Riisiö sanoo. Ratkaisuksi Riisiö nostaa rakennuksen digitaalisen kaksosen. Digital twin -ympäristö voisi toimia keskitettynä käyttöliittymänä, joka yhdistää tietomallin, työkuvat, ohjeet, kaaviot ja muut dokumentit sekä tukee tiedon ajantasaista päivittymistä. EI PYSÄHDYTÄ TIETOMALLIIN Sähkötöissä iso osa tarpeellisesta tiedosta on kaavioissa, kuten piiri- ja keskuskaavioissa, joita ei yleensä sisällytetä tietomalliin. Digitaalisen kaksosen avulla nämäkin aineistot ovat helposti käytettävissä samassa ympäristössä. ”Digital twin -ympäristössä sähköurakoitsija voi työskennellä tabletilla työkuvien sijaan, kuitata tehdyt työt, esittää kysymyksiä ja pyytää muutoksille hyväksyntää suoraan suunnittelijalta”, Riisiö huomauttaa. Digitaalinen kaksonen laajentaa hyödyt myös rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon. Kun tietomalli yhdistetään anturien tuottamaan olosuhdetietoon, käyttäjillä ja huoltoyhtiöillä on ajantasainen näkymä taloteknisten järjestelmien tilaan, mikä tukee ennakoivaa ja tehokasta ylläpitoa. ”Rakentamisen digitalisaatiossa ei kannata pysähtyä tietomalliin. IFC-muodossa tallennettu tieto luo jo nyt valmiuden siirtyä tasolle, jossa tietomallia hyödynnetään myös rakennuksen käytössä ja ylläpidossa digitaalisen kaksosen avulla”, Riisiö toteaa. Lopulta kyse on hänen mukaansa siitä, halutaanko suunnittelun, toteutuksen ja käytön välille rakentaa aidosti yhtenäinen tietovirta. Teknologia ja ohjelmistot mahdollistavat sen jo nyt, ratkaisevaa on, koetaanko asia riittävän tärkeäksi. VAKIOITU TIETO VIRTAA YLLÄPITOON Pohjolaisen mukaan tietosisältöjen vakiointi luo perustan uusille ylläpitoa helpottaville ratkaisuille. ”Nykyisten ylläpitosovellusten haasteena on, että eri suunnittelualojen tieto on usein hajallaan ja eri muodoissa, mikä tekee ratkaisuista raskaita ja vaikeasti päivitettäviä. Kun suunnitteluun saadaan jalkautettua vakioitu tietosisältö, tieto löytyy samoista paikoista ja samassa muodossa. Tämä luo hyvät lähtökohdat ylläpitoratkaisujen kehittämiselle”, Pohjolainen toteaa. Tiedonhallintaa tukemaan MagiCAD julkaisee lähiaikoina MagiCAD Datahubin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==