Palveluopas
2 Lukijalle.................................................................................................................................................................................................................. 5 1. Omaishoito.............................................................................................................................................................................................. 6 Kuka on omaishoitaja?.............................................................................................................................................................................. 7 Omaishoidon tuki............................................................................................................................................................................................ 7 Kenelle ja milloin tukea myönnetään?....................................................................................................................... 7 Mistä ja miten tukea haetaan?............................................................................................................................................. 7 Omaishoitosopimus......................................................................................................................................................................... 8 Hoitopalkkio................................................................................................................................................................................................ 8 Eläketurva...................................................................................................................................................................................................... 8 Omaishoitajan vapaapäivät..................................................................................................................................................... 8 Hoivaa tarvitsevalle henkilölle annettavat palvelut................................................................................10 Omaishoitajalle annettava tuki........................................................................................................................................10 Tapaturmavakuutus......................................................................................................................................................................11 Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen...............................................................................11 2. Tukea arkeen...................................................................................................................................................................................12 Apuvälineet..........................................................................................................................................................................................................13 Asiakasmaksut.................................................................................................................................................................................................13 Asiavastaavat.....................................................................................................................................................................................................13 Asunnon muutostyöt...............................................................................................................................................................................13 Ateriapalvelut....................................................................................................................................................................................................14 Erityinen tuki lasten päivähoidossa.......................................................................................................................................14 Henkilökohtainen apu............................................................................................................................................................................15 Hoitotarvikkeet................................................................................................................................................................................................15 Korjausavustus................................................................................................................................................................................................15 Kotihoito ja kotipalvelu..........................................................................................................................................................................16 Kotisairaalahoito...........................................................................................................................................................................................17 Kotisairaanhoito.............................................................................................................................................................................................17 Kuljetuspalvelut..............................................................................................................................................................................................17 Liikkumisesteisen pysäköintitunnus.....................................................................................................................................17 Lyhytaikaishoito.............................................................................................................................................................................................18 Muutoksenhaku.............................................................................................................................................................................................18 Palvelusetelit......................................................................................................................................................................................................18 Palvelutarpeen arviointi.......................................................................................................................................................................18 Perhehoito............................................................................................................................................................................................................19 Päivätoiminta.....................................................................................................................................................................................................19 Saattohoito...........................................................................................................................................................................................................20 Sisällysluettelo
3 Sosiaalihuoltolain mukainen vapaa läheistään hoitavalle.........................................................................20 Tukihenkilöt ja -perheet.......................................................................................................................................................................20 Turvallisuus kotona....................................................................................................................................................................................20 Vammaispalvelut ja EU:n vammaiskortti........................................................................................................................20 Vapaat ilman omaishoidon sopimusta..............................................................................................................................21 Yhteisöllinen asuminen .......................................................................................................................................................................21 3. Taloudellinen tuki...................................................................................................................................................................22 Asumisen tuet...................................................................................................................................................................................................23 Autoveronpalautus.....................................................................................................................................................................................23 Auton hankinnan tuet ja muutostyöt autoon...........................................................................................................23 Eläkettä saavan hoitotuki...................................................................................................................................................................23 Eläkkeet....................................................................................................................................................................................................................23 Erityishoitoraha..............................................................................................................................................................................................24 Lasten hoidon tuet......................................................................................................................................................................................24 Lääkekorvaukset...........................................................................................................................................................................................24 Maksukatto...........................................................................................................................................................................................................25 Matkakorvaukset..........................................................................................................................................................................................25 Nuoren kuntoutusraha.........................................................................................................................................................................26 Vapautus ajoneuvoveron perusverosta...........................................................................................................................26 Kotitalousvähennys...................................................................................................................................................................................26 Talous ja velkaneuvonta......................................................................................................................................................................26 Terveydenhuollon maksukatto...................................................................................................................................................26 Toimeentulotuki.............................................................................................................................................................................................27 Vammaistuet......................................................................................................................................................................................................28 Vähennykset verotuksessa...............................................................................................................................................................28 4. Hyvinvoinnin tukeminen.............................................................................................................................................30 Kirjastot.....................................................................................................................................................................................................................31 Kuntoutus..............................................................................................................................................................................................................31 Lomatoiminta....................................................................................................................................................................................................31 Mielen hyvinvointi........................................................................................................................................................................................31 Päihteiden käytön hallinta.................................................................................................................................................................32 Seurakuntien tuki.........................................................................................................................................................................................32 Sopeutumisvalmennus.........................................................................................................................................................................32 Vapaaehtoistoiminta................................................................................................................................................................................33 Vertaistuki..............................................................................................................................................................................................................33 Yhdistystoiminta............................................................................................................................................................................................33
4 5. Toisen puolesta asiointi...............................................................................................................................................34 Apteekit.....................................................................................................................................................................................................................35 Digi- ja väestötietovirasto...................................................................................................................................................................35 Edunvalvonta.....................................................................................................................................................................................................36 Edunvalvontavaltuutus..........................................................................................................................................................................36 Hoitotahto.............................................................................................................................................................................................................36 Tulkkauspalvelut............................................................................................................................................................................................37 Raha-asioiden hoitaminen................................................................................................................................................................37 Valtakirja..................................................................................................................................................................................................................37 6. Asumisen ratkaisut omaishoidon päätyttyä......................................................................38 Asumispalvelut................................................................................................................................................................................................39 Asumisen tuki ja palveluasuminen.........................................................................................................................................39 Perhehoito............................................................................................................................................................................................................39 Pitkäaikainen laitoshoito.....................................................................................................................................................................39 Yhteisöllinen asuminen........................................................................................................................................................................40 7. Työ ja omaishoito......................................................................................................................................................................42 Omaishoitovapaa.........................................................................................................................................................................................43 Osittainen hoitovapaa............................................................................................................................................................................43 Erityishoitoraha..............................................................................................................................................................................................43 Poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi...............................................43 Poissaolo pakottavasta perhesyystä....................................................................................................................................44 Tilapäinen hoitovapaa............................................................................................................................................................................45 Työttömyysturva............................................................................................................................................................................................45 Omaishoitajaliitto ry..................................................................................................................................................................50 Auttavat puhelimet.....................................................................................................................................................................50 Julkaistu 2025 24. uudistettu painos Julkaisija Omaishoitajaliitto ry Taitto ja paino PunaMusta Oy Ilmoitukset Saarsalo Oy ISBN 978-952-5659-66-5 (nid.) ISBN 978-952-5659-67-2 (PDF)
5 Lukijalle Palveluopas on suunnattu omaishoitajille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu teemoittain aakkosjärjestyksessä. Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millaiset palvelut ja tuet voisivat helpottaa hänen elämäänsä. Taloudellista tukea ja palveluja täytyy aina hakea. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen. Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista. Taloudellinen tuki turvaa perheen toimeentuloa ja korvaa sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Omaishoitajayhdistysten ryhmissä, tuetuilla lomilla ja kuntoutuskursseilla voi saada tietoa, tavata toisia omaishoitajia, jakaa kokemuksia ja tunteita sekä saada vertaistukea. Lisää tietoa on Omaishoitajaliiton verkkosivuilla www.omaishoitajat.fi
11. Omaishoito 6
7 Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta sairaasta tai vammaisesta läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen, kun läheisen avuntarve kasvaa toimintakyvyn heikentyessä tai sairauden edetessä. Joskus tilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja. Omaishoitajan on saatava tehtäväänsä tietoa ja tukea. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoivaa tarvitsevalle läheiselle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Muutoksia omaishoitoa koskevaan lainsäädäntöön saattaa tulla tämän oppaan julkaisemisen jälkeen. Muutoksista kerrotaan Lähellä-lehdessä, hyvinvointialueesi tiedotteissa, tiedotusvälineissä ja Omaishoitajaliiton verkkosivuilla omaishoitajat.fi Kenelle ja milloin tukea myönnetään? Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä sekä hoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Tällöin myös omaishoidon tuen hakeminen voi tulla ajankohtaiseksi. Ketään ei voida pakottaa omaishoitajaksi, vaan lain mukaan omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoivasta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla (Laki omaishoidon tuesta 937/2005). Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidon tarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoivaa tarvitsevan läheisen edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi täyttyvät (Laki omaishoidon tuesta 937/2005). Omaishoidon tuki ei ole niin sanottu subjektiivinen oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus vaihtelevat eri hyvinvointialueilla. Kullakin hyvinvointialueella päätetään alueen omaishoidon tuen taso ja tuen piiriin pääsemisen kriteerit, joiden mukaan omaishoidon tukea voidaan myöntää. Taustalla vaikuttavat myös alueen määrärahat. Suomessa on satojatuhansia omaishoitajia. Sopimuksen tehneitä omaishoitajia on noin 51 000 vuoden aikana (v. 2024). Mistä ja miten tukea haetaan? Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoivaa tarvitsevan henkilön hyvinvointialue. Omaishoidon tuki on hoidettavalle läheiselle myönnettävä sosiaalipalvelu. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Käytännössä omaishoidon tuen asioita hoitaa yleensä esimerkiksi asiakasohjaaja, kotipalveluohjaaja, omaishoidon palveluohjaaja tai vanhus- tai vammaistyön sosiaalityöntekijä.
8 Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava työntekijä tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Palvelutarpeen arviointi on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Katso myös Palvelutarpeen arviointi. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja hyvinvointialueen välille sopimus. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa hyvinvointialueeseen eikä hoivaa tarvitsevaan läheiseen, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi, ja vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvittaessa sopimusta on tarkistettava. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin: 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) omaishoitajan vapaapäivistä 3) vapaan järjestämisestä 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä 5) h oitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoivaa tarvitsevasta henkilöstä johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 6) hyvinvointialueen yhteyshenkilön nimen. Omaishoitosopimuksen liitteeksi kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoivaa tarvitsevan henkilön ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoivaa tarvitsevan henkilön hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoitopalkkio Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen hoitopalkkion suuruus on 1.1.2025 alkaen vähintään 472,15 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 944,31 euroa kuukaudessa. Tällainen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoitoa tarvitsevan henkilön toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palkkion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Eläketurva Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa työeläkettä. Ennen vuotta 1958 syntyneillä eläkettä kertyy 68 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka ja vuosina 1958–1961 syntyneillä 69 vuoden iän täyttämiskuukauden loppuun saakka. Omaishoitajana voi toimia myös sen jälkeen, kun on saavuttanut eläkkeen kertymisen yläikärajan. Tämän jälkeen maksettavista hoitopalkkioista ei peritä työeläkemaksua eikä niistä kerry eläkettä. QR-koodin takana Tietoa omaishoitajan ja perhehoitajan eläkkeestä Omaishoitajan vapaapäivät Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskey-
9 tyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja, esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 12,80 euron hoitomaksu/vrk (v. 2025) (Laki omaishoidon tuesta 937/2005). Mikäli hyvinvointialueen kanssa sovitaan, vapaapäiviä voi kerätä pidemmäksi ajanjaksoksi. Hyvinvointialue ja omaishoitaja voivat myös sopia, että vapaat pidetään useana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Omaishoitajalla tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus pitää vapaat kokonaisina vuorokausina. Jaksottaminen siis edellyttää hyvinvointialueen ja omaishoitajan sopimusta eikä sitä voi kumpikaan osapuoli yksipuolisesti vaatia. Hyvinvointialue voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Hyvinvointialueen on huolehdittava hoitoa tarvitsevan henkilön hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana. On useita mahdollisuuksia järjestää hoito omaishoitajan vapaan aikana. Tietoa vaihtoehdoista saa oman hyvinvointialueen omaishoidon työntekijältä. Vapaan toteuttamistapoja ovat esimerkiksi sijaishoito, lyhytaikainen hoito palvelu- tai hoivakodissa, päivätoiminta, perhehoito tai kotihoito. Omaishoidon tuen ulkopuolella olevat omaishoitajat voivat sitovassa ja vaativassa hoitotilanteessa saada vapaapäiviä sosiaalihuoltolain perusteella (Sosiaalihuol-
10 tolaki 1301/2014). Tällöin vapaan omavastuuosuus on sama kuin omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Hoivaa tarvitsevalle henkilölle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kotihoito ja siihen liittyvät tukipalvelut, kuten ateria-, hygienia- ja kuljetuspalvelu, henkilökohtainen avustaja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito sekä muut terveydenhuollon palvelut. Myönnetyistä palveluista peritään asiakasmaksu, ellei toisin ole sovittu. Katso myös Asiakasmaksut. Omaishoitajalle annettava tuki Hyvinvointialueen on annettava omaishoitajalle ohjausta ja neuvontaa sekä nimettävä hänelle yhteyshenkilö. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia,
11 virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. Omaishoitolain mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia, hyvinvointia tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja sekä valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Tapaturmavakuutus Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehnyt hyvinvointialue on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetun niin sanotun vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturman jälkeen omaishoitajan on käytävä lääkärin vastaanotolla viivytyksettä ja ilmoitettava tapaturmasta mahdollisimman pian omaishoidon palveluohjaajalle. Vahinkoilmoitukseen kuvattu selvitys on ratkaisevan tärkeä myönteisen päätöksen saamiseksi. Siksi tapahtuneesta on tehtävä tarkka ja huolellinen selvitys. Omaishoidon palkkion suuruus vaikuttaa tapaturmakorvauksen suuruuteen. Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen Hyvinvointialue voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajalle irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuitenkin heti, jos hoito ei enää vastaa hoitoa tarvitsevan henkilön etua tai vaarantaa hänen tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden. Hoitajan terveydentila voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito käy tarpeettomaksi hoitoa tarvitsevan henkilön terveydentilan muutosten takia. Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoitoa tarvitsevan henkilön terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua (Laki omaishoidon tuesta 937/2005).
22. Tukea arkeen 12
13 Apuvälineet Apuvälineiden tarkoituksena on tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä. Apuvälineiden tarve tulee arvioida yksilöllisesti ja kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Tavanomaisiksi luokiteltavat apuvälineet ovat yleensä asiakkaalle maksuttomia. Myönnettyjen apuvälineiden käytön ohjaus ja neuvonta kuuluvat lakisääteisiin palveluihin. Monenlaisia apuvälineitä voi lainata myös terveydenhuollon apuvälinelainaamoista testattavaksi lyhyiksi ajoiksi. Päävastuu apuvälinepalvelujen järjestämisessä on julkisella sektorilla: • Terveydenhuolto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut. • Sosiaalitoimi (vammaispalvelut) voi myöntää taloudellista tukea henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin. • Opetustoimi järjestää koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet. • Lisäksi Kela, työvoimahallinto, Valtiokonttori sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut. Apuvälinepalvelun järjestämisvastuun, prosessin ohjeet ja periaatteet löytyvät Kuntoutumistalosta terveyskyla.fi/kuntoutumistalo Asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksulaissa on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia asiakasmaksuja (esimerkiksi kotihoidosta ja kotisairaanhoidosta). Hyvinvointialue voi kuitenkin alentaa asiakasmaksuja tai jättää ne perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessään myös asiakasmaksuista. Palveluja varten hyvinvointialue voi antaa myös palveluseteleitä. Katso Palvelusetelit. Asiavastaavat Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa sekä oikeuksia turvataan laeissa. Lait painottavat asiakkaan ja potilaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun niin, että hänen etunsa, toiveensa ja yksilölliset tarpeensa otetaan huomioon. Jokaisella terveydenhuollon yksiköllä on nimetty potilasasiavastaava, jonka tehtävänä on neuvoa ja tiedottaa potilaan asemasta ja oikeuksista. Potilasasiavastaavan puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Sosiaaliasiavastaava neuvoo ja opastaa sosiaalihuoltoon liittyvissä asioissa. Potilas- ja sosiaaliasiavastaavien tehtävät ovat lakisääteisiä ja palvelu on maksutonta. Asunnon muutostyöt Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat ikäihmisen tai vammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä kotonaan. Tällaisia ovat
14 esimerkiksi luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus sekä erilaisten apuvälineiden asentaminen. Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannusarvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen kuuden kuukauden ajan. Vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa takia välttämättä tarvitsee näitä toimia suoriutuakseen arjessa. Katso myös Korjausavustus ja Turvallisuus kotona. Ateriapalvelut Ateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saat lisätietoa hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Palvelutaloissa voi olla tarjolla edullisia aterioita ja yhteisruokailua. Monet kauppaketjut kuljettavat ruokaostokset kotiin palvelumaksua vastaan. Myös monet yksityiset toimijat tarjoavat kotiin tuotavia ateriapalveluita. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Sairaus tai vamma voi aiheuttaa erityisen tuen tarpeen. Arvioinnin tueksi tarvitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Lapsen terveyttä ja kehitystä voidaan tukea esimerkiksi perhetyön avulla. Hänelle voidaan järjestää vertaisryhmätoimintaa, tukihenkilö tai -perhe. Lapsi voi myös tarvita avustajaa tai erityisryhmää. Monilla alueilla toimii vammaisten lasten erityisryhmiä ja -päiväkoteja.
15 Henkilökohtainen apu Vammaisella henkilöllä on vammaispalvelulain nojalla mahdollisuus saada itselleen henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan toisen ihmisen antamaa apua niissä tavanomaisen elämän toimissa, joita henkilö ei pysty tekemään kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi. Näitä voivat olla avustaminen päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Sama henkilö ei voi myöskään toimia sekä henkilökohtaisena avustajana että omaishoitajana, koska omaishoitajan tehtävänä ei ole huolehtia osallisuuden toteutumisesta. Hyvinvointialue tekee päätöksen henkilökohtaisen avun järjestämisestä ottaen huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipiteet sekä hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Henkilökohtaisen avun tuntien määrä voi vaikuttaa omaishoidon tuen palkkioluokkaan. Henkilön avun ja tuen tarvetta on aina arvioitava yksilöllisesti siten, että palvelut muodostavat henkilön tarpeita vastaavan kokonaisuuden. Hyvinvointialueen on järjestettävä henkilökohtaista apua työnantajamallilla ja palvelusetelillä sekä näiden lisäksi vähintään yhdellä seuraavista tuottamistavoista: omatuotanto, yhteistoiminta muiden hyvinvointialueiden kanssa ja ostopalvelu. Hoitotarvikkeet Hoitotarvikejakelu antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaissairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja diabetesta sairastavien hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niistä peritä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muita maksuja. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli kolme kuukautta. Korjausavustus Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus VARKE myöntää korjausavustuksia vähävaraisille ja pienituloisille kotitalouksille, joissa asuu vammainen tai 65 vuotta täyttänyt henkilö. Avustusta voi hakea esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin tai omakotitalon katon ja lämmitysjärjestelmän korjaukseen. Kustannuksista voidaan korvata enintään 50–70 %. Avustusta voi hakea läpi vuoden. Vuokralla asuva ei voi saada avustusta. VARKE myöntää lisäksi hissi- ja esteettömyysavustusta. Avustusta myönnetään asunto-osakeyhtiölle, ei yksittäiselle osakkaalle, ja sitä voi saada enintään 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Esteettömyysavustuksia voi olla esimerkiksi kulkuluiskien rakentaminen ja oviaukkojen leventäminen. Hissin rakentamiseen voi saada avustusta osakeyhtiöihin, joissa ei ennestään ole hissiä. Lisätietoa varke.fi
16 Hyvinvointialueen on vammaispalvelulain mukaan korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Kotihoito ja kotipalvelu Kotihoito tukee iäkkäiden, vammaisten ja sairaiden henkilöiden kotona asumista, kun toimintakyky on heikentynyt. Kotihoito voi olla henkilökohtaista hoitoa ja huolenpitoa sekä kotisairaanhoitoa kaikkina vuorokauden aikoina. Useilla hyvinvointialueilla kotihoito ja -sairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi. Ennen kotihoidon aloittamista tehdään yleensä palvelutarpeen arviointi. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua esimerkiksi sairauden tai muun erityistilanteen vuoksi. Palveluun voi sisältyä lastenhoitoa, kodinhoitoa ja arjen tukea. Kotihoidosta ja -palvelusta tehdään yksilöllinen tarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Kotihoito voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kotihoidon tukipalveluina voidaan järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointiapua, päivätoimintaa tai turvapuhelinpalveluja. Kotihoitoa voi saada myös omaishoitajan tarvitessa virkistystä ja lomaa. Kotipalvelua haetaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Jatkuvasta ja säännöllisestä kotipalvelusta voidaan periä kuukausimaksu. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä
17 hyvinvointialueen päättämä kohtuullinen maksu. Moni hyvinvointialue myöntää palveluseteleitä tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden hankkimiseksi. Yksityiset palveluntuottajat myyvät kotipalvelua myös suoraan yksityishenkilöille. Jos asiakkaan toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi, voi yksityisen sosiaalipalvelun saada arvonlisäverottomana. Lisätietoa vero.fi Kotisairaalahoito Kotisairaalan tarkoituksena on mahdollistaa potilaan sairaalatasoinen hoito kotona. Kotisairaalahoito on määräaikaista ja tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotisairaalahoitoa varten tarvitaan yleensä lääkärin lähete. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa oman alueen terveydenhuollosta. Kotisairaanhoito Kotisairaanhoito on kotona annettavaa sairaanhoitoa. Sen tarkoituksena on helpottaa sairaan henkilön kotona selviytymistä, tukea omaisia sairaan läheisen kotihoidossa ja esimerkiksi helpottaa sairaalasta kotiutumista. Hoito perustuu hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Kotisairaanhoidon lääkärit ovat tukena ja tekevät tarvittaessa kotikäyntejä. Kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä ja lyhytaikaista vai jatkuvaa ja säännöllistä. Maksut kerryttävät maksukattoa. Lisätietoa stm.fi/maksut-kotipalvelu-kotisairaanhoito Kuljetuspalvelut Hyvinvointialueen on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita niihin liittyvine saattajapalveluineen henkilölle, joka ei pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Vaikeavammaisilla on oikeus saada vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen hintoja. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen, virkistykseen, työssä käymiseen, opiskeluun, yhteiskunnalliseen osallistumiseen tai muuhun vastaavaan henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvaan tai lähikuntiin ulottuvaan kuljetukseen. Työ- ja opiskelumatkat tulee järjestää ilman kuukausittaisia rajoituksia. Kela korvaa matkakustannuksia terveydenhuollon palveluihin ja esimerkiksi kuntoutukseen. Kuljetuspalveluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla henkilöillä on tarpeen mukaan oikeus saattajapalveluihin. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu tukee erityisesti ikääntyneiden henkilöiden suoriutumista arjessa, osallisuutta yhteiskuntaan sekä mahdollisuutta asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kuljetuspalvelussa on yksilöllinen tarve- sekä tulo- ja varallisuusharkinta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltija voi pysäköidä ajoneuvonsa maksutta tietyin rajoituksin sellaisilla julkisilla pysäköintipaikoilla ja -alueilla, joilla pysäköinti ei muuten ole sallittua. Liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen voi saada henkilö, joka ei kykene sairauden tai vamman vuoksi liikkumaan itsenäisesti. Lu-
18 van myöntää Traficom. Samalla hakemuksella voi hakea vapautusta ajoneuvoverosta. Liikkumisesteisen pysäköintitunnus on henkilökohtainen. Tunnusta voidaan käyttää vain siinä ajoneuvossa, jossa luvanhaltija on kuljettajana tai kuljetettavana. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on tukea kotona asumista. Lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi, kun omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntoutukseen tai lomalle osallistumiseen. Lyhytaikaishoito voi kestää muutamasta vuorokaudesta yhteen kuukauteen. Sitä järjestetään erilaisissa hoivakodeissa tai palvelutaloissa. Lyhytaikaishoitoa voi jaksottaa niin, että hoidettava henkilö on esimerkiksi kolme viikkoa kotona ja viikon hoivakodissa. Lyhytaikaishoidosta saa lisätietoa hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Muutoksenhaku Jos henkilö on tyytymätön viranomaisen päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta. Viranomaisen päätöksessä tulee olla ohjeet valittamiseen. Jos ohjeistus puuttuu, ole yhteydessä päätöksen tehneeseen viranomaiseen. Lisätietoa viranomaisen päätöksestä valittamisesta Palvelusetelit Hyvinvointialue voi myöntää palveluseteleitä, joilla on mahdollista hankkia esimerkiksi hoiva- ja tukipalveluja. Hyvinvointialue saa päättää, otetaanko palvelusetelit käyttöön ja kohdentaa ne tiettyihin palveluihin. Mikäli asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, hyvinvointialueen on järjestettävä palvelu itse tai ostopalveluna. Hyvinvointialue hyväksyy palveluntuottajat ja pitää niistä luetteloa. Palvelusetelin arvon määrittää hyvinvointialue, ja setelit kattavat kustannuksia vaihtelevasti. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen esimerkiksi säännöllisessä kotihoidossa. Jos palveluseteliä käytetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, eikä hyvinvointialue ole tarjonnut muuta ympärivuotokautisen hoivapaikan mahdollisuutta, palvelusetelin on katettava kustannukset lukuun ottamatta omaishoidon vapaapäivän omavastuuta 12,80 euroa/vrk (2025). Jos asiakas valitsee hyvinvointialueen tarjoaman ympärivuorokautisen hoivapaikan sijaan palvelusetelillä yksityisen hoitolaitoksen, voidaan asiakkaalta periä suurempi omavastuu. Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan elatusvelvollisuus vaarantuu omavastuun vuoksi. Lisätietoa stm.fi/palveluseteli Palvelutarpeen arviointi Hyvinvointialueen työntekijä tekee palvelutarpeen arvioinnin ja päättää sen mukaan palvelun myöntämisestä, joka on esimerkiksi kotihoitoa, omaishoidon tukea ja tukipalveluita. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaan oma näkemys otetaan arvioinnissa huomioon. Palvelutar-
19 peen arviointiin voi pyytää mukaan läheisen tai tukihenkilön. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta, jos kyseessä on • yli 75-vuotias • erityistä tukea tarvitseva lapsi tai • henkilö, joka saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. Arviointi on tehtävä loppuun viiveettä. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla määräaika on kolme kuukautta (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 36 §). Perhehoito Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä toimeksiantosopimuksella joko perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona (kiertävä perhehoitaja). Hyvinvointialue antaa perhehoitajalle valmennusta tehtävään. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista, esimerkiksi omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Lasten ja nuorten lisäksi perhehoidossa on yhä useammin ikäihmisiä, aikuisia kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Lisätietoa perhehoidosta saa hyvinvointialueen sosiaalipalveluista ja osoitteesta perhehoitoliitto.fi Päivätoiminta Hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Hyvinvointialue järjestää päivätoimintaa myös ikääntyneille ja pitkäaikaissairaille, esimerkiksi muistisairaille. Päivätoimintaa voidaan järjestää myös etänä.
20 Päivätoiminta edistää henkilön toimintakykyä, vireyttä ja sosiaalisia suhteita sekä tukee omaishoitajan jaksamista. Päivätoimintaa voi tiedustella muun muassa sosiaali- ja terveysasemilta ja kotihoidosta. Päivätoimintaa tarjoavat myös järjestöt. Saattohoito Saattohoito on parantumattomasti sairaan henkilön elämän loppuvaiheen hoitoa, oireiden ja kärsimysten lievittämistä sekä arvokkaan kuoleman turvaamista. Lähtökohtana on kuolevan henkilön ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Saattohoito perustuu hyvään hoitoon, lähestyvään kuolemaan valmistautumiseen ja läheisten tukemiseen. Hoitava lääkäri tekee saattohoitopäätöksen kuultuaan myös omaisia ja läheisiä. Saattohoitoa voidaan antaa hoidettavan henkilön kotona, saattohoitokodissa, palvelukodissa, sairaalassa tai hoivakodissa. Tarkempaa tietoa saa hoitoa tarvitsevan henkilön lääkäriltä ja hoitajilta. Lisätietoa terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/ palliatiivinen-hoito Sosiaalihuoltolain mukainen vapaa läheistään hoitavalle Sosiaalihuoltolain nojalla voidaan järjestää vapaata henkilölle, joka huolehtii omaisestaan tai läheisestään päivittäin sitovasti, vaikka omaishoitosopimusta ei olisi tehty. Sosiaalihuollon on huolehdittava hoidettavan hoidon järjestämisestä vapaan aikana, ja siitä voidaan periä enintään 12,80 euroa/ vuorokausi (2025). Tukihenkilöt ja -perheet Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle, nuorelle tai perheelle voidaan järjestää sosiaalipalveluna tukihenkilö tai -perhe. Tukihenkilö helpottaa perheen kuormitusta ja arjen sujumista viettämällä aikaa lapsen tai lasten kanssa. Tukihenkilö voi auttaa perheenjäseniä palveluiden hakemisessa. Tukiperhetoiminnassa tuettava osallistuu normaaliin arkielämään tukiperheessä ja yöpyy tukiperheen luona esimerkiksi viikonloppuisin tai sovittaessa pidempään. Turvallisuus kotona Kodin turvaopas -sivustolta löytyy ohjeita arjen ja asumisen turvallisuuden parantamiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn. Sivustoa ylläpitää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Lisätietoa kodinturvaopas.fi. Katso myös Asunnon muutostyöt. Vammaispalvelut ja EU:n vammaiskortti Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisimman omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä toimissa. Vammaispalveluihin sisältyy muun muassa asumiseen liittyviä palveluja, kuljetus- ja saattopalveluja sekä taloudellisia tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalvelulaissa ei ole ikärajoja, eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Oikeus palveluihin riippuu vammaisuuden asteesta, ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan etuuteen. Palveluja haetaan oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluista. Lisätietoa stm.fi/vammaispalvelut-tukitoimet thl.fi/julkaisut/kasikirjat/vammaispalvelujen-kasikirja Vammaiskortti on vapaaehtoinen, maksullinen kortti, joka toimii vammaisten henki-
21 löiden kommunikoinnin ja osallistumisen apuvälineenä Suomessa ja muissa EU-maissa. Kortin avulla voi todentaa vammaisuutensa ja avustajan tarpeen. Kortin hinta on 10 euroa (2025). Lisätietoa vammaiskortti.fi Vapaat ilman omaishoidon sopimusta Katso Sosiaalihuoltolain mukainen vapaa läheistään hoitavalle Yhteisöllinen asuminen Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt tai jonka hoidon ja huolenpidon tarve on lisääntynyt korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Yhteisöllisen asumisen asiakasryhmiä ovat iäkkäät, vammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Yhteisöllistä asumista ei voi järjestää alaikäisille. Yhteisöllinen asuminen perustuu hyvinvointialueen asiakkaalle tekemään palvelutarpeen arviointiin, asiakassuunnitelmaan ja päätökseen yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut, kuten omaishoidon tuki, arvioidaan erikseen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden palveluiden tarpeeseen ei ole vastaamassa yksikössä ympäri vuorokauden läsnä olevaa henkilöstöä. Yhteisöllistä asumista ei voi rinnastaa ympärivuorokautiseen palveluasumiseen, vaikka kotihoidon palveluja on mahdollista järjestää myös yöaikaan.
33. Taloudellinen tuki 22
23 Asumisen tuet Pienituloinen henkilö tai ruokakunta voi hakea asumistukea Kelasta. Asumistuet jakautuvat seuraaviin: yleinen asumistuki, eläkkeensaajan asumistuki ja opintotuen asumislisä. Myönnettävä tuki määräytyy hakijan elämäntilanteen mukaan. Omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa saa Kelan asiakaspalvelusta ja kela.fi Autoveronpalautus Autoveron palautusta voi hakea, jos henkilöllä on liikuntavamma, näkövamma tai muu vamma, josta on pysyvää haittaa. Auton tulee olla omassa käytössä ja rekisteröity. Hae palautusta omavero.fi. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalautusta voi hakea ennakkoon tai kuuden kuukauden kuluessa auton hankkimisesta. Tarkempaa tietoa saa Verotoimiston asiakaspalvelusta ja vero.fi Katso myös Liikkumisesteisen pysäköintitunnus ja Vapautus ajoneuvon perusverosta. Auton hankinnan tuet ja muutostyöt autoon Vammaispalvelulain nojalla voi hakea taloudellista tukea auton hankintaan. Tukea auton hankintaan voi hakea, vaikka henkilö ei olisi saanut autoveronpalautusta. Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon, muun muassa ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite tai hissi. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan. Välttämättömien muutostöiden kustannusten tulee olla kohtuullisia. Lisätietoa thl.fi Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu eläkkeensaajille, joilla on pitkäaikainen vamma tai sairaus. Hoitotuen tarkoitus on helpottaa arkea sekä tukea hoitoa ja kuntoutusta. Henkilö voi olla oikeutettu eläkettä saavan hoitotukeen, jos hän on kokopäiväisesti eläkkeellä, hänellä on lääkärin toteama sairaus tai vamma, toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan ja henkilö tarvitsee vamman tai sairauden vuoksi apua tai ohjausta. Tuki on veroton etuus, eikä hakijan tuloilla ja omaisuudella ole siihen vaikutusta. Lisätietoa Kelan asiakaspalvelusta ja kela.fi Eläkkeet Työeläkelaitokset maksavat työeläkettä työn ja yrittäjätoiminnan perusteella. Lisätietoa eläkkeestä saa omasta työeläkelaitoksesta, kun kirjautuu työeläkelaitoksen sivuille tyoelake.fi. Kela voi maksaa vanhuuseläkettä tai työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkkeenä, jos työeläke on pieni tai sitä ei ole ollenkaan. Kela maksaa takuueläkettä, jos muut eläkkeet jäävät hyvin pieniksi tai muuta eläkettä ei ole. Lisätietoa Kelan asiakaspalvelusta, kela.fi/ vanhuuselake ja kela.fi/takuuelake.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==