PALVELUESIMIES 4/2025 5 Työnantajillekin tärkeä asia Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus puuttua myös työssä kuormittumiseen heti, kun siitä tulee tieto. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus edellyttävät jatkuvaa työolojen seurantaa ja ennakoivia toimia, ei vastaamista ongelmiin jälkikäteen. -Olemme saaneet aluehallintovirastolta hyvinkin huolestuttavaa tietoa ja se on otettu vakavasti yrityksissä. Esihenkilötyön vaarojen arviointi on todettu monessa yrityksessä puutteelliseksi, erityisesti kuormittavuuden osalta. Ongelmat eivät katoa kieltämällä, vähättelemällä taikka pistämällä päätä pensaaseen. Aihe liittyy vastuullisuuteen ja kyse on ihmisten hyvinvoinnista, muistutti Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala avauspuheenvuorossaan. - On aika laittaa hyvä kiertämään ja hyväksyä sekin, että myös ikäviä asioita nousee aina pintaan. Ei pidä vain jäädä pohtimaan, voitaisiinko me korjata se näin vai näin. Lavikkala muistutti useita työehtosopimuskierroksia jatkuneesta pitkäjänteisestä liittojen välisestä yhteistyöstä. Kirvestä ei pidä edelleenkään heittää kaivoon, vaikka kuormitus on monisyinen ongelma, hän totesi. -Olisihan tämä kuormittavuuskysymys muutoin ratkaistu tässä vuosien varrella, jos tämä olisi yksinkertaista. Ratkaisu vaatii yhteistyötä ja tietoa sekä muutosrohkeutta kaikilta osapuolilta. Lavikkala muistutti, että esihenkilöiden työnhyvinvointihankkeessa on saatu todistettavasti vaikutuksia ja kyseessä on työ, jolla on merkitystä. -Esihenkilöbarometrissäkin on näkynyt selviä valonpilkahduksia. Työnantajapuolella tiedostetaan, että kun esihenkilöiden hyvinvointiin panostetaan, se näkyy paitsi esihenkilön omassa työssä niin myös laajemmin työyhteisössä ja johtamisessa sekä lopulta koko organisaation menestyksessä. ESIHENKILÖTYÖN KUORMITTAVUUDEN HALLINNAN SUHTEEN VIELÄ PALJON TEHTÄVÄÄ Työsuojeluviranomaiset saavat vuosi vuodelta aikaisempaa useammin yhteydenottoja työn liiallisesta kuormittumisesta. Suoritetuissa työsuojelutarkastuksissa on käynyt ilmi, että moni työnantaja ei ole puuttunut työssä kuormittumiseen riittävästi saatuaan siitä tiedon. Tilannetta ruodittiin vähittäiskaupan osalta marraskuussa Kaupan liiton, Palvelualan ammattiliiton ja Kaupan esimiesliiton järjestämässä ”Vaarojen ja riskien rajamailla – vältä seuraamukset” – seminaarissa. Kuormittavuus myös työehtosopimusasia Kuormituksen hallinnassa, tunnistamisessa ja ehkäisyssä on vielä viljalti tekemistä, muistutti PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas omassa avauspuheenvuorossaan. - Mitä me tässä työehtosopimusosapuolina voimme yhdessä asialle tehdä, on luoda sellaisia määräyksiä, että ne tukevat konkreettisia prosesseja työpaikoille ja joilla esihenkilötyön kuormittavuutta voidaan aidosti hallita. Leppäkangas totesi, että jotkut esihenkilöt turhaan arkailevat nostaa kuormittavuusasioita esille arjessa. -Esihenkilötyö koetaan ammattivalintakysymyksenä ja hyväksytään se, että työtä on liikaa, työ valuu vapaaajalle ja työssä väsyy. Näinhän olotilan ei tietenkään pitäisi olla. Tehdyt toimet riittämättömiä Vuonna 2024 tarkastuksissa todettiin, että peräti yli 50 prosentissa kuormittumiseen liittyvistä tarkastuksista työnantaja ei ollut noudattanut työturvallisuuslain mukaisia velvollisuuksiaan. Esihenkilöiden osalta puutteet ovat yleistä kuvaa laajempia. Avin seurantatutkimuksen 2019-2023 mukaan esihenkilötyön vaarojen arvioinnissa voitiin havaita puutteita 63 %:ssa tapauksista. Myös työterveyshuollon työpaikkaselvitykset olivat esihenkilötyön osalta 67 %:sti puutteelliset. -Työnantajat ovat viime vuosina toteuttaneet aitoja toimia työhyvinvoinnin edistämiseksi ja asioita on puitu paitsi tes-pöydässä myös vuoropuhelussa yrityksissä. Kaiken tämän tekemisen ja positiivisten voimavaratekijöiden huomioimisenkin jälkeenkin voimme kuitenkin vain todeta, missä tällä hetkellä silti mennään, kiteytti toiminnanjohtaja Mika Valkonen Kaupanalan esimiesliitosta. On hihojen käärimisen aika ylemmäs, hän korosti. -Työnantajien on hyvä olla tietoinen myös asiaan liittyvistä hallinnollisista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista. Valkosen mukaan koettuna esteenä työn kuormittumisen nostamisessa enenevässä määrin keskustelun ovat työnantajien asenteet, joiden tulee muuttua. Kuormittavuusasioita ei saa sekoittaa alisuoriutumisen arviointiin. -Joskus pelätään, että esihenkilön nostaessa jaksamisensa keskusteluun, kanta johdolta on, ettei esihenkilö ole kykeneväinen työhönsä. Tähän epäkohtaan puututaan kyllä, lupasi Valkonen. Case S-ryhmä S-ryhmä ja Kesko ovat kuluvana vuonna tarkentaneet työn kuormittavuuden hallintaprosessejaan. S-ryhmässä yritysten johtoa on sitoutettu koulutuksin ja aihetta pilotoitu. -Meillä on laitettu tuulemaan ja sanoisinpa, että asiat ovat prosessin osalta melko hyvällä tolalla, totesi johtava työhyvinvointiasiantuntija Satu Ylitalo SOK:lta. – Prosessiin kuuluu, että työhyvinvointi ja kuormittuminen otetaan 121-keskusteluissa puheeksi noin kerran kuukaudessa. Kehityskeskusteluissa on erillinen osio, jossa kysytään työhyvinvointi erillisenä kysymyksenä. Arvioidaan, kirjataan ja käydään keskustelu työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Palkkakeskustelun päätteeksi tai muuna ajankohtana käydään erikseen keskustelu työhön liittyvistä kuormitustekijöistä. Lisäksi käsitellään vapaiden toteutuminen sekä esihenkilön osaamista tukevat koulutus- ja perehdyttämistarpeet. Keskusteluissa arvioidaan esihenkilötyölle, mukaan lukien erityisesti hallinnolliselle esihenkilötyölle, varatun ajan ja resurssien riittävyys sekä mahdollisen varallaolo- tai päivystysjärjestelyn vaikutus esihenkilötyön kuormitukseen, kuvasi Ylitalo menettelyä. - Olemme uudessa toimintamallissa kaikessa tekemisessä korostaneet, että on työnantajan yksinomainen velvollisuus ottaa puheeksi, arvioida ja ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin. Rikosvastuu uhkana Puutteita tarkastuksissa on havaittu työnantajien toimien viivästymisessä tai riittämättömyydessä. Työturvallisuuslakia ei voi kuitenkaan noudattaa vain osittain, korosti juristi Aki Eriksson Aluehallintovirastosta. Työsuojeluviranomaiset ovat vieneet tuomioistuimiin parisen kymmentä juttua ja määrä on kasvamassa. - Välttääkseen rikosoikeudelliset seuraamukset on syytä mieltää, että satunnaiset yhteydenotot puhelimitse tai sähköpostilla eivät täytä lain tarkkailuvelvoitetta. Riskien arviointi tulee olla todennettavissa, vaikka kyse olisi pienestä yrityksestä, jonka toimiala ei sisällä erityisiä riskitekijöitä. Pelkästään keskustelut tai työilmapiiriselvitykset eivät riitä eikä asioita voi vain delegoida työterveyshuollon selvitettäväksi. Se, mitä ei ole dokumentoitu, sitä ei ole tehtykään, avasi Eriksson työturvallisuuslain sisältöä. – Raha ja resurssit eivät ole peruste olla tekemättä konkreettisia kuormittavuutta vähentäviä tai estäviä toimenpiteitä. Paikalla läsnä oli yli 40 kutsuttua ja online-linjoilla liki 200 osallistujaa kaupan eri yrityksistä ja johtotehtävistä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==