4 PALVELUESIMIES 4/2025 Ensi vuoden lokakuussa astuvan palkkarakenneuudistuksen tavoitteena on palkkauksen parempi läpinäkyvyys. Työehtosopimusneuvotteluissa on todettu, ettei uudistus laske kenenkään palkkaa. Uudistuksella vastataan kaupan tehtävänkuvien muuttumiseen ja monipuolistumiseen. Tarkoituksena on, että palkka määräytyy tehtävän todellisen vaativuuden perusteella – ei ammattinimikkeen mukaan eikä henkilön mukaan. Arviointi tehdään aina yrityskohtaisesti. Palkkauudistuksella ei puututa olemassa oleviin yrityskohtaisiin palkkaus- tai palkitsemisjärjestelmiin. Vaativuusluokitus on uudistuksessa typistetty aikaisemmasta muutamaan portaaseen. Silti litot suosittavat, että yrityksissä arvioitaisiin myös tarvetta luoda tilanteen ratkaisemiseksi ns. väliportaita, mikäli sillä tavoin koetaan voitavan paremmin kuvata tehtävien vaativuuksia. Jos tehtävä on vain hieman vaativampi, se on tarkoitus hoitaa vuorolisin. Muutokset koskevat kaikkia Kaupan työehtosopimuksen ammattiryhmiä ja tulevat voimaan 1.10.2026 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Ellei työehtosopimuksen ammattiryhmäkohtaisista määräyksistä muuta johdu, on tämän jälkeen käytössä yksi yhteinen vaativuusluokitus, jonka perusteella kaikkien työntekijöiden vähimmäispalkat määräytyvät. Esihenkilöitä uudistus ei koske. Huolto- ja liikenneasemat tai Mara-ala eivät myöskään ole uudistuksen piirissä. Tehtäväkuvat perattava Työpaikalla on arvioinnin suorittamiseksi käytävä läpi nykyiset tehtäväkuvaukset tai laadittava kustakin tehtäväkokonaisuudesta uusi tehtävänkuvaus sekä peilattava näitä työehESIHENKILÖN ROOLI KAUPAN PALKKAUUDISTUKSESSA KESKEINEN Kaupan luottamushenkilöiden koulutuspäivät kokosivat marraskuun alussa Mikkeliin noin sata Kaupanalan esimiesliitto Key:n ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin luottamusmiestä eri puolilta Suomea. Aiheena oli vuoden päästä voimaanastuva Kaupan työehtosopimuksen uusi palkkausjärjestelmä ja vaativuusluokitus. Uudistusta henkilöstöedustajille avasivat Kaupan liitosta johtava asiantuntija Antti Huotilainen ja PAMin sopimusasiantuntija Jyrki Sinkkonen. Eräs keskeinen kysymys oli, miten uudistus mahdollisesti vaikuttaa esihenkilön rooliin. tosopimuksen vaativuusluokitukseen. Tehtävän sisältöä tarkasteltaessa selvitettäviä kysymyksiä ovat muun muassa mitä tietoja ja taitoja työtehtävässä tarvitaan, kuinka ohjeistettua tai itsenäistä työ on, millaista ongelmanratkaisua tehtävään liittyy ja mitkä ovat tosiasialliset vastuut. -Työpaikoilla on tunnistettava työtehtäviin kuuluvat tosiasialliset vaativuustekijät. Vasta tämän jälkeen voidaan luoda sisäinen vaativuushierarkia tehtäville ja arvioida, miten tehtävät sijoittuvat työehtosopimuksen vaativuusluokitukseen, kuvaili sopimusasiantuntija Sinkkonen uudistusta. -Kartoitus voi tuoda esiin epäkohtia myös nykypalkkauksessa. Käytännön tuskaa voi aiheuttaa se, että samoilla nimikkeillä on monessa yrityksessä eri työtä tekeviä. Tehtävät voivat nimikkeistä riippumatta poiketa toisistaan merkittävästikin. -Yritys ei voi vedota olevansa globaali yhtiö ja noudattavansa muuta kuin Suomessa noudatettavaksi sovittuja pelisääntöjä. Vastuun ulkoistaminen ei ole mahdollista, muistutti Sinkkonen. Mitä tarkempi tehtävänkuvaus henkilöllä tänä päivänä on, sitä varmemmin asiat ovat jo nyt kunnossa. Silti harjoitus voi olla rankka, totesi Kaupan liiton Antti Huotilainen. Uudistus perustuu 86 -sivuiseen neuvottelutulokseen, jolloin myös erilaiset tulkinnat ovat mahdollisia. On silti todennäköistä, että harmaata aluetta tulee ilmaantumaan, totesi hän. - Mutta jos yritys on hoitanut hyvin asiansa ja luokitellut tehtävät vähimmäismääräysten mukaisesti oikein, mikään ei todennäköisesti muutu. -Isot raamit tulevat varmaankin monissa yrityksissä keskitetysti ja sellainen on järkevää, mutta erojakin on paljon. Täytyy mieltää se, ettei vaativuusluokittelu ole mikään kaikille sama eikä eri yrityksiä voi vertailla vain toisiinsa, muistutti Huotilainen. Hänen mukaansa pahinta tilanteessa olisi, jos ylhäältä vain saneltaisiin ja itsenäinen arviointi jäisi puutteelliseksi. Fokus työssä, ei henkilössä Vaativuusarvioinnissa arvioidaan työkokonaisuutta tai roolia, ei yksittäistä työsuoritusta tai irrallista työtehtävää. Työ kuuluu siihen vaativuusluokkaan, joka kokonaisuutena parhaiten vastaa työtehtävän vaativuutta. Vaativuusarvioinnissa kiinnitetään huomioitu siihen, mitä tietoa tai taitoa siinä muutoin vaaditaan. Se, mitä ei huomioida, on henkilö itse. Monitaitoisuus ei ole vaativuutta. Paremmuus muihin ei kuvaa myöskään tehtävän vaativuutta. Työ voi koostua useista eritasoisista tehtävistä, joiden vaativuus vaihtelee. Yksittäiset vaativammat tehtävät tai niiden tilapäinen tekeminen eivät kuitenkaan lähtökohtaisesti nosta koko työn vaativuusluokkaa. -Se, että työolosuhteet ovat raskaat tai muutoin vaativat, ei myöskään kuvaa tehtävän vaativuutta. Nämä seikat hoidetaan palkkauksessa työaika- ja olosuhdelisin, tarkensi Huotilainen. Vaativuusluokittelussa arvioidaan perussuoritusta. Tästä tulisi vallita yhteinen näkemys. Kyse ei ole ali- tai ylisuoriutumisen harkinnasta. Ns. hyväksyttävä suoritus on mitta, jolla vaativuutta arvioidaan. Vaativuusluokittelu tapahtuu tehtävän mukaan, eikä myöskään henkilökohtainen palkka-arviointi (HEKO) ole työehtosopimuksen tarkoittamaa vaativuusluokittelua. - Vaativuusluokittelussa arvioidaan tehtäviä yhdenvertaisuuden näkökulmasta eli miten työt eri kaupan yksiköissä on tosiasiallisesti organisoitu ja hoidettu. Konepellin alle tulee kurkistaa, muistutti Antti Huotilainen. Tietämys esihenkilöllä Esihenkilön asema vaativuusluokittelusta eri mieltä oltaessa tulee olemaan keskeinen. Esihenkilöllä on yksikössään työnantajan hattu päässä ja esihenkilö joutuu osallistumaan arjen keskusteluihin henkilöstönsä kanssa. Vastaavaa tietämystä ei ole käytännössä yritysten HR:ssä tai toimialajohdossa, perusteli Sinkkonen. -On olennaista, joskus jopa välttämätöntä, että esihenkilöt ovat mukana vaativuusluokituskeskusteluissa. Uudistus koskee esihenkilöitä siten yhtä paljon kuin duunariporukkaa. Koulutuksessa kuultiin myös luottamusmies Aleksi Pakarista (Inex Partner Oy), joka esitteli S-ryhmän logistiikkakeskuksessa toteutettua vaativuusluokittelua. Hänen mukaansa vain esihenkilöillä oli tehtäväkuvauksia perattaessa käytännön tieto tosiasiallisista toimenkuvista. Erimielisyyksiä ei toivota Hankalat tilanteet ratkaistaan paikallistason neuvotteluissa ja viime kädessä liitoissa ja oikeudessa. -Kartoitus on syytä tehdä kerralla kuntoon, jotta säästytään erimielisyyksiltä. Henkilöstö ja esihenkilöt on osallistettava ennalta riittävästi keskusteluun, muistutti Sinkkonen. Ongelmia ja hankausta on ilmaantunut, kun esihenkilöitä on käsketty olemaan keskustelemasta ja todettu, että asiat ohjataan ja ratkaistaan muualla. -Vaikka tehtäväkuvaukset ovat olleet yhdessä tehtyjä, on käynyt niin, että ne ovat tulleet bumerangina takaisin ylemmältä johdolta. Näin ei pidä tietenkään toimia, muistutti Sinkkonen. 1.10.2026 tulee nopeasti, muistuttivat Huotilainen ja Sinkkonen lopuksi. Työn vaativuustekijät kuvataan jatkossa neljällä tasolla. 1. Ammattitehtävä 2. Vaativa ammattitehtävä 3. Erityisammattitehtävä 4. Asiantuntijatehtävä. Kuvassa sopimusasiantuntija Sinkkonen avaa uudistuksen keskeisiä periaatteita.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==