20 PALVELUESIMIES 4/2025 TYÖTTÖMYYSTURVAAN MUUTOKSIA VUODEN VAIHTEESSA Työttömyysturvan korvauksettomat määräajat eli karenssit pitenevät vuoden alusta. Muutokset koskevat karensseja, joita määrätään työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvän moitittavan menettelyn seurauksena. Nykyisin työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvät seuraamukset on porrastettu ja ensimmäisestä virheestä ei seuraa lainkaan karenssia. Lakimuutoksen jälkeen ensimmäisestä moitittavasta menettelystä asetetaan seitsemän päivän mittainen karenssi. Työttömyysturvaoikeuden voi menettää toistaiseksi jo toisesta toistuvasta menettelystä. Nykyisin työttömyysturvaoikeuden voi menettää toistaiseksi vasta neljännen laiminlyönnin jälkeen. Muutokset tulevat mennessään lävitse voimaan 1.1.2026. Uutta lakia sovelletaan menettelyyn, joka on tapahtunut 1.1.2026 tai sen jälkeen. Muutoksen tarkoituksena on korostaa työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin. Muut karenssit entisellään Muihin, kuin työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyviin karensseihin ei esitetä muutoksia. Esimerkiksi omasta irtisanoutumisesta seuraava karenssi pysyisi ennallaan. Korvaukseton määräaika tarkoittaa tilanteesta riippuen työttömyysetuuden menettämistä seitsemän, 14, 30 tai 45. kalenteripäivän ajalta työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia. Kaksiportainen kokonaisuus Seuraamuskokonaisuus on lain muutoksen jälkeen neljän sijasta kaksiportainen. Jos työnhakija jatkaa menettelyään, toisesta työnhakuun ja työvoimapalveluihin liittyvästä laiminlyönnistä asetetaan kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jatkaessaan työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyään työnhakija menettää oikeutensa työttömyysetuuteen nykyistä nopeammin. Työnhakijalle asetetaan seitsemän päivän korvaukseton määräaika säännöksessä lueteltujen laiminlyöntien ja muun vastaavan menettelyn takia, vaikka kyse olisi ensimmäisestä laiminlyönnistä. Korvauksetonta määräaikaa ei aseteta, jos työnhakijalla on ollut työttömyysturvalaissa tarkoitettu pätevä syy menettelyynsä. Työnhakijalla ei lain muutoksen jälkeen ole enää pätevää syytä kieltäytyä työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamasta työstä muun muassa sillä perusteella, että hän on jo hakenut riittävää määrää työmahdollisuuksia ja näin täyttänyt työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan kirjatun työnhakuvelvollisuuden. Työnhakijalla ei myöskään enää ole kahden viikon osa-aikatyön kestoon vedoten pätevää syytä kieltäytyä työvoimaviranomaisen hänen haettavakseen osoittamasta työstä. Työtarjous velvoittaa heti Lain muutoksen jälkeen korvauksettomia määräaikoja ja työssäolovelvoitteita voidaan asettaa sekä osoitetun työn hakematta jättämisestä lukien ja tästä riippumatta suunnitelmaan sisältyvän työnhakuvelvollisuuden laiminlyömisestä. Enää ei työvoimaviranomaisen tarjoaman työn hakeminen ole työnhakijaa työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvoittavaa vasta sitten, kun hänelle viimeksi järjestetystä alkuhaastattelusta on kulunut vähintään kuusi kuukautta. Työvoimaviranomaisen tekemä työtarjous on työnhakijaa velvoittava työttömyyden alkamisesta lukien. Etuusoikeus palautuu nopeammin Työnhakijalle asetetaan työssäolovelvoite uuden laiminlyönnin tai vastaavan menettelyn takia, jos työnhakijalle on asetettu vuoden kuluessa laissa tarkoitettu korvaukseton määräaika tai työssäolovelvoite. Työssäolovelvoitteen kestoa lyhennetään nykyisestä 12 kalenteriviikosta kuuteen kalenteriviikkoon. Muutoksella helpotetaan tältä osin etuusoikeuden palautumista. Työnhakijan menettelyä tarkastellaan vuoden ajanjaksolla uudesta laiminlyönnistä tai vastaavasta menettelystä taaksepäin luettuna. Ratkaisevaa on nykyistä vastaavasti se ajankohta, jona työnhakijan katsotaan menetelleen moitittavasti. Aiemman seuraamusta koskevan asian käsittelyajankohdalla ei ole merkitystä, kuten ei myöskään sillä, onko aiempi seuraamus jo ehditty asettaa työnhakijan menetellessä uudelleen moitittavana pidettävällä tavalla. Karenssia ja työssäolovelvoitetta koskevat muutokset korostavat työnhakijan omaa vastuuta hakea aktiivisesti työtä ja osallistua hänelle tarjolla olevaan palveluprosessiin ja palveluihin. Työnhakuun ja Seuraamus nyt Seuraamus lakimuutoksen työvoimapalveluihin jälkeen liittyvä menettely Voi tarkoittaa muun muassa: • Jättäminen saapumatta työvoimaviranomaisen kanssa sovittuun alkuhaastatteluun tai työnhakukeskusteluun • Työllistymissuunnitelman laatimisesta kieltäytyminen • Työllistymissuunnitelman laiminlyönti (mm. ei hae työtä tai kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta) • 1. kerta vuoden aikana: huomautus • 2. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi • 3. kerta vuoden aikana: 14 päivän karenssi • 4. kerta vuoden aikana: työssäolovelvoite (oikeus palautuu 12 viikon työn jälkeen) • 1. kerta vuoden aikana: 7 päivän karenssi • 2. kerta vuoden aikana: työssäolovelvoite (oikeus palautuu 6 viikon työn jälkeen)
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==