PALVELUESIMIES 4/2025 15 Vuosiloman pituuden määräävät työsuhteen kesto ja lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.) vuosilomaa kerryttävät täydet lomanmääräytymiskuukaudet. Talvilomaan on oikeutettu työntekijä, jonka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun 31.3. mennessä vähintään vuoden. Mikäli työntekijällä on ollut työssäolopäiviä tai niihin rinnastettavia päiviä vähintään 14 lomanmääräytymisvuoden jokaisena kalenterikuukautena, hänellä on oikeus 6 arkipäivän eli viikon pituiseen talvilomaan. Sama koskee osa-aikaista työntekijää, jolla täysinä lomanmääräytymiskuukausina pidetään sellaisia kuukausia, joissa on vähintään 35 työtuntia tai työssäolotunnin veroista poissaolotuntia. 14 päivän sääntöä ja 35 tunnin sääntöä ei sovelleta samanaikaisesti, vaan vain toinen tulee kerrallaan sovellettavaksi. Kertyneestä lomaoikeudesta käytetään ensin kesälomakautena kesälomapäivät 24 päivää ja ylimenevä osa on talvilomaa (6 päivää). Työntekijöiden kuuleminen ja loman ajankohdasta ilmoittaminen Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Samalle työntekijälle ei voida antaa etusijaa lomailla esimerkiksi joka joulu, vaan suositut loma-ajankohdat tulee tarvittaessa myöntää työntekijöille esimerkiksi vuorovuosina. Työnantajan määrätessä loman ajankohdan hänen on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole poikkeuksellisesti mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Loman ajankohtaa koskeva ilmoitus on sitova. Jos työnantaja muuttaa ilmoitetun loman ajankohtaa, siitä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus. Korvaus voi kattaa esimerkiksi matkalippujen peruutuskulut tai lomaasunnon vuokran. Talviloman antaminen Talviloma on annettava ja pidettävä talvilomakautena 1.10. - 30.4. Työnantaja ja työntekijä saavat kuitenkin sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi osapuolet voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Lomapäiviä ovat lain mukaan maanantai – lauantai, joten kokonaiseen lomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää, vaikka työntekijä tekisikin viisipäiväistä työviikkoa. Kokonaisen maanantaista lauantaihin sijoittuvan vuosilomaviikon työajallinen arvo on työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika. Yhden vuosilomapäivän työajallinen arvo on työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika jaettuna viidellä. Lomapäiviä eivät ole talvilomakaudella 2025-2026: • sunnuntait • arkipyhät: joulupäivä (to 25.12.), tapaninpäivä (pe 26.12.), uudenvuodenpäivä (to 1.1), loppiainen (ti 6.1.), pitkäperjantai (pe 3.4.) ja 2. pääsiäispäivä (ma 6.4.) • itsenäisyyspäivä • jouluaatto • pääsiäislauantai. TALVILOMAMUISTIO TALVILOMAN KERTYMINEN Talviloma ja vapaa Kaupan alalla loman alkamiseen vapaapäivänä tarvitaan työntekijän suostumus. Vähintään 6 päivän loma voi kuitenkin alkaa ilman työntekijän suostumusta hänen maanantaivapaapäivänään. Jos työntekijän loma alkaa maanantaina – perjantaina, vapaita ei jää tältä viikolta annettavaksi. Loman päättyessä • maanantaina työntekijälle jää tältä viikolta vähintään 2 vapaata annettavaksi. • tiistaina työntekijälle jää tältä viikolla vähintään 1 vapaa annettavaksi. • keskiviikkona tai myöhemmin ei vapaita ei jää tältä viikolta annettavaksi. Mikäli yritys käyttää tasoittumisjärjestelmää, vajailta lomaviikoilta annettavaksi jäävät vapaat voidaan antaa myös kuluvan tasoittumisjakson aikana. Jos työntekijällä on kiinteät vapaat, noudatetaan kuitenkin niitä. Edellä sanotusta poiketen vähintään 6 päivän pituisen lakisääteisen vuosiloman • alkaessa maanantaina on loman alkamista edeltävä sunnuntai vapaa, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita. • päättyessä lauantaina on loman päättymistä seuraava sunnuntai vapaa, ellei työntekijän aloitteesta kertaluonteisesti toisin sovita. Vuosivapaajärjestelmään perustuvia vuosivapaita ei saa sijoittaa talviloman ajalle. Talviloman pitäminen lyhennettynä työaikana Työntekijän aloitteesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä pitää talviloman (24 arkipäivää ylittävä vuosiloman osa) lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä aina kirjallisesti ja liitettävä vuosilomakirjanpitoon. Näin sopien vuosiloma voidaan antaa kokonaisten päivien ohella myös osapäivinä, esimerkiksi puolittamalla päivittäinen työaika. Talviloman säästäminen Työntekijällä on oikeus säästää talviloma (24 päivää ylittävä osa lomasta), jos siitä ei aiheudu työpaikan tuotanto- ja palvelutoiminnalle vakavaa haittaa. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien määrästä työnantajan ja työntekijän on neuvoteltava viimeistään silloin, kun työnantaja kuulee työntekijöitä vuosiloman ajankohdasta. Säästövapaa on annettava työntekijälle hänen määräämänään kalenterivuonna tai hänen määrääminään kalenterivuosina. Jollei säästövapaan tarkemmasta ajankohdasta voida sopia, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen sen alkamispäivää. Lomapalkka, lomaraha ja -vapaa Talviloman ajalta maksetaan lomapalkkaa ja työehtosopimuksessa sovittua lomarahaa. Kyseiseltä enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka ja -raha (50 % lomapalkasta) saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Kaupan alalla työnantaja ja työntekijä voivat sopia kirjallisesti lomarahan pitämisestä osittain tai kokonaan vastaavana palkallisena vapaana. Yksi laskutapa on määritellä, että vapaiden määrä on puolet vuosilomalain mukaisesta lomapäivien määrästä. Toinen laskutapa on jakaa sovittu osa rahasta tuntipalkalla, jolloin saadaan vapaan määrä tunteina.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==