14 PALVELUESIMIES 4/2025 Kuvaile vähän, mitä sanaton viestintä on? – Sanatonta viestintää kutsutaan kehonkieleksi, elekieleksi ja moneksi muuksi. Se on kaikki, mitä meistä on havaittavissa ja aistittavissa ulospäin. Mikä merkitys sillä meille on? – Teemme esimerkiksi ensitapaamisella hyvinkin nopeasti päätelmiä ihmisistä, joita kohtaamme. Saatamme luokitella, stereotypioida ihmisen aiempien kokemustemme perusteella johonkin kategoriaan tavalla tai toisella. Luokittelu voi tapahtua ulkonäön, pukeutumisen tai jonkun muun asian kautta. Tähän saattavat vaikuttaa stereotypiat tai ennakkoluulot, kun me ’liskoaivoillamme’ teemme nopeita arvioita ihmisistä. Minkälainen merkitys sillä on meille työelämässä? – Sanattomalla viestinnällä on valtava merkitys niin työelämässä kuin kotona. Yksin etänä tekijällä korostuvat etäkohtaamiset, mutta asemasta riippumatta avoimuus, kohteliaisuus, huomaavaisuus ja hyvät tavat missä tahansa tilanteessa, Suomessa tai maailmalla ovat hyvä selkänoja. Työelämässä nämä käyttäytymisen lähtökohdat eri tilanteissa luovat luottamuspohjaa, eli tulee turvallinen olo, kun ihmiset käyttäytyvät kulttuurille ominaisten tapojen tai normien mukaan. Jos joku ei toimi niin, tavalla tai toisella, tulee herkästi luottamuspulaa, pelkoa tai asiattomasta käytöksestä, häirinnästä tai kiusaamisesta puhuttaessa se saattaa jopa vaikuttaa psyykeen tai synnyttää stressiä. Ja ihmiset voivat sairastua joko psyykkisesti tai fyysisesti tästä asiattomasta viestinnästä. On osattava myös vetää raja ns. puuttumisen tai ohjaamisen ja asiattoman käytöksen välille. MITEN TULKITA JA HALLITA KEHON KIELTÄ? Onko esihenkilöille jotain erityisiä vaatimuksia? – Esihenkilönä toimiminen on vastuullista moneen suuntaan. Esihenkilöllä on organisaatiotehtävät (tavoitteet, tulos, omat esihenkilöt, jopa osakkeenomistajat ääripäässä) ja vastaavasti oikea, tasapuolinen, korrekti ja hyvien tapojen mukainen käyttäytyminen ja ohjaaminen, huomioiminen ja kuunteleminen tai tiedon hankinta esihenkilönä työntekijöitä kohtaan. Myös palaute on tärkeää, ja se täytyy ymmärtää oikein puolin ja toisin. Jos kiire, jännitys, väsymys tai stressi edesauttavat sitä, ettemme huomaa kehomme kertomaa, miten voisimme ottaa kehomme taas hallintaamme? – Meillä on se riski moneen suuntaan, että jännittynyt, stressaantunut ihminen saattaa ymmärtää väärin tai tulla väärin ymmärretyksi. Pelkäävää ihmistä voidaan ääritilanteessa luulla aggressiiviseksi, esimerkiksi viranomaistilanteissa. Miten voit vaikuttaa toiseen ihmiseen sanattomalla viestinnällä? – Reagoimme herkästi äärihavainnointiin defensiivisesti (et puhu totta, olet väärässä), jolloin kommunikaatio yleensä keskeytyy. Avoin asioiden selvittäminen, tasapuolinen kyseleminen ja lopuksi johtopäätösten tekeminen olisi se parempi tapa. Tällaisissa tilanteissa esimiehen kokemus näkyy, ja näitä tilanteita pitää myös harjoitella. Tietoinen ja tiedostamaton viestintä, miten ne eroavat toisistaan? – Alitajuinen on nopeaa, jopa tiedostamatonta viestintää, jonka kanssa on oltava varovainen. On inhimillistä joskus sortua siihen, ja se voi olla jopa primitiivinen suojelumekanismi. Kannattaa mieluummin yrittää välttää hätiköityjä johtopäätöksiä, pohtia ja miettiä ajan kanssa. Vanha viisaus yön yli nukkumisesta on hyvä. Nykyäänhän me tiedämme, että aivot prosessoivat asioita nukkuessamme. Mitä jos tulkitsemme viestejä väärin, tai siis emme osaa lukea toisen ihmisen viestejä? – Silloin voi tietenkin tulla ei-toivottuja tai huonoja lopputuloksia esimerkiksi palvelutilanteessa, ei esimerkiksi synny kauppaa. Meihin toki voidaan yrittää myös vaikuttaa ikävällä tavalla, jopa huijarimielessä. Onko sinulla lukijoillemme jokin yleinen neuvo, miten viestiä sanattomasti omista pyrkimyksistään? – Joissain tilanteissa kannattaa miettiä asiat rauhassa, vaikka nopeasti asiaan meneminen olisikin helppoa ja inhimillistä. Esihenkilöllä pitää olla osaamista esimerkiksi siitä, miten eri tilanteissa tulee käyttäytyä, vaikkapa asiakaspalautetta vastaanotettaessa. Niko Visuri on suosittu esiintyjä, puhuja ja lehdistä ja TV:stä tuttu kehonkielen asiantuntija. Hän opastaa ihmisiä hyödyntämään kehonkielen viestintää työelämässä ja vapaa-ajalla. Nyt Nikon nauramaankin saaneesta esityksestä pääsivät nauttimaan Mikkeliin kokoontuneet KEYn ja PAMin luottamusmiehet. Niko Visurin johdolla päästiin tutustumaan siihen, mitä toiset ajattelevat, rakentamaan luottamusta, opittiin kuuntelemaan ja tunnistamaan valehtelija. Nämä ja monta muuta tärkeää taitoa opittiin pilke silmäkulmassa esitettynä. Palveluesimies-lehti pääsi jututtamaan Niko Visuria jo ennakkoon. Kuva Jesse Kainulainen
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==