12 PALVELUESIMIES 3/2025 LAKIMIES VASTAA Teemu Närhi lakimies, VT Sami Hiltunen työehtoasiantuntija Meillä on taas yrityksen virkistyspäivät ja niihin pitäisi osallistua omalla ajalla. Ovatko tällaiset tilaisuudet työaikaa vai ei? Haluton osallistumaan omalla ajalla Työpaikallani on käynnissä muutosneuvottelut ja minut mahdollisesti irtisanotaan tuotannollisista syistä myymäläpäällikön tehtäväni loppumisen vuoksi. Irtisanomisaikani on kuusi kuukautta ja jäin miettimään, onko työnantajalla oikeus yksipuolisesti siirtää minut toisella paikkakunnalla olevaan myymälään myyjäksi irtisanomisajakseni, vai tuleeko työnantajan vapauttaa minut työvelvoitteesta, mikäli hänellä ei ole tarjota minulle työsopimukseni mukaista työtä? Mikäli minut vapautetaan työvelvoitteesta irtisanomisajakseni, voinko vapaasti hakeutua toisen työnantajan palvelukseen ja miten tämä vaikuttaisi palkkaani? Epätietoinen Vapaaehtoisia virkistyspäiviä ja -retkiä sekä muita varsinaiseen työhön liittymättömiä tapahtumia, joissa työntekijän ei odoteta tekevän työtä, ei pidetä työsuorituksina eivätkä ne ole työaikaa ja oikeuta ylityökorvauksiin tai muutoin työaikahyvitykseen. Tällaisiin tilaisuuksiin osallistuminen ei ole työaikaa, kun työntekijä ei ole lain tarkoittamalla tavalla työnantajan käytettävissä. Jos tilaisuuteen kuitenkin liittyy jokin koulutusosio tai työssä tarvittava välttämätön tieto, josta ei voi kieltäytyä, tilanne on toinen. Se että koulutus vain mielletään pakolliseksi, ei vielä tarkoita, että se olisi pakollista ja työaikaa. Kun työntekijä määrätään olemaan läsnä työnantajan osoittamassa koulutuspaikassa siten, ettei hän voi velvollisuuksiaan rikkomatta kieltäytyä osallistumasta siihen, se vasta rinnastuu työaikaan. Se, että koulutuksen selitetään muodollisesti olevan vapaaehtoista, ei tarkoita, että se sitä olisi. Se taas esimerkiksi, että henkilöstöpäiviltä poisjääville järjestetään myöhemmin tilaisuus vastaavaan tietoon, on usein osoitus myös tilaisuuden pakollisuudesta. Kyseessä ei ole vapaaehtoinen tilaisuus, jos jaetusta tiedosta ei voi tosiasiassa myöhemminkään kieltäytyä. Vaikka poissaolosta ei seuraisi mitään sanktiota, voi silti olla kysymys työajasta, esimerkiksi jos työntekijällä on palaverissa jokin valmisteltu puheenvuoro. Kun tilaisuus liittyy välittömästi siihen osallistuneen työtehtäviin ja työnkuvaan, on tilaisuuteen osallistuminen myös vapaapäivänä työaikaa. Siitä tulee mm. myös maksaa sairausajan palkka, mikäli työntekijä on estynyt työkyvyttömyyden johdosta osallistumasta kyseiseen pakolliseen tilaisuuteen. Vapaaehtoista koulutusta, jonka tavoitteena on vain yleisellä tasolla parantaa tai ylläpitää työntekijän osaamista ja ammattitaitoa ja jota ei voida nähdä osana työntekijän tekemää työtä, ei lueta työaikaan. Jos kysymyksessä on pelkästään työnantajan tarjoama mahdollisuus osallistua ammatilliseen koulutukseen, se ei ole työaikaa. Pelkkä yrityshengen ylläpitämisen tarkoituksena pidettävä tilaisuus ei ole työajaksi laskettava työsuoritus ja tapahtuu siten omalla ajalla. Lähtökohtana on, että työsopimuksen irtisanomisen jälkeen työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat ennallaan työsopimuksen päättymiseen saakka. Irtisanomisen yhteydessä noudatetaan aina irtisanomisaikaa, ellei irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä sovita, ja työntekijällä on paitsi oikeus niin myös velvollisuus tehdä irtisanomisaikana työsopimuksessa sovittua työtä. Työsopimus sitoo myös työnantajaa eikä työnantaja voi työnjohtooikeutensa perusteella yksipuolisesti muuttaa työsopimuksessa nimenomaisesti sovittuja työntekopaikkaa ja työtehtäviä koskevia ehtoja siirtämällä myymäläpäällikköä irtisanomisajaksi vähempiarvoisempiin tehtäviin tai määräämällä häntä sellaiselle paikkakunnalle, jossa hän ei ole työsopimuksen mukaan velvollinen tekemään työtä. Työnantajalla on oikeus yksipuolisesti muuttaa työsuhteen olennaisia ehtoja välittömin vaikutuksin vain, jos hänellä on tällaisen muutoksen tekemiseen työsopimuslaissa tarkoitettuun työsopimuksen purkamisperusteeseen verrattava erittäin painava syy. Mikäli työntekijän työtehtäviä perusteettomasti järjestellään uudelleen, vähennetään tai lakkautetaan, voi kyseessä olla työturvallisuuslaissa kielletty epäasiallinen kohtelu (KKO 2017:26). Toiselle paikkakunnalle voidaan siis siirtää, jos se on ollut mahdollista muutoinkin työsuhteen aikana. Tällöinkin siirtämistä rajoittavat työmatkan liiallista pidentymistä koskevat linjaukset. Päällikköstatuksen muuttaminen irtisanomisaikana ei ole edes tilapäisesti laillista, vaikka päällikön tehtävät olisivat käytännössä painottuneet enemmänkin myyjän työhön. Pelkästään myyjän tehtäviä päälliköllä ei voi irtisanomisaikana teettää. Ellei työnantajalla ole tarjota työsopimuksen mukaista työtä, on työnantajalla työnjohtovaltansa perusteella oikeus vapauttaa työntekijä kokonaan työntekovelvollisuudesta irtisanomisajaksi, mikä on käytännössä usein noudatettu ja myös oikeuskäytännössä hyväksytty menettelytapa tällaisessa tilanteessa. Työvelvoitteesta vapauttamisesta huolimatta työntekijällä on oikeus saada koko irtisanomisajalta sopimuksenmukainen palkkansa ja luontaisedut (puhelinetu yms.) sekä käyttää työterveyspalveluita ja työntekijöille myönnettyjä henkilökuntaetuuksia. Työntekovelvollisuudesta vapauttaminen on pääsääntöisesti ehdollinen ja peruutettavissa. Työnantajan velvollisuus maksaa työntekijälle irtisanomisajan palkkaa perustuu siihen, että työntekijä on työnantajan käytettävissä tehdäkseen työtä työnantajan lukuun, ja työnantaja voi sisällyttää työntekovelvollisuudesta vapauttamiseen ehdon, jonka mukaan työntekijän pitää saapua kutsusta töihin, jos työtehtäviä ilmaantuu irtisanomisaikana. Mikäli työntekijä ei noudata työnantajan kutsua saapua töihin, työsopimuksen voidaan katsoa (edellytysten täyttyessä) rauenneen ja työnantajan irtisanomisajan palkanmaksuvelvollisuuden päättyneen. Vaihtoehtoisesti työnantaja voi vapauttaa työntekijän työvelvoitteesta koko irtisanomisajaksi ja samalla oikeuttaa tämän siirtymään muualle töihin tai ryhtymään yrittäjäksi jo työsuhteen aikana. Tällöin työnantajalla ei ole enää oikeutta yksipuolisesti peruuttaa työvelvoitteesta vapauttamista, vaan työnantajan ja työntekijän on sovittava työntekovelvollisuuden palauttamisesta. Jos työntekijä on tällä tavoin erikseen vapautettu ehdoitta työntekovelvoitteesta, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus koko irtisanomisajalta, vaikka työntekijä menisi toisen työnantajan palvelukseen tai ryhtyisi yrittäjäksi. Työvelvoitteesta vapauttamisesta huolimatta työsopimuksen velvoitteet ovat muutoin edelleen voimassa. Työntekijää koskee työvelvoitteesta vapauttamista huolimatta lojaliteettivelvollisuus eikä hän saa ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa työsuhteen aikana, ellei työnantaja vapauta häntä myös kilpailevan toiminnan kiellosta. Jos työntekijä ilman työnantajan hyväksyntää aloittaa kilpailevan toiminnan irtisanomisaikana, voi työnantaja tilanteesta riippuen edellytysten täyttyessä myös purkaa työsopimuksen kesken irtisanomisajan. Työntekijällä on todistustaakka siitä, että hänet on vapautettu työntekovelvollisuudesta ja kilpailukiellosta, joten vapautus on syytä pyytää aina kirjallisena.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==