10 PALVELUESIMIES 4/2025 Aito ihmisen kunnioittaminen ja korkea tavoitetaso eivät ole toistensa vastakohtia vaan saman asian kaksi puolta. Pehmeä johtaminen on vahvaa johtamista ja eettinen johtaminen on tehokasta johtamista. Nämä ovat Henrik Dettmannin ajattelun kulmakiviä. Asenne ja muutos, johtaminen, kommunikaatio ja vuorovaikutus, tiimityö ja motivaatio ovat asioita, joista Dettmann mielellään puhuu. Henrik Dettmann on kansainvälisesti arvostettu koripallon huippuvalmentaja, mutta hänet tunnetaan myös innostavana puhujana. Johtaminen ja valmentaminen. Sama asia, eri pelikenttä? Urheilun ja yritysmaailman johtaminen eivät Henrik Dettmannin mukaan juurikaan poikkea toisistaan. Molemmissa johdetaan ihmisiä, jotka tekevät yhdessä töitä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. - En osaa juuri nähdä eroa johtamisen ja valmentamisen välillä. Johtaja johtaa, johtaja valmentaa ja valmentaja johtaa ja valmentaja valmentaa. Vanhastaan valmentamista ajateltiin opettamisen näkökulmasta, nykyään ajattelemme sitä lähinnä oppimisen näkökulmasta. Siitä varmasti on myös saanut alkunsa termi valmentava johtaminen, eli johtaja auttaa johdettavaa kehittymään. Ja kun puhutaan johtamisesta, on muistettava, että yksi johtaa ja toinen on johdettavana, ja tämä toimii, kun vuorovaikutus on kunnossa, Henrik Dettmann sanoo. Äärimmäistä ihmisenä olemista? Nuorempana tämä on oman matkansa ja menestyksensä tekemistä, jopa oman egonsa pönkittämistä. - Vanhempana olen ruvennut ajattelemaan HENRIK DETTMANN JA JOHTAMISEN TAITO asiasta vähän toisin. Ensimmäinen askel johtajuuteen on, että ymmärtää tuon edellisen. Ego on meillä kaikilla, ja ’egon sivuun laittaminen’ on jo sinällään hassu ajatus. Olen kuvannut tilannetta niin, että pelaajan ja valmentajan roolien suurin ero on, että pelaaja on kentällä huolehtimassa itsestään, valmentaja on huolehtimassa kaikista muista. Tässä olen, ja tässä on kaikki, mitä minulla on. Ei ole mitään peiteltävää, eikä voikaan peitellä mitään, koska et pysty johtamaan, jos ihmiset kokevat, että sinä peittelet tai piilottelet jotain. Täytyy uskaltaa olla oma itsensä. Kukaanhan ei toimi missään tyhjiössä, vaan suhteessa muihin ihmisiin ja siihen kulttuuriin, ja yhteiseen tekemiseen, joka työyhteisössä on syntynyt. Olen ollut poikkeuksellisen onnellisessa asemassa, kun olen saanut toimia huippulahjakkuuksien kanssa lähes koko elämäni. Huippulahjakkuus tarkoittaa myös huippuunsa motivoitunutta. Koripalloa huipulla pelaaville koripallo on leikki, josta on tullut tapa ansaita elantonsa. Joku voisi kutsua sitä työksi, minä kutsun sitä elämäntavaksi. Kyllä me muutkin usein ajaudumme tekemään (työksemme) asioita, joissa olemme hyviä. Se on meille leikkiä, vaikka toki on hetkiä, kun tekeminen tuntuu työltä. Työn määritelmä on se, mitä täytyy tehdä, leikki taas on sitä, mitä haluaa tehdä. Pelaajan kannattaa ehdottomasti alkaa tehdä jotain muuta, kun pelaaminen ei enää tunnu leikiltä. Hyvä johtaminen, mitä se on? Olen menossa huomenna tilaisuuteen ja minulta pyydettiin ennakkoon yksi sana. Annoin sana, johon myös uusin kirjani päättyy: rakkaus. Sanaan liittyy paljon tunteita, mutta sitä voi ajatella myös niin, että täytyy rakastaa sitä, mitä tekee, ja sen pitää näkyä, koska silloin se on aitoa. Ja jollain tavalla sinun pitää myös rakastaa valmennettavaasi, ja se kertoo, että hän merkitsee sinulle jotain. Samalla tavoin voidaan ajatella, että sinä rakastat työtovereitasi jollain tavalla. Jatkuva vihan tila sulkee energian ja se taas heikentää luovuutta ja yhteistä tekemistä. Hyvä johtaja? Hyvä johtaja on se, joka välittää omistaan. Ja tässä kohtaa voin jopa katsoa peiliin. Hyvä johtaja paitsi rakastaa omia pelaajiaan, rakastaa myös peliä. Toiminta on häntä itseään isompaa, eikä hän asetu toiminnan yläpuolelle. Hyvällä johtajalla tulisi olla vanhan sanonnan mukaan ’yksi suu ja kaksi korvaa’, eli kuuntelemisen taito on tärkeää, sekä johtajalle että valmentajalle. Se on opeteltavissa oleva taito, että muistaa välillä pitää suunsa kiinni. Empatia on jo paljon vaikeampi hyvän johtajan taito. Mutta kyllä sitäkin kannattaa opetella. Jos et ole kiinnostunut johdettavistasi, miten kuvittelet heidän olevan kiinnostuneita sinusta tai jutuistasi? Johtajan on tärkeää myös nähdä iso kuva, joka toki muodostuu monesta detaljista. Täytyy muistaa, että kun hoidat pikkuasiat kuntoon, ei ole isoja asioita. Johtajan pitää saada asiat menemään eteenpäin, eli jokaiseen pikkuasiaan ei voi jäädä näpertelemään. Ja asiat menevät eteenpäin silloin, kun olemme rohkeita. Pelko on ahdistavaa, ja johtajan on löydettävä tapa kuljettaa ihmiset sen yli. Pelko tappaa luovuuden, edistyksen, vuorovaikutuksen ja on sulkeva elementti. Minulle suurin kiitos valmentajana on se, kun sanotaan, että joukkueesi pelasi rohkeasti. Pelokkaalla pelillä ei tule hyvää tulosta. Vuorovaikutus? Parasta vuorovaikutusta on, kun ilmapiiri on sellainen, että ihmiset uskaltavat sanoa, mitä mieltä ovat. Jokaisessa ihmisessä on osaamista, ja jos jätämme oman osaamisemme kertomatta, se ei ole yhteisön käytössä. Me olemme viime kädessä aina osa jotakin yhteisöä, jotakin joukkuetta. Kun minä uskallan tuoda oman tietoni julki, se on myös muiden käytettävissä. Ja siinähän se vaikeus sitten on, kun joudun kuuntelemaan mielipiteitä, jotka eivät välttämättä resonoi oman ajattelusi kanssa. Ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta kuunnella täytyy jaksaa, ja olla valmis etsimään se polku, josta tuo mielipide kasvaa. Syntynyt johtajaksi? Suomessa ei taida olla lahjakkuudelle kuin yksi sana. Englannissa on jo kaksi, gifted (syntymälahjakkuus) ja talent. Syntymälahjakkuus liittyy ihmisen temperamenttiin. Talent taas kehittyy harjoittelun tai käytön myötä. Ympäristö määrittelee sen, missä voi onnistua. Myös siis sen, oletko sinä johtaja. Vaatiminen on välittämistä Aina on olemassa hierarkia ja ihmisiä, joilla on asema ja valtaa, jota käyttää. Vaikka esimerkiksi sanaa alainen ei oikein enää saisi käyttää, nämä asiat eivät ole mihinkään poistuneet. Kun käytän sanaa vaatia, se tarkoittaa vain, että välitän. Se tarkoittaa, että minä uskon sinuun ja kyvykkyyteesi. Kun käytän sanaa vaadin, välitän myös siitä, mitä me yhdessä teemme. Minusta on epäreilua olla vaatimatta. Paha mieli pitäisi tulla silloin, kun esihenkilö ei vaadi mitään, koska silloin hän ei välitä sinusta. Haastattelun pohjana käytettiin Saska Saarikosken teosta ’Dettmann ja johtamisen taito’ (2015). Heiltä on ilmestynyt samasta aihepiiristä myös tuoreempi teos ’Pelin henki’ (2025). Jäsenistömme pääsee kuuntelemaan Henrik Dettmannin oppeja johtamisesta ensi keväänä, kun Johtamisen taito -kiertue (tai roadtrip, niin kuin Dettmann itse sitä kutsuu) starttaa Turusta huhtikuussa. Meillä on ollut tapana jutella esiintyjän kanssa etukäteen, ja niin nytkin.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==