8 PALVELUESIMIES 3/2025 LAKIMIES VASTAA Teemu Närhi lakimies, VT Sami Hiltunen työehtoasiantuntija MILLOIN LOMA ALKAA? Työskentelen Kaupan alalla osa-aikaisena. Työnantaja on laittanut minulle loman alkamispäiväksi työvuoroluetteloon lauantain, vaikka työvuoroja on suunniteltu jo ko. viikolle maanantaista perjantaihin viisi päivää. Voiko loma alkaa lauantaina? Minulla on 10 lomapäivää tälle kesälle. Lomalainen Työtoverini työsopimus purettiin sen jälkeen, kun hän oli vienyt alennuksessa olleen paidan myymälätilasta tätä maksamatta ja toinen työntekijä ilmoitti tästä työnantajalle. Työtoverini tunnusti teon, mutta kiisti anastustarkoituksen ja kertoi luullensa voida varata kyseisen paidan pukukaappiinsa ja maksaa sen seuraavana päivänä. Työnantaja ei uskonut työveriani ja purki hänen pitkän ja aiemmin moitteettoman työsuhteen luottamuspulaan ja epärehellisyyteen vedoten. Voiko työsopimuksen tällaisessa tilanteessa ensimmäisenä toimenpiteenä purkaa. Errare humanum est Työnantaja saa työsopimuslain mukaan purkaa työsopimuksen päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Lain esitöissä on mainittu työntekijän epärehellisyys ja siitä johtuva luottamuspula mahdollisina työntekijästä johtuvina irtisanomisperusteina ja on selvää, että työntekijän osoittama epärehellisyys voi vakavuutensa vuoksi järkyttää työsuhteessa vaadittavaa luottamusta siinä määrin, että työnantajalla voi olla tällöin oikeus myös työsopimuksen purkamiseen. Luottamuksella on korostunut asema etenkin johtavassa asemassa olevilla työntekijöillä. Kuitenkaan edes johtavassa tai esihenkilöasemassa toimivan työntekijän kohdalla työsuhteen purkamisperusteeksi ei yleensä riitä pelkästään enemmän tai vähemmän subjektiivinen kokemus luottamuspulasta. Taustalla täytyy työsopimuksen purkamistilanteessa olla työsuhteessa noudatettavien velvoitteiden törkeä rikkominen, kuten esimerkiksi epärehellinen toiminta. Epärehellisyyteen vedotessaan työnantajan on pystyttävä näyttämään työntekijän toimineen tahallisesti eli pelkkä työnantajan olettama ei riitä. Tahallisuuden osoittamista taas voi vaikeuttaa työpaikalla vallinnut vapaa käytäntö, esimerkiksi varattujen tuotteiden maksun ajoittaminen myöhemmäksi. Virheiden yhteydessä joudutaan arvioimaan myös sitä, kuinka merkittävästä rikkomuksesta tai laiminlyönnistä tilanteessa on kysymys. Oikeuskäytännössä on tunnistettu erehtymisen olevan inhimillistä ja että virheitä sattuu. Erehtyminen ei ole epärehellisyyttä ja arvioinnin lähtökohtana on se, mitä työntekijä ilmoittaa. Työnantajan tulee tahallisuus kiistettäessä erikseen todistaa epärehellinen tarkoitus muulla näytöllä. Esimerkiksi Helsingin hovioikeuden ratkaisussa 3.3.2010 S 09/1148 todettiin vain työnantajan puolesta kuultujen todistajien esittäneen käsityksenään, että ei ole mahdollista, että henkilö olisi unohtanut tuotteiden maksamisen henkilön itse vedotessa unohdukseen. Kun henkilön omaa kertomusta ei voitu osoittaa vääräksi tai mahdottomaksi eikä asiassa muutoinkaan tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden vuoksi henkilön kertomusta ei olisi voinut pitää uskottavana, henkilön kertomuksen katsottiin pitävän paikkansa. Henkilön ei siten voitu näyttää toimineen anastustarkoituksessa pannessaan samppanjapullon, valokynän ja konvehtirasian laukkuunsa, vaan että hänen tarkoituksenaan oli ollut maksaa ne myöhemmin. Vastaavasti Turun hovioikeus on ratkaisussaan 24.4.2003 S 02/1994 arvioinut tilannetta, jossa henkilö oli työnantajan ohjeiden vastaisesti varannut itselleen etukäteen aletuotteen ja työnantaja epäili tämän johtuvan siitä, että työntekijä voisi myöhemmin ostaa sen halvemmalla. Asiassa ei voitu todistaa työntekijän tarkoituksen olleen tämä, kun henkilö oman kertoman mukaan oli unohtanut asian vapaansa takia ja tarkoittaneensa maksaa tuotteesta myöhemmin oikean hinnan. Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajan vetoama luottamuspula ja työntekijän epärehellisyys ovat oikeudellisesti syitä, joiden merkitystä työsopimuksen purkamisen perusteena on arvioitava kokonaisharkintaa käyttäen. Kokonaisharkinnassa teon laatua ja vakavuutta arvioitaessa on merkitystä muun muassa työntekijän asemalla ja tehtävillä työnantajan organisaatiossa. Myös työnantajan ohjeet ja varoitukset vaikuttavat sen arviointiin, onko tekoa pidettävä työnantajan kannalta olennaisena. Pelkkä ohjeiden vastaisuus ei osoita toisaalta koskaan epärehellisyyttä. Teon tulee työsopimus purettaessa olla työnantajan kannalta niin merkittävä, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisaikaa. Jos tahallisuutta ei voida näyttää ja teko on vähäinen sekä yksittäinen pitkän moitteettoman työuran aikana, työsopimuksen purkaminen ei kestä oikeudellista tarkastelua. Vuosilomalain mukaan myös lauantai on lomapäivä. Kun työtä on tehty viitenä päivänä viikossa, niin silloin Kaupan työehtosopimuksen mukaan viikossa tulisi olla yksi TES-vapaa, viikkolevon lisäksi. Kaupan työehtosopimuksen uusien lomamääräysten mukaan ja osapuolten välisten tulkintaesimerkkien valossa tuo TESvapaa voidaan kuitenkin siirtää toiselle viikolle tasoittumisjakson aikana, jolloin se on sijoitettava toisen vapaan yhteyteen. Tällä lähestymistavalla työntekijällä kuluisi loman alkamisviikolla 1 lomapäivä, seuraavalla viikolla 6 lomapäivää ja sitä seuraavalla viikolla vielä 3 lomapäivää. Loma päättyisi siten kyseisellä viikolla keskiviikkona. Kaupan uusien määräysten mukaan tältä viikolta ei jää yhtään vapaata annettavaksi. Kysyjän tapauksessa loma voisi siis alkaa lauantaina ja lomaan sisältyy kaksi lauantaita. Kaupan työehtosopimuksen mukaan kyseessä ei ole siis tilanne, jossa loman alkaminen lauantaina johtaisi lomapäivien vähentymiseen.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==