PALVELUESIMIES 3/2025 7 tajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Työaikalakimme hyvin selkeästi erottaa lisätyön ja ylityön, koska laki perustuu siihen, että ylityötä on vain vuorokaudessa yli 8 tuntia ja viikossa yli 40 tuntia tehtävä työ. Lisätyötä nykyisen lain mukaan on se työ, jota tehdään työsopimuksessa sovitun tuntimäärän lisäksi siihen saakka, jolloin laissa määritelty ylityö alkaa. EU-tuomiot kiistatta perustuvat toisenlaiseen arviointitapaan. Enää ei voitane pitää lähtökohtana sitä, että työaikalaki on, niin kauan kuin sitä ei ole muutettu, hyväksyttävä peruste osa-aikaisen eriarvoiselle kohtelulle, jos laki on syrjivä. Ylityö -käsite (8/40 tuntia) ei ole ollut riippuvainen henkilökohtaisesti sovitusta tuntimäärästä, kuten se nyt on määritelty em. EU-tuomioissa. Meillä on pidetty työsopimuksen ylittävää työtä työaikalain määrittelemiin aikarajoihin saakka lisätyönä. Lisätyö on ylimääräistä työtä, kun oma sovittu tuntimäärä ylittyy. Se, että ylityö onkin henkilökohtainen sopimuskäsite, on ollut meille vierasta. EU- linjauksista huolimatta ylityö on edelleen myös tarkastelujaksosta riippuvainen termi: useinhan vasta jälkikäteistarkastelussa selviää, mikä todellinen ” työsopimuksen mukainen” tuntimäärä ainakin vaihtelevaa työaikaa tekevällä oli. Nyt on siis lähdettävä siitä, että työsopimuksella on merkitystä ylitöiden syntymisessä. Miksi vanha työaikalaki (8/40 tuntia) määräisi ylityökorvaukset? Jos olet tehnyt osaaikaisen 20 tuntia viikossa sopimuksen ja nyt sinut työnantajan pyynnöstä oman suostumuksesi perusteella työllistetään 40 tunniksi esim. ensi viikoksi, ylityöstä tässä kiistatta on kyse. Tietenkin asianomainen voi tästä kieltäytyä, mutta jos suostuu, ylityökorvausta ei nykyisen oikeustilan mukaan tule lainkaan, vaikka teet kaksin verroin sovitun määrän. Tämä ei EU-tuomioistuimen mukaan ole hyväksyttävää. Lisätöiden tekeminen oman pyynnön perusteella ei sen sijaan ole ylityötä (esimerkiksi haluat oman tarpeen johdosta tehdä aikaisempaa enemmän työtä). Ylityön tulee olla työnantaja-aloitteista. Lakia ja sopimuksia tarkistettava Suomessa on, koska olemme sidottuja toteuttamaan EU:n osa-aikatyötä koskevan puitedirektiivin pakottavia säännöksiä, muutettava sekä lainsäädäntömme että asiaa koskevat työehtosopimusmääräykset EU-tuomioistuimen päätöksen mukaisiksi. Jos tällainen oikeusriita nousisi, tuomioistuimemme ovat sidottuja EUtuomioistuimen ratkaisuihin. Lainsäätäjän on uudistettava työaikalainsäädäntömme mahdollisimman nopeasti. Työmarkkinajärjestöt joutuvat ottamaan kyseiset tuomion huomioon työehtosopimusneuvotteluissa, jotta asiaa ei tarvitsisi viedä tuomioistuimen käsiteltäväksi. Todennäköisesti lähes kaikissa työehtosopimuksissa on ehtoja lisätyöstä eli osa-aikaisen työntekijän kohdalla sovitun tuntimäärän ylittävistä töistä. Näitä ei todennäköisesti yhdessäkään työehtosopimuksessa ole käsitelty ylitöinä. Nykyisissä työehtosopimuksissa on laajasti sovittu myös erilaisista työaikojen tasoittumisjaksoista (esimerkiksi puoli vuotta tai yksi vuosi). Jos tällaisesta tasoittumisjaksosta on sovittu osa-aikatyön tai ylimalkaan ”ylitöiden” osalta, käytännössä EU-tuomioistuimen tuomioiden merkitys on otettava huomioon, vaikka tasoittumisjaksoja eivät kyseiset tuomiot sinänsä kiellä. Ne määrittelevät kuitenkin sen uudelleen, mikä tasoittumisjakson sisällä on ylityötä. Työehtosopimuksissa on velvoitteita tarkastella työaikaa pidemmän ajan sisällä ja korjata tunnit sovittuun määrään ja samalla laskea maksettavat palkat sovittuun tuntimäärään. Ylityötunnit on tasoittumisjärjestelmässä maksettava ylityökorvauksen mukaisina tunteina eli nämä esim. 50 %:lla korvattavat tunnit on laskettava erikseen. Esimerkiksi kaupan alan työehtosopimuksessa olevat esimerkit alle 37,5 tuntia työtä tekevän ylitöiden laskennasta on ajateltava toisin. Samalla on syytä tarkistaa muitakin osa-aikaisia koskevia lain ja sopimusten määräyksiä. Onko myöskään kokoaikaisten työntekijöiden yhteydessä laillista, että ylityö ei ala esimerkiksi jo sovitusta 37,5 viikkotunnista vaan vasta 40 tunnista? Sama kysymys koskee myös lyhennettyä vuorokautista työaikaa. Miten tulee arvioida osa-aikaisen työntekijän enimmäistyöaikaa? Nykyisen työaikalain 18 §:n mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Osa-aikaista työntekijää ei voitane tämän säännöksen yhteydessä käsitellä kokoaikaisen työntekijän tavoin. Lisäksi onko esimerkiksi laillista työehtosopimuksin sopia, että ”lomarahan maksaminen edellyttää, että työntekijä on ansainnut vuosilomapäiviä”, koska on osa-aikaisia, joilla on niin vähän tunteja, ettei vuosilomapäiviä ansaita. Kyseiset työntekijät toki saavat vuosilomalain mukaisen lomakorvauksen. Vaihtelevaa työaikaa tekevät Ns. vaihtelevaa työaikaa osa-aikaisena tekevät poikkeavat asemaltaan sellaisista osa-aikaisista, jotka ovat sopineet tietyn tuntimääräisen osa-aikatyön. Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan TSL 1: 11 pykälän mukaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä, taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa. Työnantajan on vähintään 12 kuukauden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista. Jos tarkastelujaksolla toteutuneiden työtuntien määrä ja työnantajan työvoiman tarve osoittavat, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika olisi määriteltävissä korkeammaksi, työnantajan on kuukauden kuluessa tarkastelun suorittamisesta tarjottava työntekijälle sopimusta työaikaehdon muuttamisesta siten, että se vastaa tarkastelun tulosta. Myös työehtosopimuksissa on omia, kuten kaupan työehtosopimuksessa, tarkastelujaksoja, joiden jälkeen tulisi nostaa tunnit todellisen tuntimäärän mukaisiksi. Eli työehtosopimuksiin on sisään kirjoitettu vaihtelevan työajan määräys. Pitääkö tällöin ylityöt maksaa, kun samanaikaisesti on velvollisuus saman työehtosopimuksen mukaan tarkistaa tunteja? Luonteva ratkaisu on EU-tuomioiden jälkeen, että tarkastelujakson osalta ylityöt pitää maksaa, mutta seuraavan tarkastelujakson osalta eli tulevaisuuteen nähden ylityön syntyminen arvioidaan uuden tarkistetun rajan ylittymisen perusteella. Työehtosopimuksin EU-ratkaisun esiin nostama epäkohta voidaan ratkaista varmaankin myös usealla tavalla, kunhan lopputulos vastaa EU-ratkaisun linjausta.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==