6 PALVELUESIMIES 3/2025 EU-tuomioistuimen kaksi ratkaisua Euroopan Unionin tuomioistuin on antanut asiasta jo ainakin kaksi tuomiota lyhyessä ajassa. Ensimmäisen vuonna 2023 (C-660/20) ja toisen vuonna 2024 (Yhdistetyt asiat C184/22 ja C-185/22). Tuomiot ovat yhdenmukaisia: osa-aikatyöntekijöitä ei voida käsitellä ylityökorvausten osalta epäedullisemmin kuin kokoaikaisia työntekijöitä. Viimeisimmän tuomion mukaan kansallinen säännöstö, jonka mukaan osa-aikatyöntekijöille maksetaan ylityötunneista maksettavaa ylityölisää ainoastaan sellaisista työtunneista, jotka on suoritettu vastaavassa tilanteessa. olevien kokoaikaisten työntekijöiden osalta säädetyn säännöllisen työajan ylittävältä ajalta, merkitsee osa-aikatyöntekijöiden ”epäedullisempaa” kohtelua. Tätä ei voitu perustella yhtäältä tavoitteella saada työnantaja luopumaan työntekijöiden velvoittamisesta tekemään ylityötunteja, jotka ylittävät heidän työsopimuksessaan erikseen sovitun työajan, eikä toisaalta tavoitteella välttää se, että kokoaikaisia työntekijöitä kohdellaan epäedullisemmin kuin osa-aikatyöntekijöitä. Esillä olevassa tapauksessa tämä oli tuomion mukaan myös sukupuoleen perustuOsa-aikatyöntekijöitä ei voida EU-tuomioistuimen ratkaisujen mukaan käsitellä ylityökorvausten osalta epäedullisemmin kuin kokoaikaisia työntekijöitä. EU-tuomioistuimen antamat tuomiot merkitsevät sitä, että osa-aikainen ansaitsee samassa työssä samalla tuntimäärällä enemmän kuin kokoaikainen, kun ylityötuntien laskeminen aloitetaan osa-aikaisen kohdalla heti hänen henkilökohtaisen työsopimuksensa mukaisen tuntirajan ylittyessä. Työnantajat ovat olleet eri mieltä tästä tulkinnasta ja ylimalkaan ratkaisujen merkityksestä. Palkansaajien mukaan työaikalakia ja työehtosopimuksia on päivitettävä pikimmiten. Ruotsissa on EUtuomioistuimen tuomion johdosta työehtosopimusneuvotteluissa saavutettu ratkaisu, jonka mukaan osaaikaisille maksetaan lisätyöstä korvaus samaan tapaan kuin kokoaikaisille ylityöstä. vaa välillistä syrjintää. Aikaisemmassa tuomiossa todettiin muutenkin selvä kanta, että osa-aikaisia koskevan puitesopimuksen määräykset ovat esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa asetetaan osa-aikatyöntekijöille ja vastaaville kokoaikaisille työntekijöille maksettavan lisäkorvauksen yhtenäiseksi edellytykseksi saman työtuntimäärän ylittyminen. Näkemyksiä muualla ja meillä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomioista ja niiden vaikutuksista työehtosopimuksiin ja työaikalainsäädäntöön on Pohjoismaissa käyty laajaa keskustelua. Pohjoismaisen tarkastelun perusteella kirjoittajat suhtautuvat osa-aikaisen oikeuteen ylityökorvauksiin juridisena tosiasiana. Kyse on ollut aikaisemmin osa-aikaisten syrjinnästä ja tämä tila on todettu laittomaksi. Työehtosopimusten osaltakin tulee esille, että ei syrjivien ehtojen poistamisesta tarvitse neuvotella, mikä onkin juridisesti totta. Ruotsissa EU-ratkaisun vaikutukset ovat heijastuneet uusiin työehtosopimuksiin. Suomessa keskustelu asiasta nousi ainakin julkisuuteen viime vuoden lopulla. Suomessa asiaa ovat kommentoineet tähän mennessä erityisesti työmarkkinajärjestöjen edustajat. PAM eli Palvelualojen ammattiliitto on kommentoinut positiivisesti, kun taas työnantajajärjestöjen kommentit tuomioista ovat olleet toisenlaisia. Ammattijärjestö PAM on asiassa vedonnut Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisuun ja varsinkin Kaupan liiton ja EK:n puolesta on korostettu nykyistä lainsäädäntöämme ja EU:n tuomioistuimen tuomion ymmärtämistä arvioitavana olleen maan erityisen tilanteen perusteella. PAM on kertonut tarvittaessa vievänsä asian oikeuteen, jotta EU-tuomion vaikutukset selviävät (PAM lehti 3/2025). Ks. työnantajaien näkemyksistä esim. Kaupan liitto 15.1.2025: EUT:n osa-aikatyöntekijöitä koskeva tuomio ei aiheuta toimenpiteitä. Liiton mukaan tuomio koskee Saksan lainsäädäntöä, jossa on kyse työnjohto-oikeudella osoitetusta ylityöstä. Suomessa ei sellaista ole, vaan lisä- ja ylityön tekeminen perustuu aina sopimiseen. Keskusjärjestö EK on 15.1.2025 todennut: ”On tärkeää pitää mielessä myös se, että osa-aikatyön tekeminen perustuu usein työntekijän pyyntöön, joka voi liittyä esimerkiksi elämäntilanteeseen, jossa kokoaikatyön tekeminen ei ole mahdollista. Mikäli ratkaisua tulkittaisiin siten, että osa-aikatyöntekijälle on maksettava korotettua palkkaa aina, jos työsopimuksen mukainen työaika ylittyy, olisi osa-aikatyömahdollisuuksia esim. opiskelijoille jatkossa varmasti paljon vähemmän tarjolla. Tällainen tulkinta ei ole looginen myöskään ylityökorvauksen tarkoituksen näkökulmasta, joka on korvata työntekijälle kokoaikaisen työajan ylittäviltä tunneilta aiheutuvaa rasitusta ja haittaa. Lähtökohtaisesti kuulostaa kummalliselta, että työntekijöille maksettaisiin samasta määrästä työtä erilaista palkkaa riippuen siitä, mikä on heidän työsopimuksensa mukainen työaika. Tulkinta johtaisi myös siihen, että kokoaikainen työntekijä saisi samasta työtuntimäärästä pienemmän palkan, kuin osaaikainen työntekijä.” - Ks. myös Suomen Yrittäjät 15.1.2025 Albert Mäkelä: EU-tuomioistuimen osa-aikatyöratkaisu ei edellytä työaikalain muuttamista. Ristiriita työaikalain ja EU-oikeuden välillä Suomen osalta on aluksi todettava, että EU-tuomiot eivät muuta sitä, mitä ylityöllä tarkoitetaan. Ylityön tekeminen edellyttää työnanOSA-AIKATYÖNTEKIJÄLLÄ OIKEUS YLITYÖKORVAUKSEEN – moni kohta pätemätön kaupan työehtosopimuksessa? PROFESSORI Seppo Koskinen OTT, VTK Työoikeuden emeritusprofessori
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==