20 PALVELUESIMIES 3/2025 Opiskelun vaikutus Päätoimiset opinnot ovat hyväksyttävä syy pidentää tarkastelujaksoa. Lukio-opintoja pidetään päätoimisina, kun niiden laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot (myös aikuisille suunnatut) katsotaan aina päätoimisiksi, opintojen laajuudesta riippumatta. Sisäoppilaitoksia ovat esimerkiksi kansanopistot. Jos henkilö suorittaa vain yksittäisiä lukiokursseja, opintoja arvioidaan niiden laajuuden perusteella. Tutkintoon johtavat korkeakouluopinnot ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa ovat päätoimista opiskelua. Opintojen päätoimisuutta arvioidaan tutkintotavoitteisuuden perusteella, jos henkilöllä on oikeus suorittaa tutkinto. Korkeakoulututkintoon tähtäävien opintojen osalta ratkaisevaa on ainoastaan koulutusaste ja opiskelun tutkintotavoitteisuus. Opintojen laajuus, sitovuus, suoritusajankohta tai suoritustapa (ilta-, etä-, verkko- tai monimuotoopiskelu) ei vaikuta päätoimisuuden arviointiin. Jos opintojen tavoitteena ei ole tutkinto, arvioidaan opintojen päätoimisuutta opintojen laajuuden perusteella. Muita kuin korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja pidetään päätoimisina, kun opintojen opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa taikka 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti. 25 viikkotuntia on päätoimisuuden raja silloin, kun opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä, opintoviikkoina tai osaamispisteinä. Laajuuden perusteella arvioitavia opintoja ovat esimerkiksi: jatko- ja täydennyskouluTYÖMARKKINOILTA POISSAOLO – tunnista vaikutus etuuden saamiseen Työmarkkinoilta poissaolo voi vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen. Yli kuuden kuukauden poissaolo ilman hyväksyttävää syytä voi edellyttää uuden työssäoloehdon täyttämistä, jotta ansiopäivärahaa voi saada. Hyväksyttäviä syitä ovat edellytysten täyttyessä esimerkiksi sairaus, kuntoutus, tai perhevapaat. tus yliopistossa, opiskelu avoimessa yliopistossa, kesäyliopistossa ja avoimessa korkeakoulussa sekä ammatilliset erikoistumisopinnot, aikuiskoulutus ja avoin ammattikorkeakouluopetus ammattikorkeakoulussa. Päätoimisesti opiskelleen henkilön opiskelua pidetään päätoimisena siihen saakka, kun hän on päättänyt opintonsa. Opinnot katsotaan päättyneiksi, kun henkilö valmistuu opinnoista. Päätoimisten opintojen viimeisenä päivänä pidetään tällaisissa tapauksissa tutkintotodistuksen päiväystä. Opinnot katsotaan päättyneiksi myös, jos hakija esittää erikseen päättäneensä opinnot esimerkiksi toimittamalla erotodistuksen tai selvityksen siitä, että opinnot ovat olleet vähintään vuoden keskeytyneenä. Opinnot eivät ole päättyneet, jos henkilöllä on edelleen ollut opiskeluoikeus, vaikka ei-läsnäolevana. Yritystoiminnan merkitys Yrittäjä on työmarkkinoilla silloin, kun hän harjoittaa päätoimista yritystoimintaa tai jos kyseessä olisi yrittäjän työssäoloehtoon luettava työ. Ratkaisevaa arvioitaessa yritystoiminnassa työllistymistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä. Sairauden vaikutus Sairaus ja kuntoutus ovat hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle. Sairaus on hyväksyttävä syy pääsääntöisesti kuitenkin vain silloin, kun henkilö on saanut työkyvyttömyysajalta sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista kuntoutustukea, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta jonkin muun lain nojalla tai odottanut ensimmäisen asteen eli eläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkettä. Jos henkilölle ei kyseisiä etuuksia ole myönnetty, hänellä ei ollut laissa tarkoitettua sairaudesta johtuvaa hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaololle. Henkilön esittämä lääkärintodistus, jonka mukaan henkilö ei sairaudestaan johtuen ole voinut olla työmarkkinoiden käytettävissä, ei yksinään siis ole riittävä peruste työmarkkinoilta poissaololle. Omais- ja perhehoidon vaikutus Omaishoitajana ja perhehoitajana toimiminen on pääsääntöisesti hyväksyttävä este työmarkkinoilla ololle, ellei hoitotyö ole ollut aivan vähäistä. Ratkaisevaa arvioitaessa työllistymistä on toiminnan vaatima työmäärä. Alle kolmevuotiaan lapsen hoitaminen on hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Alle 3-vuotiaan lapsen hoitoa koskevan säännöksen soveltaminen edellyttää kuitenkin, että kyse on henkilön oman lapsen, avio- tai avopuolison lapsen, tai perheen huollossa muutoin vakituisesti olevan lapsen hoitamisesta. Vähäinen tai palkaton työskentely Henkilö on työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä. Esimerkiksi palkaton oma harrastus- tai jaksamisvapaa ei ole työssäoloehtoon luettavaa työtä, joten henkilön ei voida katsoa palkattoman vapaan aikana olleen työmarkkinoilla. Pelkkä työsuhteen voimassaolo ei tarkoita sitä, että henkilö olisi työmarkkinoilla. Nykyisin työssäoloehdon ns. euroistamisen aikana työmarkkinoilta poissaoloa tutkitaan ansaintaperusteisesti työntekoajankohdan perusteella. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän työskentelee siten, että hän ansaitsee palkkaa vähintään puolikkaan ns. työssäoloehtokuukauden. Palkan maksuajankohdalla ei ole merkitystä. Henkilöllä voi silti olla hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle, jos työtulot ovat jääneet alle säädetyn palkkaminimin ja työ ei siitä johtuen kerrytä työssäoloehtoa. Jaksotusaika Henkilö ei ole työmarkkinoilla esim. taloudellisen etuuden, lomakorvauksen tai myyntivoiton jaksotusaikana, jos hän ei ole samanaikaisesti työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä taikka ollut työllistymistä edistävässä palvelussa tai ollut työttömänä työnhakijana. Siten esimerkiksi työnhakijaksi ilmoittautumatta jättäminen yli kuuden kuukauden ajaksi työsuhteen päättyessä saadun kultaisen kädenpuristuksen tai päättämiskorvauksen takia muodostaa esteen etuuden saamiselle ennen uuden työssäoloehdon täyttämistä. Työnhaku ja työskentely ulkomailla Työnhaku toisessa EY-asetuksia soveltavassa valtiossa rinnastetaan Suomessa tapahtuvaan työnhakuun. Työmarkkinakatkoa ei tule, jos henkilö ns. kolmannessa maassa työskentelee työssäoloehdon täyttävässä työssä.
RkJQdWJsaXNoZXIy MjU0MzgwNw==